Muistoja SinäMinä ja MeKaks-lehdistä!

Niissä tarinoissa oli aina perusjuoni tämä: Oli kaksi poikaa, toinen pahis jännäpoika joka oli komea ja johon tarinan tyttö oli ihastunut. Ja oli se kiltti flanellipaitaan pukeutunut, teetä lipittävä seurakuntanuori, joka tarjosi tytölle olkapäätä, mutta ei ollut kovin "kuuma". 

Lopuksi pahispoika hävisi ja flanellipaitapoika olikin ihana, pelasti tytön sadesäässä ja siitä tuli maailman ihanin ja turvallisin poikkis. :D

Tohtoripalstalla:

"Nukuimme poikkiksen kanssa kerrossängyssä päällekkäin vuoteissamme ja molemmat olimme alasti.

Olenko raskaana?"

Vierailija kirjoitti:

Muistan ja olin katkera kun lukijan tarinoissa poikakaveri saatiin niin helposti, tuli suunilleen nurkan takaa syliin ja sitten oltiin In lööv .D Vasta nyt tiedän että 99% oli keksittyjä!

Mielestäni lukijoiden tarinat olivat nimenomaan tarinoita eli lukijoiden kirjoittamia novelleja eikä mitään tositarinoita. Ei ihme, että niissä toistuivat kaikki romcom kliseet ja lopussa se ujo kiltti tyttö sai sen koulun komeimman kundin.

Isosisko oli SinäMinän huikein palsta. Olivatko kysymykset todellisia vai jonkun mielikuvituksen tuotetta?

Isosiskolleni tuli SinäMinä ja luin sitä varhaisteininä. Muistan tuolloin miettineeni, että onko elämän keskeisin sisältö todellakin tyttö- tai poikaystävän "löytäminen" :D

Tarinoista muistan yhden jossa poika tulee sattumanvaraisesti hakatuksi ja hakkaajan tyttöystävä jää auttamaan häntä ja siinä samassa heille kehkeytyy ihana romanssi. Tyttö pesee vahvat meikit pois ja alkaa seuraavana päivänä leipoa pojan luona pullaa... Toisessa joka oli otsikoitu ehkä "Marmelaadikesä" tyttö tilitti kuinka poikaystävä oli pettänyt häntä kaverin kanssa. Tyttö kuitenkin otti pojan takaisin ja pohti että tämä kesä on ollut kuin tahmeaa marmeladia, kun on ihanaa kun on tämä poikaystävä mutta myös nämä tahmean ikävät fiilikset pettämisestä.

En itse nähnyt sitä, mutta kuulemma vuoden - 91-SinäMinän kannessa oli ollut otsikko 14-V ja vielä neitsyt. Asiasta kertoneen naisen oma tytär oli silloin 14 ja oli aika järkyttynyt. Toisaalta vähän ihmettelen, koska eihän se nyt mikään pervolehti ollut.

Vierailija kirjoitti:

Niissä puhuttiin alkoholista aika sallivaan sävyyn. Esimerkiksi, kun oli ohjeita, miten teini-ikäinen viettää hyvän juhannuksen, sanottiin seuraavaa "OK, raitis juhannus on raitis juhannus eikä ehkä sovi kuvioihisi. Jos juot, juo niin että sinulla on oikeasti hauskaa". Tuohon aikaan koululaisten alkoholinkäyttö olikin eri tasolla kuin nykyään.

Ysärinuori täällä, joka oli raitis lähes koko 90-luvun. Mulla olikin 13-17 vuotiaana alemmuudentunne juuri sen vuoksi, että en juonut enkä polttanut. Olin kiltti kympin tyttö ja jopa muutoin fiksu äitini harmitteli, että olen nenä kiinni kirjassa ja toivoi, että olisin kuten muutkin nuoret eli viikonloppuisin ulkona bilettämässä. Olisipa silloin ollut samanlainen nettikulttuuri mitä nykyään!

Itse luin teininä molempia lehtiä ja vähän vanhempana Reginaa. Reginan kirjepalstalta löytyi nykyinen mies vuonna 1998.

Onko nakkitarinaa vielä mainittu? Kummassa lehdessä se oli, kun tyttö kysyi nakkipulmaan kysymyspalstalla neuvoa? Vastauksesta jäi mieleen lause "ruualla ei saa leikkiä".

Tyttö oli siis masturboinut nakilla, nakki oli luiskahtanut syvälle ja kuulemma alkanut jo haista oltuaan jotain viikon tytön sisässä. Siitä sitten käsin kirjoittamaan kirjettä lehden kysymyspalstalle... Myöhemmin olen kuullut jonkun lohjalaisen naisen tunnustaneen muille aikuisena olleensa tuo tyttö.

Muuten en juurikaan lukenut kyseisiä lehtiä mutta kaveri näytti tuon jutun.

Regina oli paljon parempi. Samalta firmalta :)

SinäMinässä on paljon novelleja jotka eivät itseäni lukijana niin kiinnostaneet. Juurikin kysymysvastauspalstat oli herkkua luettavaa ja kaikki vaatteisiin ja meikkaamiseen liittyvä. MeKaks lehti oli suosikkini juurikin paperin laadun takia. Oli myös värikkäämpi ja kuviltaan freesimpi. Miian palsta oli huippu! Siellä oli välillä niin sairasta juttua.

SinäMinä lehdessä oli joitakin kertoja joku teinityttöjen "missikilpailu", vähän niinkuin Suosikin BeeGees (😆) tyttö. Voittaja pääsi EF:n kielikurssille ja siitä tehtiin lehteen juttu. Tämä voittajatyttö oli niin kaunis ja vaalea ja juttu mielestäni loistava! Tällä tytöllä oli vielä kielikurssilla tarttunut mukaan saksalainen hellu jota kuvattiin tytön kanssa lehteen. Tämä jäänyt itselläni voimakkaasti mieleen koska ihannointi tätä tyttöä niin paljon.

Kivoja muistoja. Kiitos ketjusta!

Kertokaa muistamienne novellien juonitiivistelmiä! Näitä on tosi kiva lukea!

T. Sinäminän kestotilaaja vuosituhannen vaihteessa

En vois kuvitella oman teini-ikäisen ukevan näitä lehtiä. Nyt jälkikäteen ajatellen maailma oli kyllä aika toisenlainen kuin nykyään. Esim. noissa oli aina heteropareja ja poikaystävän "saaminen" oli kaikkein tavoiteltavinta. Ryyppääminen, tupakointi jne. arkipäivää.  Muistan hyvin kummatkin lehdet, molemmat tuli jossain vaiheessa kotiin. Jopa tuota mansikkadieettiä kokeilin, ja tuskin sitäkään voisi olla tämän päivän nuortenlehdessä, julkaisijallahan ois kova vastuu tuollaisesta. Suosikki oli myös sen ajan tuote, erityisesti tulee mieleen tarina Mandy Smithistä ja Rolling Stonesin Bill Wymanista, ikivanha Wyman meni naimisiin 18-vuotiaan Mandyn kanssa, seurustelu oli alkanut kun Mandy oli 13.

Vierailija kirjoitti:

Muistan jonkun meikkitutoriaalin, ennen-kuva oli tietysti mahdollisimman epäedustava, väsynein ilmein, jälkeen-kuva oikeasti aivan eri tyyppi, pirtsakkana ja hymyävänä. Ajattelin silloin (12-13v) miten uskomattomalla tavalla meikillä voi huijata näyttävänsä toisenlaiselta. Samaan pohdintaan kriiseilyä että noinko sitä isojen ihmisten kuuluu toimia, luonnollinen look "ei kelpaa"? Meni pitkälti toistakymmentä vuotta että nämä ajatukset karisivat. Näin jälkiviisastelevana nuo lehdet ovat yhtä isoa mainosta, ja raha pyörii siinä että ihmiset kuvittelevat olevansa jotenkin huonompia jos eivät osta tuotetta x. Ei mikään paras viesti itseään etsivälle nuorelle.

Muistan ihan tismalleen saman! Lisäksi ärsyttävää, että osa niistä meikkitutoriaaleista oli täysin hyödyttömiä, siis silleen ettei niissä kerrottu mitään tarkemmin vaan lueteltiin tosi monimutkaisia tuotteiden nimiä jotka eivät kertoneet sellaiselle 12-vuotiaalle yhtään mitään tai 

sitten ne olivat jotain oikeasti arjessa tai juhlissa käyttökelvottomia ideoita. Jotain kolmivärisiä luomivärejä jotka sopi paremmin rion karnevaaleihin kuin muualle. Toisekseen luulin myös, että meikillä on uskomaton vaikutus ja lehdissä oli alun pitäen sellainen asetelma, että kaikki ovat säännöstään ylipainoisia, huonoihoisia ja kauheita mutta ei hätää "Nämä tuotteet auttavat". Kun katselen nuoruudenkuviani, niin ei ihan lehtien sanoma vastaa sitä mitä oli todellisuus ja tämän uskon monesta teinistä. 

Minä sain tietää seksistä ensimmäisen kerran SinäMinän Vastaanotolla -palstalla, muistan sen ikuisesti vaikka aikaa tuosta yli 25v. Siinä tyttö kysyi tuskastellen mitä tehdä kun seksiä yrittässä peniksen sisääntyöntö emättimeen tuntuu kivuliaalta.

Olin että mitä helvettiä...? Sitten luin lääkärin vastauksen ja menin lukkojen taakse pimeeän vessaan toipumaan järkytyksestä. Olin siihen saakka luullut että seksi on vain pussailua alasti ja nainen tulee automaattisesti raskaaksi yli 20 vuotiaana.

Seuraavana päivänä en muuta ajatellutkaan kuin luokkatoverien kikkeleitä. Myös illallispöydässä vanhempia katsellessa tuli kiusallinen olo.

Vierailija kirjoitti:

Onko nakkitarinaa vielä mainittu? Kummassa lehdessä se oli, kun tyttö kysyi nakkipulmaan kysymyspalstalla neuvoa? Vastauksesta jäi mieleen lause "ruualla ei saa leikkiä".

Tyttö oli siis masturboinut nakilla, nakki oli luiskahtanut syvälle ja kuulemma alkanut jo haista oltuaan jotain viikon tytön sisässä. Siitä sitten käsin kirjoittamaan kirjettä lehden kysymyspalstalle... Myöhemmin olen kuullut jonkun lohjalaisen naisen tunnustaneen muille aikuisena olleensa tuo tyttö.

Muuten en juurikaan lukenut kyseisiä lehtiä mutta kaveri näytti tuon jutun.

Joo, minäkin tiedän ainakin viisi ihmistä jotka ovat olleet tuo tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Oih SinäMinä :) osallistuin kerran novellikilpailuun - en voittanut, mutta tarinani julkaistiin. Olin olevinani suurikin kirjailija. Mua vähän ärsytti ne siirappiset tainat, joten kirjoitin omani poikana esiintyen, eikä poika tarinan lopussa saanutkaan rakastamaansa tyttöä vaan jäi ikuisesti kaipaamaan.

Mikä tarina tää oli? Muistan SinäMinän ja muistan ne novellitkin edelleen :D Vm 87. 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin luin teinipoikana niitä. Siskolle tuli SinäMinäHänMeTeHe. Olihan ne romanttisia ja liikuttavia tarinoita. Kulman takaa käveli sinisilmäinen, vaaleatukkainen poika ja kohta oli ah-niin-ihana seurustelu alkanut ja elämä näytti tappiin asti onnelliselta :D

Ilmeiseist jotkut pitivät näitä kuvauksia realistisina... 

No, vilpittömästi voin silti sanoa, että pidin niistä romanttisista jutuista. En minä silloin osannut niitä mihinkään todelliseen verrata tai suhteuttaa, mikä saattoi olla koskettavuuden syy.

Kyllä todellisuuskin on nyt toista kuin ennen. 80-90 luvuilla jo eroiltiin paljon, mutta ainakin isovanhempien sukupolvilta oli vielä jäljellä usko kestävään ja jopa vuosikymmenten saatossa jalostuvaan rakkauteen.

OK-lehdellä oli aikoinaan hieno mainoskampanja: kaksi coolin näköistä nuorta miestä  ajeli hienolla autolla jonka kylkiä koristivat Ok-tarrat. Nämä miekkoset kävivät meidänkin koulumme pihassa cruisailemassa ja jakoivat ilmaisia musiikkikasetteja. Minä sain yhden ja tällä kasetilla oli mm. silloinen suuri hitti Gazebon I like Chopin. Tätä oli hienoa kuunnella. Tämä tapahtui ´83 tai ´84 - en muista tarkkaan koska Ok alkoi  ilmestymään.

Ei ne lukijan tarinat mitään tositapahtumia olleet, vaan nimensä mukaisesti lukijoiden tarinoita.