Haluatko kysyä jotain tapanarsistilta?
Olen tapanarsisti. Haluatko kysyä minulta jotakin?
Täällä kuvauksia narsismin eri tyypeistä.
https://ketunhantak.blogspot.com/2018/02/rethinking-narcissism-narsismi…
7 - 8 janalla kuvaavat tapanarsismia, eli turvautumista itsensä erityiseksi ja muita paremmaksi kokemisen tunteeseen. Nämä ihmiset turvautuvat vaikeuksien ja epämiellyttävien tunteiden kohdatessa mielikuviin itsestään erityisenä ja erityskohtelua ansaitsevana. Tavoitellessaan omia tarpeitaan he voivat jättää muut ihmiset täysin huomiotta. Heillä on kuitenkin satunnaisesti kykyä huomata puutteensa ja he kykenevät osoittamaan myös aitoa inhimillistä ymmärtämistä muita kohtaan. He eivät myöskään välttämättä koko aikaa tarvitse kokemusta omasta erityisyydestään, vaan he pystyvät keskittymään myös muuhun silloin, kun heillä on hyvä olla. Vaikeuksia kohdatessaan he kuitenkin sulkeutuvat herkästi omaan paremmuuteensa ja pyrkivät ratkaisemaan ongelmansa painamalla muita ihmisiä alas tai vaatimalla ansaitsevansa enemmän.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla paljon ystäviä?
Ei. En ole sosiaalisesti kovin taitava. En saanut kotona tapakasvatusta. Aikuisena se on ollut minulle ongelma, kun ei ole siksi hyvää sosiaalista pelisilmää.
Käytätkö paljon päihteitä, tyyliin joka päivä?
Vierailija kirjoitti:
Käytätkö paljon päihteitä, tyyliin joka päivä?
En. Juon päivittäin kahvia, mutta alkoholia käytän hyvin vähän. Välillä on mennyt esimerkiksi puolikin vuotta tipattomana. En pidä ajatuksesta kontrollin menettämisestä.
Miksi pitäisi olla ”muita parempi”. Järjellä ajateltaessa kukaan ei ole muita parempi.
Miten suhtaudut itseäsi ”parempiin ja menestyneimpiin” ihmisiin. Vihaatko heitä?
Siis mikä sä kuvittelit olevasi?
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla ”muita parempi”. Järjellä ajateltaessa kukaan ei ole muita parempi.
Miten suhtaudut itseäsi ”parempiin ja menestyneimpiin” ihmisiin. Vihaatko heitä?
1. Ei olekaan. Mutta minulla oli hyvin riitaiset ja auktoritääriset vanhemmat. Kyseessä on vakiintunut tapa suojata omaa persoonaa. Lapsena ajattelin usein itseäni lohduttaakseni, etten kuulu perheeseeni, vaan jossain on vielä jotain parempaa minulle... En ole vielä päässyt tästä reagointitavasta eroon.
2. En. Sen sijaan olen avoimesti kateellinen ja toivoisin itselleni samaa. Nollaan itseäni siitä, etten ole pärjännyt yhtä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä sä kuvittelit olevasi?
t.kristallikissa
Käy lukemassa tuo kirjoitus. Tapanarsisti tarkoittaa sitä, että minulla on jotain narsistisia reagointitapoja, vaikken ole varsinaisesti narsisti.
Minusta on tervettä kokea itsensä erityiseksi, minä esim. ajattelen, että olen Jumalan siunaama ihminen (jumalalla en viittaa tässä minkään uskontokunnan jumalaan), ja toivoisin itseasiassa saavani välittää Jumalan siunausta kärsivillekin. Toki se on korkeimmasta kiinni ja hänen lahjansa ja työtään, jos minut siihen valittaisiin ja saan välittää jotain niin mahtavaa ja hyvää toisille. Jos näin olisi, niin kyllä ajattelisin olevani erityinen. Onko siinä siis muka jotain pahaa? (Ja siis huom. en ole uskovainen, ajattelen jumalaa lähinnä universaalina rakkautena, hahmottomana kaikkeutena, enkä varsinkaan palvo häntä tai mitään milläänlailla).
Ajattelen kenen tahansa erityisen ymmärtäväisen ja rakkautta tuovan ihmisen olevan hyvin erityinen.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä sä kuvittelit olevasi?
t.kristallikissaKäy lukemassa tuo kirjoitus. Tapanarsisti tarkoittaa sitä, että minulla on jotain narsistisia reagointitapoja, vaikken ole varsinaisesti narsisti.
On minullakin, enkä todellakaan ajattele, ettenkö voi muuttua ja päästä niistä eroon. Tiedän kyllä keneltä ne ovat tulleet. Mutta kuten sanoin, kaikki narsistiseksi ehkä kuvailtu ei ole suinkaan pahuutta tai mitenkään väärin. Jos ihminen esim. raivostuu kokiessaan vääryyttä taustalla voi paljon paremminkin olla avuttomuudentunne ja pelot, ei aggressio ja viha.
t.kristallikisa
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tervettä kokea itsensä erityiseksi, minä esim. ajattelen, että olen Jumalan siunaama ihminen (jumalalla en viittaa tässä minkään uskontokunnan jumalaan), ja toivoisin itseasiassa saavani välittää Jumalan siunausta kärsivillekin. Toki se on korkeimmasta kiinni ja hänen lahjansa ja työtään, jos minut siihen valittaisiin ja saan välittää jotain niin mahtavaa ja hyvää toisille. Jos näin olisi, niin kyllä ajattelisin olevani erityinen. Onko siinä siis muka jotain pahaa? (Ja siis huom. en ole uskovainen, ajattelen jumalaa lähinnä universaalina rakkautena, hahmottomana kaikkeutena, enkä varsinkaan palvo häntä tai mitään milläänlailla).
Ajattelen kenen tahansa erityisen ymmärtäväisen ja rakkautta tuovan ihmisen olevan hyvin erityinen.
t.kristallikissa
Riippuu siitä miten puolustautuva sinä olet saadessasi aiheellista kritiikkiä. Minun ei useinkaan ole kovin helppoa ottaa sitä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä sä kuvittelit olevasi?
t.kristallikissaKäy lukemassa tuo kirjoitus. Tapanarsisti tarkoittaa sitä, että minulla on jotain narsistisia reagointitapoja, vaikken ole varsinaisesti narsisti.
On minullakin, enkä todellakaan ajattele, ettenkö voi muuttua ja päästä niistä eroon. Tiedän kyllä keneltä ne ovat tulleet. Mutta kuten sanoin, kaikki narsistiseksi ehkä kuvailtu ei ole suinkaan pahuutta tai mitenkään väärin. Jos ihminen esim. raivostuu kokiessaan vääryyttä taustalla voi paljon paremminkin olla avuttomuudentunne ja pelot, ei aggressio ja viha.
t.kristallikisa
Ja siis avainsanan ollessa "kokiessaan vääryyttä", vaikka pieni huudon kohteeksi joutuva uhri ei sitä ollutkaan tarkoittanut.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Oletko rasisti?
En mielestäni, mutta kukaan ei tietenkään ole täysin ennakkoluuloista vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä sä kuvittelit olevasi?
t.kristallikissaKäy lukemassa tuo kirjoitus. Tapanarsisti tarkoittaa sitä, että minulla on jotain narsistisia reagointitapoja, vaikken ole varsinaisesti narsisti.
On minullakin, enkä todellakaan ajattele, ettenkö voi muuttua ja päästä niistä eroon. Tiedän kyllä keneltä ne ovat tulleet. Mutta kuten sanoin, kaikki narsistiseksi ehkä kuvailtu ei ole suinkaan pahuutta tai mitenkään väärin. Jos ihminen esim. raivostuu kokiessaan vääryyttä taustalla voi paljon paremminkin olla avuttomuudentunne ja pelot, ei aggressio ja viha.
t.kristallikisa
Ei tietenkään. Elämä tarjoaa paljon tilaisuuksia kehittyä ja oppia. On täysin inhimillistä, ettei ole täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä sä kuvittelit olevasi?
t.kristallikissaKäy lukemassa tuo kirjoitus. Tapanarsisti tarkoittaa sitä, että minulla on jotain narsistisia reagointitapoja, vaikken ole varsinaisesti narsisti.
On minullakin, enkä todellakaan ajattele, ettenkö voi muuttua ja päästä niistä eroon. Tiedän kyllä keneltä ne ovat tulleet. Mutta kuten sanoin, kaikki narsistiseksi ehkä kuvailtu ei ole suinkaan pahuutta tai mitenkään väärin. Jos ihminen esim. raivostuu kokiessaan vääryyttä taustalla voi paljon paremminkin olla avuttomuudentunne ja pelot, ei aggressio ja viha.
t.kristallikisaJa siis avainsanan ollessa "kokiessaan vääryyttä", vaikka pieni huudon kohteeksi joutuva uhri ei sitä ollutkaan tarkoittanut.
t.kristallikissa
Ei ole ketään sellaista ihmistä, joka aina osaisi reagoida kypsästi ja fiksusti joka tilanteessa. Olennaisempaa ehkä on se, että onko valmis yrittämään korjata asioita siinä vaiheessa, kun huomaa, että on toiminut itse väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tervettä kokea itsensä erityiseksi, minä esim. ajattelen, että olen Jumalan siunaama ihminen (jumalalla en viittaa tässä minkään uskontokunnan jumalaan), ja toivoisin itseasiassa saavani välittää Jumalan siunausta kärsivillekin. Toki se on korkeimmasta kiinni ja hänen lahjansa ja työtään, jos minut siihen valittaisiin ja saan välittää jotain niin mahtavaa ja hyvää toisille. Jos näin olisi, niin kyllä ajattelisin olevani erityinen. Onko siinä siis muka jotain pahaa? (Ja siis huom. en ole uskovainen, ajattelen jumalaa lähinnä universaalina rakkautena, hahmottomana kaikkeutena, enkä varsinkaan palvo häntä tai mitään milläänlailla).
Ajattelen kenen tahansa erityisen ymmärtäväisen ja rakkautta tuovan ihmisen olevan hyvin erityinen.
t.kristallikissaRiippuu siitä miten puolustautuva sinä olet saadessasi aiheellista kritiikkiä. Minun ei useinkaan ole kovin helppoa ottaa sitä vastaan.
Mitähän mahdetaan aiheellisella kritiikillä tarkoittaa? Esim. minua on kritisoineet vain sellaiset ihmiset, jotka eivät itse myönnä omia virheitään esim. minua kohtaan. Satuttaneensa minua. Miksi IHMEESSÄ ottaisin vastaan heidän mielipiteitään?
Jos sen sijaan on kyse jostain töissä tapahtuvasta krittikistä, saattaisin murtua itkemään, koska mulle on kasvatettu niin älyttömän huono itsetunto.
Eli jos joku kritisoi niin, että se satuttaa, niin millä oikeudella? Opetelkoot kritisoimaan empaattisemmin.
Tietenkin teen itseni kanssa töitä kasvaakseni, ettei minulle aiheutettu huono itsetunto saisi lähinnä kuvittelemaan, että arvostelijani olisivat edes oikeassa. Koska eivät he useinkaan ole. Tai siis jos asioista ei osata sanoa asioina, vaan mukaan aletaan esim. vetää persoonaani. Siitä he eivät tiedä mitään. Kukaan ei tiedä, miksi reagoin kuten reagoin jo siis ennen kuin kritiikkiä tulee, siksi kritisoija usein vain satuttaa, kosk kritiikki on veitsen kääntöä haavassa. Mutta siis voisitko konkretisoida, mitä tarkoitat kritiikillä?
t.kristallikissa
Kannattaa käydä lukemassa kirjoitus, jos esimerkiksi läheisriippuvuus mietityttää.