Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi joku haluaa elättää kotona MAKOILIJAN? HUOM! ei pienen lasten äitiä tai kodinhengetärtä vaan lorvijan
29.03.2019 |
Siskoni on tälläinen, ei aio koskaan mennä töihin eikä saa itsestään mitään irti. Makaa puoleen päivään, pelaa pleikkaa, tuijottaa tv....hetkittäin kokeillut töitä nyt 20 vuoden aikana, mutta kun ei jaksa. Mies maksaa kaiken ja mahdollistaa tämän, joten en saa siskoani liikkeelle.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Kerroppa siskolle, että on k*sessa jos mies jättää, sairastuu vakavasti tai kuolee. Koskaan ei pitäisi olla riippuvainen toisesta ihmisestä.
Miksi olisi kusessa? Jos ukkoni nyt ottaisi eron tai kupsahtaisi, kummassakin tapauksessa kassa kilisisi reippaasti, kuolemantapauksessa vielä enemmän. Lisäksi saisi kaikki tuet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies elättää mua ihan rakkaudesta. Olen työkyvytön mielenterveysongelmien vuoksi. Arvaa miten turhaksi tunnen itseni? Kävin yliopiston ja sain hyvän työpaikan, mutta en selvinnyt siitä kaikesta pelkojani yms vuoksi. Tunnen häpeää ja arvottomuutta.
Yleensä sille kotona ololle on joku syy, mutta sitä ei välttämättä haluta kertoa. Koska tällaiset asiaa leviää juoruina ihan joka paikkaan. Ihmisille on suurinta huvia se, kun joku on epäonnistunut ja pääsee miettimään, että kyllä se olikin niin outo jo lapsena ja kyllähän sen arvasi jo kauan sitten!
No mun lottovoitto oli upea ja ymmärtäväinen aviomies :)
Eikö ole jännä juttu, että sitten se oma lähisuku on se pahin juoruaja ja puuttuja? Eikä edes mitenkään nätisti yritä puuttua, vaan jatkuvaa alistamista ja lyttäämistä.
Ihana, että sulla on upea mies, joka rakastaa ja ymmärtää. Hänen kaltaisiaan tarvitaan enemmän! Yritä olla kuulematta muita, sä riität noin. Kaikkea hyvää teille.
ohis
En minäkään välttämättä ymmärrä, mutta minusta Suomi olisi silti parempi paikka, jos toisten henkilökohtaisia ratkaisuja ei niin paljon ruodittaisi ja arvosteltaisi. Mitä tuokaan kenellekkään kuuluu, jos henkilö ei edes elä tukien varassa vaan on löytänyt itselleen elättäjän. Olisi kiva kun olisi vähän rennompi ilmapiiri, niin että omia ratkaisuja ei joutuisi aina jollekkin puolustelemaan. Tätä joutuu tekemään kaikki, töissä käyvät, työttömät, kotiäidit... tämä ilmapiiri huonontaa kaikkien mielialaa.
Sun on pakko olla mun sisko. Jospa kerrankin puhuisit suoraan, etkä ilkeilis vaan ja juoruais kylillä omia spekulointejas.
Mä teen keikkaduunia silloin tällöin töitä, kaikki menee omaan talteen tulevaisuutta varten (avioehdolla suojattu). Mies elättää mua muutoin. Hän tekee sen rakkaudesta. Myös käytännöllisyydestä. Hän kokee tämän ratkaisun olevan meille sopiva, että mä teen kodin ja lasten juttuja. Ei tarvinnu päiväkotiaamuja heräillä.
Mä nyt taas nukun puolille päivin, kun pelaa öisin ja päivisin näköjään palstailen. Välissä imuroin ja tein kauppalistaa. Kohta mä lähden tekemään viikonlopun ostokset ja sapuskaa pöytään.
Kyllähän tätä aina välillä kaverit ihmettelee ja etenkin sisko ja äiti. Jaksavat ihmetellä, puuttua ja ilkeillä. Kukaan ei ota puhuakseen asioista. Toisaalta en mä tässä vaiheessa enää puhuisikaan noiden kanssa, kun ovat niin monta vuotta jaksaneet olla häijyläisiä. Eikä nää meidän ratkaisut heille kuuluiskaan. Pidän mieluusti viileänä välit.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään välttämättä ymmärrä, mutta minusta Suomi olisi silti parempi paikka, jos toisten henkilökohtaisia ratkaisuja ei niin paljon ruodittaisi ja arvosteltaisi. Mitä tuokaan kenellekkään kuuluu, jos henkilö ei edes elä tukien varassa vaan on löytänyt itselleen elättäjän. Olisi kiva kun olisi vähän rennompi ilmapiiri, niin että omia ratkaisuja ei joutuisi aina jollekkin puolustelemaan. Tätä joutuu tekemään kaikki, töissä käyvät, työttömät, kotiäidit... tämä ilmapiiri huonontaa kaikkien mielialaa.
No tottakai hän tukia saa! Mistä moista päättelit. Oikeassa olette siinä että eihän asia minulle kuulu muuten, mutta kun seuraan kuinka vuosi vuodelta saa vähemmän itsestään irti, niin olisi parempi kun siihen olisi edes joku pakkotilanne, kun muutosta ei muuten tule. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun on pakko olla mun sisko. Jospa kerrankin puhuisit suoraan, etkä ilkeilis vaan ja juoruais kylillä omia spekulointejas.
Mä teen keikkaduunia silloin tällöin töitä, kaikki menee omaan talteen tulevaisuutta varten (avioehdolla suojattu). Mies elättää mua muutoin. Hän tekee sen rakkaudesta. Myös käytännöllisyydestä. Hän kokee tämän ratkaisun olevan meille sopiva, että mä teen kodin ja lasten juttuja. Ei tarvinnu päiväkotiaamuja heräillä.
Mä nyt taas nukun puolille päivin, kun pelaa öisin ja päivisin näköjään palstailen. Välissä imuroin ja tein kauppalistaa. Kohta mä lähden tekemään viikonlopun ostokset ja sapuskaa pöytään.
Kyllähän tätä aina välillä kaverit ihmettelee ja etenkin sisko ja äiti. Jaksavat ihmetellä, puuttua ja ilkeillä. Kukaan ei ota puhuakseen asioista. Toisaalta en mä tässä vaiheessa enää puhuisikaan noiden kanssa, kun ovat niin monta vuotta jaksaneet olla häijyläisiä. Eikä nää meidän ratkaisut heille kuuluiskaan. Pidän mieluusti viileänä välit.
En oo sun sisko, mun sisko ei tee keikkatöitä eikä muitakaan töitä. Inhoaa kuulemma työntekoa, töihin heräämistä eikä vaan kaikkien tarvitse jaksaa. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroppa siskolle, että on k*sessa jos mies jättää, sairastuu vakavasti tai kuolee. Koskaan ei pitäisi olla riippuvainen toisesta ihmisestä.
olen kertonut ja monesti, mutta "se on sen ajan murhe"
Eikä se mies näytä lähtevän :D
No heillähän on elämässä kaikki sitten hyvin. Mitä se sinua haittaa?
Mitä hyvää on katsella rakasta ihmistä joka on innoton kaikkeen
Mistä tämmöistä olet saanut päähäsi?
Ei me olla vieraita, olen kyllä ilmaissut huoleni. No, toki jokainen saa elää kuten tykkää. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun on pakko olla mun sisko. Jospa kerrankin puhuisit suoraan, etkä ilkeilis vaan ja juoruais kylillä omia spekulointejas.
Mä teen keikkaduunia silloin tällöin töitä, kaikki menee omaan talteen tulevaisuutta varten (avioehdolla suojattu). Mies elättää mua muutoin. Hän tekee sen rakkaudesta. Myös käytännöllisyydestä. Hän kokee tämän ratkaisun olevan meille sopiva, että mä teen kodin ja lasten juttuja. Ei tarvinnu päiväkotiaamuja heräillä.
Mä nyt taas nukun puolille päivin, kun pelaa öisin ja päivisin näköjään palstailen. Välissä imuroin ja tein kauppalistaa. Kohta mä lähden tekemään viikonlopun ostokset ja sapuskaa pöytään.
Kyllähän tätä aina välillä kaverit ihmettelee ja etenkin sisko ja äiti. Jaksavat ihmetellä, puuttua ja ilkeillä. Kukaan ei ota puhuakseen asioista. Toisaalta en mä tässä vaiheessa enää puhuisikaan noiden kanssa, kun ovat niin monta vuotta jaksaneet olla häijyläisiä. Eikä nää meidän ratkaisut heille kuuluiskaan. Pidän mieluusti viileänä välit.
En oo sun sisko, mun sisko ei tee keikkatöitä eikä muitakaan töitä. Inhoaa kuulemma työntekoa, töihin heräämistä eikä vaan kaikkien tarvitse jaksaa. ap
Eikö se ole parempi, että ne harvat työt, joita vielä on tarjolla menevät niille, joilla sitä elättäjää ei ole? Siskosi ei näköjään tarvitse rahaa, mutta joku muu saattaa tarvita.
Ei se jonkun ruudun edessä 8 tuntia istuminen, jossain firman tiloissa ole yhtään sen jalompaa, kun kotona sen ruudun edessä oleminen. Ainoa ero on raha, mutta jos sille ei ole tarvetta, niin mikä on ongelma?
Anna olla ja keskity itseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään välttämättä ymmärrä, mutta minusta Suomi olisi silti parempi paikka, jos toisten henkilökohtaisia ratkaisuja ei niin paljon ruodittaisi ja arvosteltaisi. Mitä tuokaan kenellekkään kuuluu, jos henkilö ei edes elä tukien varassa vaan on löytänyt itselleen elättäjän. Olisi kiva kun olisi vähän rennompi ilmapiiri, niin että omia ratkaisuja ei joutuisi aina jollekkin puolustelemaan. Tätä joutuu tekemään kaikki, töissä käyvät, työttömät, kotiäidit... tämä ilmapiiri huonontaa kaikkien mielialaa.
No tottakai hän tukia saa! Mistä moista päättelit. Oikeassa olette siinä että eihän asia minulle kuulu muuten, mutta kun seuraan kuinka vuosi vuodelta saa vähemmän itsestään irti, niin olisi parempi kun siihen olisi edes joku pakkotilanne, kun muutosta ei muuten tule. ap
Siitä päättelin kun sanoit että miehensä elättää. Jos nostaa työttömyyskorvausta niin todennäköisesti joutuu vielä johonkin kuntouttavaan työpajaan, että äläpä huoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille ei riitä töitä. En saa töitä, kun olen jo 50-v. Haluaisin kyllä, mutta kremppaa on.
Meillä makoilee vaan kissa.
Vierailija kirjoitti:
Monet tuhlaa rahojaan viinaan, huumeisiin tai tupakkaan. Onhan tuo sinänsä kivempi investoinnin kohde. Ei vie terveyttä ja kotona on aina seuraa. Eikä tarvitse ulkoiluttaa kuten koiraa. Ei kotona oleva kalliiksi tule. Parisataa euroa kuukaudessa ruokaan. Harvemmin tarvitsee vaatteita ja matkakulut nollassa. Kotilorvailijan ylläpitäminen on suht halpaa, jos asuu samassa taloudessa.
Tämä! Koiran pitäminen on kalliimpaa kuin kotona lorvijan. Kotona lorvijalla on aikaa juosta tarjousten perässä ja tehdä niistä halpaa ruokaa. Koti on aina siisti ja kun elättäjä tulee kotiin saa vuorostaan lorvia rauhassa kun kotitöitä ei ole. Lisäksi hyväntuulinen puoliso eikä töiden loppuunstressaama. Mikä sen parempaa ja win-win tilanne molemmille, kaikille paitsi aloittajalle jonka oma elämä kuluu hukkaan miettiessään raivona muiden elämää 😂.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä mies tykkää makoilla siskosi päällä niin ei haittaa tuo tilanne 😜
Mutta nythän sulla ap on ihanaa kun saat halveksia siskoasi ja oma elämäsi tuntuu taas vähän paremmalta. Tosin vähän tunnelmaa latistaa tuo pieni kateus siitä että siskollasi on mies joka elättää ja siskon ei tarvitse tehdä mitään. Mutta tosiaan keskity omaan elämääsi ja tee siitä mahdollisimman hyvä ja lakkaa miettimästä kuinka siskosi ja naapurin Pirjo elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä en halunnut,mutta sitten tuli ero koska olen ahne paskiainen , tuo vielä kahdesti. En oppinut eka kerralla koska uskoin että tuo laiskurinainen oli vain poikkeus.
Aluksi oltiin niin aktiivista ja alotteellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun on pakko olla mun sisko. Jospa kerrankin puhuisit suoraan, etkä ilkeilis vaan ja juoruais kylillä omia spekulointejas.
Mä teen keikkaduunia silloin tällöin töitä, kaikki menee omaan talteen tulevaisuutta varten (avioehdolla suojattu). Mies elättää mua muutoin. Hän tekee sen rakkaudesta. Myös käytännöllisyydestä. Hän kokee tämän ratkaisun olevan meille sopiva, että mä teen kodin ja lasten juttuja. Ei tarvinnu päiväkotiaamuja heräillä.
Mä nyt taas nukun puolille päivin, kun pelaa öisin ja päivisin näköjään palstailen. Välissä imuroin ja tein kauppalistaa. Kohta mä lähden tekemään viikonlopun ostokset ja sapuskaa pöytään.
Kyllähän tätä aina välillä kaverit ihmettelee ja etenkin sisko ja äiti. Jaksavat ihmetellä, puuttua ja ilkeillä. Kukaan ei ota puhuakseen asioista. Toisaalta en mä tässä vaiheessa enää puhuisikaan noiden kanssa, kun ovat niin monta vuotta jaksaneet olla häijyläisiä. Eikä nää meidän ratkaisut heille kuuluiskaan. Pidän mieluusti viileänä välit.
En oo sun sisko, mun sisko ei tee keikkatöitä eikä muitakaan töitä. Inhoaa kuulemma työntekoa, töihin heräämistä eikä vaan kaikkien tarvitse jaksaa. ap
Ja miksi tarvitsisi jos miestä ei haittaa...?
Vierailija kirjoitti:
Asia ei kuulu sulle mitenkään.
Eikä sittenkään kun sisko jää yksin eikä olekaan enää huolehtijaa.
Asia joko kuuluu nyt ja silloin tai ei kummassakaan tilanteessa.
Kukin taaplaa tyylillään. Jos se sinua ärsyttää niin ehkä et vain ole tyytyväinen omaan oravanpyörä elämääsi. Ehkä sinulla on mielenvikaisuutta kun vertaat itseäsi muihin.
Alue: Aihe vapaa
Sitä sanotaan rakkaudeksi. Harmi, ettei ole omalle kohdallesi osunut.
Onhan heillä lapsiakin, hoitaa kotia ja tekee ruokaa. Trolli jätti ne mielellään kertomatta ekassa osassa. Tipotellen tulee taas lisää juttua.
Ole hyvä googleta: "miten hankitaan oma elämä".