Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Survivalisteja/preppereitä palstalla?
02.04.2019 |
Olen kolmekymppinen nainen ja kiinnostunut preppaamisesta ja survivalismista. Onko täällä muita samanhenkisiä ja jos on, niin miten valmistaudutte yhteiskunnan romahtamiseen?
Itsellä vielä aika pienimuotoista valmistautuminen, lähinnä kerään ruoka-ja vesivarastoja sekä lääke-ja ensiaputarvikkeita ja halu olisi opetella erilaisia selviytymistaitoja...
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin kolmekymppinen nainen, ja tässä viime vuosina opetellut mm. kalastamaan. Metsästyskortin hankkiminen olisi seuraava projekti.
Olisiko arvon selviytyjillä ideaa hyvästä yleiskoirarodusta, joka sopisi niin metsästyskaveriksi kuin suojeluun?
Ohis mutta tästä tuli mieleen että odotatteko sitä katastrofia ihan lähitulevaisuudessa? Noin niin kuin koiran elinikänä?
Harvoin katastrofi tapahtuisi jos sen tapahtuminen olisi ennalta nähtävissä. Yleensä tilanteen vakavuuteen havahdutaan vasta siinä vaiheessa kun paska on jo osunut tuulettimeen.
Kaikista vaarallisinta on olla ihan täysin varma, ettei mitään ikävää satu...
Se on just näin ja hyvin varautuneelle tilanne ei ole välttämättä edes vakava, vaan elämä jatkuu suht normaalisti varakeinoin. Samaan aikaan varautumattoman tilanne voi olla lähes mahdoton: virtaa ei ole ruokailuun, talokin alkaa kylmetä. Vaatteet on talvellakin mallia tennarit ja nilkkasukat. Autolla ei pääse mihinkään kun bensavalo palaa eikä lähihuoltiksen jakelu toimi. Apuakaan ei voi soittaa koska älypuhelimen akku on finito eikä sitä saa ladattua. Vinkkejä ei saa luettua, koska kirjoja ei ole eikä netti toimi. Toimintaohjeita ei kuule koska ei ole radiota.
Olen oululainen kaupunkilaistyttö ja fantasioidaanpa nyt, että joku katastrofi iskisi. Sähköt katkeaa yllättäen illalla. Asun 6 krs kerrostalossa, hetken miettisin mitä tapahtuu. Katselen ulos ja huomaan että on täysin pimeää, normaalisti vaikka minkälaisia kaupungin valoja.
Sytyttelen kämpän täyteen kynttilöitä ja istun tekemään sudokuja tai lukemaan kirjaa, odotan miestä kotiin.
Jonkun ajan päästä ulos katsoessani huomaan että ulkona kävelee ihmisiä, joillakin on taskulamppu kädessä. Ihmisiä näyttää kerääntyvät pieni joukko eri suunnista, varmaan ihmettelemään yhdessä sähkökatkon laajuutta ja kestoa. Itse pysyttelen vielä sisällä ja odotan sähköjen palaavan pian.
Jos tää olis sodan alku, miten sotivat osapuoli ilmoittaa kansalle sodasta? Vai jättääkö se katkaisemalla esimerkiksi vain Helsingin valtiotalon (mikälie) sähköt ja ottaa sinne yhteyden kertoen tilanteen? Helsingistä lähtee sitten ihmisiä levittämään tietoa eteenpäin Suomeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas se, joka peräänkuulutti pitkän tähtäimen suunnitelmaa.
Tarkennus:Mihin maailmaan varaudutte?
Näissä preppisuunnitelmissa minua kovin häiritsee se, että on valmistauduttu selviämään "talven tai pitkän talven" yli.
Itse kuitenkin näen, että kun "kevät koittaa", maailma ei ole enää yhtään sama kuin ennen kriisiä.
Toisin sanoen entiseen ei ole paluuta, eikä pistorasiasta tule enää sähköä. Netti meni jo.Kosk näin näen, on preppautuminen minusta "ensimmäisen maailman harrastus", koska voi harrastaa.
Joten mitä ajatellen varustaudutte ja mitä varten ajattelette turvaamanne perheenne?
Tämä on se pitkän tähtäimen suunnitelma. Utopiat idylleistä voitte nyt unohtaa tyystin.
Kuten jo aiemmassa vastauksessa totesin, kaikkeen ei voikaan varautua koska kriisin tyyppiä ja laajuutta ei voi tietää. Mutta jos varautuu edes jotenkin todennäköisyys selvitä hengissä ja saada lisäaikaa kriisistä selviytymiseen/kriisissä elämiseen on suurempi kuin jos et varaudu ollenkaan. Vaikka ns entiseen ei koskaan olisikaan paluuta, on (ehkä) hengissä ja voi kehitellä uusia keinoja selvitä tulevista haasteista riippuen siitä mitä ne haasteet on.
Ei preppaus tarkoita sitä että olisi kerralla varustautunut kaikkeen ja sitten asiat olisi taas hyvin, vaan että on varautunut siihen että nykyinen järjestelmä ei jostain syystä toimikaan kuten sen pitäisi mutta et sen takia ole heti pulassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas se, joka peräänkuulutti pitkän tähtäimen suunnitelmaa.
Tarkennus:Mihin maailmaan varaudutte?
Näissä preppisuunnitelmissa minua kovin häiritsee se, että on valmistauduttu selviämään "talven tai pitkän talven" yli.
Itse kuitenkin näen, että kun "kevät koittaa", maailma ei ole enää yhtään sama kuin ennen kriisiä.
Toisin sanoen entiseen ei ole paluuta, eikä pistorasiasta tule enää sähköä. Netti meni jo.Kosk näin näen, on preppautuminen minusta "ensimmäisen maailman harrastus", koska voi harrastaa.
Joten mitä ajatellen varustaudutte ja mitä varten ajattelette turvaamanne perheenne?
Tämä on se pitkän tähtäimen suunnitelma. Utopiat idylleistä voitte nyt unohtaa tyystin.Kuten jo aiemmassa vastauksessa totesin, kaikkeen ei voikaan varautua koska kriisin tyyppiä ja laajuutta ei voi tietää. Mutta jos varautuu edes jotenkin todennäköisyys selvitä hengissä ja saada lisäaikaa kriisistä selviytymiseen/kriisissä elämiseen on suurempi kuin jos et varaudu ollenkaan. Vaikka ns entiseen ei koskaan olisikaan paluuta, on (ehkä) hengissä ja voi kehitellä uusia keinoja selvitä tulevista haasteista riippuen siitä mitä ne haasteet on.
Ei preppaus tarkoita sitä että olisi kerralla varustautunut kaikkeen ja sitten asiat olisi taas hyvin, vaan että on varautunut siihen että nykyinen järjestelmä ei jostain syystä toimikaan kuten sen pitäisi mutta et sen takia ole heti pulassa.
Kysymys olikin ja on edelleen, että kun tämä nykyinen järjestelmä ei vaan tule takaisin kriisin jälkeen.
Se on pitkän tähtäimen suunnitelma.
Oletko varustautunut loppuelämäksesi ja perheesi varustanut myös elämään vuotta kivi ja kirves?
Mahtavia kommentteja.
Minua mietityttää nämä ihmiset, jotka naureskelevat ja pitävät hörhöinä. No, kriisin sattuessa he ovat niitä ensimmäisiä avuttomia vaatimassa yhteiskunnalta apua, rynnimässä raivohulluina ruokakaupoissa ja apteekeissa.
Ettekö te ymmärrä, miten hauras yhteiskunta on? Pelkästään sähköjen katkeaminen yhdestä läänistä tai peräti koko maasta edes muutamaksi päiväksi aiheuttaisi suurkatastrofin ainekset merkittävälle osalle ihmisistä.
Sitten on meitä, jotka pärjäämme pitkäänkin koska olemme varautuneet.
Jokainen voi sitten tässä kohtaa miettiä mikä on järkevää ja mikä ei.
Ihan aiheellinen huomio joltakin, että kehnot olosuhteet ovat muualla maailmassa enemmän tai vähemmän arkipäivää. Suomalaiset ovat jo pitkään eläneet rauhan aikaa, meille on syntynyt jo useampi kuin kaksi sukupolvea, jotka eivät ole milloinkaan kokeneet sotaa, puutetta tai hätää. Kai siinä sitten laskeutuu vaaleanpunaiset lasit silmille: ei voi sattua mitään ku ei oo ennenkään sattunut.
"en tarvi kypärää, en oo koskaan kaatunu" -sanoi pyöräilijä ja polkaisi liikkeelle.
Jos naapurustossa asuu lihavia ihmisiä, heitä voi käyttää ravintona. Lihavat eivät pääse helposti pakoon eivätkä kykene puolustautumaan tehokkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo kääriytynyt valmiiksi folioon. Mikäli iltapäivälehdissä näkyy uhkaavia tai epäilyttäviä otsikoita isolla fontilla, niin laitan tuplakerroksen.
Olen opetellut metsästämään ja nylkemään eläimiä ravinnoksi. Lähialueen kissoilla on hyvä harjoitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä tyypillinen esimerkki rauhan aikaan tuudittautujasta. Luulet, etteivät maailman ongelmat koske sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ammunnan harrastajat usein itse valmistavat ammuksensa, niin mekin. Toki ruutia, nalleja ja luoteja tarvitaan, ja niiden varastointia yksityiskodissa rajoitetaan, esim ruutia saa olla vain 2 kg. Metsästys ei ole räiskimistä, joten aika pienellä patruunamäärällä pärjää.
Lääkkeitä saa apteekista yli 3 kk erän, niistä vaan ei saa Kela-korvausta silloin. Kotona kannattaa aina olla peruslääkkeet edes muutamaksi kuukaudeksi, esim perus antibiootti keuhkokuumeeseen, haavatulehdukseen jne. Kipulääkkeitä, desinfiointiainetta, perussairauden lääkkeitä. Jos tulee pitkä sähkökatko tms, niin apteekit muuttuvat vaarallisiksi paikoiksi, kun narkit ryöstelevät niitä päihdetarkoituksessa.
Kerro toki, että mistä saat laillisesti noita antibiootteja ja muita reseptilääkkeitä varastoon hirveitä määriä ja niin, että ne ovat tuoreita? Menetkö lääkärille feikkaamaan vai onko sulla joku tuttu, jolla on oikeus antaa lääkemääräyksiä? Ja noista reseptilääkkeistä vielä: lääkärini ei ole suostunut määräämään säännöllisesti käyttämiäni lääkkeitä yli puolen vuoden satsia kerralla. Hän väittää, että lääkkeissä on rajoituksia, paljonko niitä saa kerralla määrätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammunnan harrastajat usein itse valmistavat ammuksensa, niin mekin. Toki ruutia, nalleja ja luoteja tarvitaan, ja niiden varastointia yksityiskodissa rajoitetaan, esim ruutia saa olla vain 2 kg. Metsästys ei ole räiskimistä, joten aika pienellä patruunamäärällä pärjää.
Lääkkeitä saa apteekista yli 3 kk erän, niistä vaan ei saa Kela-korvausta silloin. Kotona kannattaa aina olla peruslääkkeet edes muutamaksi kuukaudeksi, esim perus antibiootti keuhkokuumeeseen, haavatulehdukseen jne. Kipulääkkeitä, desinfiointiainetta, perussairauden lääkkeitä. Jos tulee pitkä sähkökatko tms, niin apteekit muuttuvat vaarallisiksi paikoiksi, kun narkit ryöstelevät niitä päihdetarkoituksessa.
Kerro toki, että mistä saat laillisesti noita antibiootteja ja muita reseptilääkkeitä varastoon hirveitä määriä ja niin, että ne ovat tuoreita? Menetkö lääkärille feikkaamaan vai onko sulla joku tuttu, jolla on oikeus antaa lääkemääräyksiä? Ja noista reseptilääkkeistä vielä: lääkärini ei ole suostunut määräämään säännöllisesti käyttämiäni lääkkeitä yli puolen vuoden satsia kerralla. Hän väittää, että lääkkeissä on rajoituksia, paljonko niitä saa kerralla määrätä.
Miksi ei voi pyytää reseptiä sitä tarkoitusta varten kun niitä aikoo hankkia. Ei missään kielletä hankkimasta hätätilannetta varten antiboottikuuria.
Pyytää lääkäriltä reseptiä ja lääkäri kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas se, joka peräänkuulutti pitkän tähtäimen suunnitelmaa.
Tarkennus:Mihin maailmaan varaudutte?
Näissä preppisuunnitelmissa minua kovin häiritsee se, että on valmistauduttu selviämään "talven tai pitkän talven" yli.
Itse kuitenkin näen, että kun "kevät koittaa", maailma ei ole enää yhtään sama kuin ennen kriisiä.
Toisin sanoen entiseen ei ole paluuta, eikä pistorasiasta tule enää sähköä. Netti meni jo.Kosk näin näen, on preppautuminen minusta "ensimmäisen maailman harrastus", koska voi harrastaa.
Joten mitä ajatellen varustaudutte ja mitä varten ajattelette turvaamanne perheenne?
Tämä on se pitkän tähtäimen suunnitelma. Utopiat idylleistä voitte nyt unohtaa tyystin.Kuten jo aiemmassa vastauksessa totesin, kaikkeen ei voikaan varautua koska kriisin tyyppiä ja laajuutta ei voi tietää. Mutta jos varautuu edes jotenkin todennäköisyys selvitä hengissä ja saada lisäaikaa kriisistä selviytymiseen/kriisissä elämiseen on suurempi kuin jos et varaudu ollenkaan. Vaikka ns entiseen ei koskaan olisikaan paluuta, on (ehkä) hengissä ja voi kehitellä uusia keinoja selvitä tulevista haasteista riippuen siitä mitä ne haasteet on.
Ei preppaus tarkoita sitä että olisi kerralla varustautunut kaikkeen ja sitten asiat olisi taas hyvin, vaan että on varautunut siihen että nykyinen järjestelmä ei jostain syystä toimikaan kuten sen pitäisi mutta et sen takia ole heti pulassa.
Kysymys olikin ja on edelleen, että kun tämä nykyinen järjestelmä ei vaan tule takaisin kriisin jälkeen.
Se on pitkän tähtäimen suunnitelma.
Oletko varustautunut loppuelämäksesi ja perheesi varustanut myös elämään vuotta kivi ja kirves?
En ole varustautunut loppuelämäksi, jos tarkoitat esimerkiksi ruokavarastoja. Miksi edes pitäisi (tai edes realistisesti voisi)? Olen varustautunut niin että perheellämme on mahdollisuus selvitä joistakin kriisitilanteista omin voimin, ja/tai saamme lisäaikaa kehitellä selviytymisstrategioita.
Jos kriisi olisi sen laatuinen että nyky-yhteiskuntaan ei olisi paluuta, uutta yhteiskuntaa / tapaa elää kehitellään sen mukaan mikä on toteutettavissa ja järkevää.
Tiedostan kyllä että varautumiseni ei automaattisesti tarkoita sitä että me selvitään aina, kaikesta ja iänkaikkisesti. Varautuminen on mielestäni silti fiksumpaa vrt se että olettaa että yhteiskunta hoitaa kaiken kaikissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammunnan harrastajat usein itse valmistavat ammuksensa, niin mekin. Toki ruutia, nalleja ja luoteja tarvitaan, ja niiden varastointia yksityiskodissa rajoitetaan, esim ruutia saa olla vain 2 kg. Metsästys ei ole räiskimistä, joten aika pienellä patruunamäärällä pärjää.
Lääkkeitä saa apteekista yli 3 kk erän, niistä vaan ei saa Kela-korvausta silloin. Kotona kannattaa aina olla peruslääkkeet edes muutamaksi kuukaudeksi, esim perus antibiootti keuhkokuumeeseen, haavatulehdukseen jne. Kipulääkkeitä, desinfiointiainetta, perussairauden lääkkeitä. Jos tulee pitkä sähkökatko tms, niin apteekit muuttuvat vaarallisiksi paikoiksi, kun narkit ryöstelevät niitä päihdetarkoituksessa.
Kerro toki, että mistä saat laillisesti noita antibiootteja ja muita reseptilääkkeitä varastoon hirveitä määriä ja niin, että ne ovat tuoreita? Menetkö lääkärille feikkaamaan vai onko sulla joku tuttu, jolla on oikeus antaa lääkemääräyksiä? Ja noista reseptilääkkeistä vielä: lääkärini ei ole suostunut määräämään säännöllisesti käyttämiäni lääkkeitä yli puolen vuoden satsia kerralla. Hän väittää, että lääkkeissä on rajoituksia, paljonko niitä saa kerralla määrätä.
Miksi ei voi pyytää reseptiä sitä tarkoitusta varten kun niitä aikoo hankkia. Ei missään kielletä hankkimasta hätätilannetta varten antiboottikuuria.
Pyytää lääkäriltä reseptiä ja lääkäri kirjoittaa.
Myös reissuille saa hankittua reseptin, niin oispa ihme, jos ei sais kotiin "varmuuden vuoksi". Mullakin oli antibiootit mukana jollain Aasian reissulla. Sanoin vain lääkärissä, että olen lähdössä pidemmälle reissulle ja osa reissusta tapahtuu erittäin alkeellisissa olosuhteissa poissa palvelujen ulottuvilta, että voiskos saada varuiksi antibioottikuurin mukaan. Onnistui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joditabletteja pitäisi olla varalla kyllä kaikilla vaikka ei harrastaisi mitään survivalismia
Suuren ydinonnettomuuden sattuessa, juuri silloin kun niitä tarvitsisi, ne loppuvat apteekeista alta aikayksikön
Vierailija kirjoitti:
Joditabletteja pitäisi olla varalla kyllä kaikilla vaikka ei harrastaisi mitään survivalismia
Suuren ydinonnettomuuden sattuessa, juuri silloin kun niitä tarvitsisi, ne loppuvat apteekeista alta aikayksikön
Käykö jodioitu suola?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon varastoinut vararavintoa ja kannan sitä koko ajan mukanani😂 anteeksi, oli pakko...
Mielenkiintoinen keskustelu. Oon kiinnostunut aiheesta sen jälkeen kun luin vuoden 2008 pankkiirien reaktioista lontoossa, kun lähettivät romahduspäivänä perheitään maaseudulle ja varautuivat yhteiskunnan romahtamiseen. Jos velalle perustuva talousjärjestelmämme romahtaisi ja on varmaan ajan kysymys, milloin romahtaa, niin yhteiskunta menee sekaisin.
Oon alkanut kerämään ruokavarastoa kuivatuotteista. Vettä ei ole vielä, mutta asun järven lähellä. Järvenrantatonttia (kauempaa ja sellaista, missä oli metsää mukana) varten säästetään, jonne rakennetaan yksinkertainen mökki ilman sähköjä ja viemäriä. Tulee toimimaan siis ihan mökkinä, mutta hyvä olla kaiken varalla, minne voi kaupungista lähteä, jos jotain käy.
Pelkkä järvi ei riitä, veden pitää olla tai siitä pitää pystyä tekemään juomakelpoista.
Suomessa käytännössä kaikki järvivesi on juomakelpoista sellaisenaan. Tämän lisäksi keittäminen on helppoa. Vähimmillään riittää kun on metallinen kattila ja jotain risuja polttoaineeksi. Vaikea kuvitella miten voisi janoon kuolla vaikkei mitenkään olisi valmistautunut.
Tuota vähän epäilen. Joissakin voi vesi olla niin ruskeaa ja humuspitoista tms. ettei sitä erkkikään juo edes keitettynä. No, tietysti jos kuolema on vaihtoehtona, niin ehkä sitten. Jos ei mistään muualta saa vettä.
Eikös se selviytymisleikeissä ole vähän kuin ideana että sitä vettä ei muualta saa. Keittämällä kuolee kaikki vaaralliset bakteerit ja humus tai veden väri ei meinaa keitettynä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jos tää olis sodan alku, miten sotivat osapuoli ilmoittaa kansalle sodasta? Vai jättääkö se katkaisemalla esimerkiksi vain Helsingin valtiotalon (mikälie) sähköt ja ottaa sinne yhteyden kertoen tilanteen? Helsingistä lähtee sitten ihmisiä levittämään tietoa eteenpäin Suomeen?
Viranomaisverkot ja valtakunnallinen kriisiviestintä toimii varavirralla. Yleistä hälytysmerkkiä soitettaisiin kuntien sireeneistä, niiden toimintaa testataan muistaakseni joka kuukauden ensimmäinen maanantai. Radiossa luettaisiin toimintaohjeita ja sitä varten olisi hyvä olla kotosalla paristokäyttöinen radio. Liikekannallepano määrättäisiin käyntiin ja avainhenkilöstöä haettaisiin palvelukseen tarvittaessa vaikka kotiovelta lähettien voimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin kolmekymppinen nainen, ja tässä viime vuosina opetellut mm. kalastamaan. Metsästyskortin hankkiminen olisi seuraava projekti.
Olisiko arvon selviytyjillä ideaa hyvästä yleiskoirarodusta, joka sopisi niin metsästyskaveriksi kuin suojeluun?
Ohis mutta tästä tuli mieleen että odotatteko sitä katastrofia ihan lähitulevaisuudessa? Noin niin kuin koiran elinikänä?
Harvoin katastrofi tapahtuisi jos sen tapahtuminen olisi ennalta nähtävissä. Yleensä tilanteen vakavuuteen havahdutaan vasta siinä vaiheessa kun paska on jo osunut tuulettimeen.
Kaikista vaarallisinta on olla ihan täysin varma, ettei mitään ikävää satu...
Se on just näin ja hyvin varautuneelle tilanne ei ole välttämättä edes vakava, vaan elämä jatkuu suht normaalisti varakeinoin. Samaan aikaan varautumattoman tilanne voi olla lähes mahdoton: virtaa ei ole ruokailuun, talokin alkaa kylmetä. Vaatteet on talvellakin mallia tennarit ja nilkkasukat. Autolla ei pääse mihinkään kun bensavalo palaa eikä lähihuoltiksen jakelu toimi. Apuakaan ei voi soittaa koska älypuhelimen akku on finito eikä sitä saa ladattua. Vinkkejä ei saa luettua, koska kirjoja ei ole eikä netti toimi. Toimintaohjeita ei kuule koska ei ole radiota.
Ihan mielenkiinnosta, asutko jo selviytymisvalmiuksien äärellä vai varastoitko polttoainetta jonnekin kanisterikaupalla, vai mitenkä ajattelit itse nuo liikkumiset hoitaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä merkitystä on kasvimaalla ja marjapensailla, jos tulee ydinlaskeuma?
.
No sitten syödään niitä purkkiruokia!
Ja ensiapu- ja lääkintätaidot tässä ketjussa mainittiinkin jo moneen kertaan aika olennaisina taitoina.
Ihanko tosissasi meinasit jäädä keskelle ydinlaskeumaa purkkiruokiasi syömään sen sijaan että hakeutuisit turvallisemmille alueille syömään puhdasta ruokaa?
Alue: Aihe vapaa
Voi vitsi, kun unohdinkin! Niin niitä Mosambikin survivalistejakin noukki kopteriin valkoiset kädet...
Kysymykseni on aiheellinen. Menkääs muualle tunteilemaan.