Vaiettu rakkaus

Meillä on 3v lapsi ja ajoittain arki on todella vaikeaa, johtuen avomieheni ja minun väleistä. Välillämme tuntuu olevan lähinnä vain kaverillisia tunteita enkä tunne vetoa häntä kohtaan. Viime kesänä erosimme jo muutamaksi kuukaudeksi koska tuntui että tunteita ei enää ole. Lapsemme takia annoin suhteelle kuitenkin vielä mahdollisuuden ja palasimme yhteen. Myös lapsen huoltajuudesta tuli riitaa eron aikana emmekä päässeet siitä yhteisymmärrykseen. Koin helpommaksi palata suhteeseen jotta minun ei tarvitsisi olla lapsesta erossa.
Erossa olomme aikana tapasin kuitenkin toisen miehen. Olin aivan hulluna häneen enkä muistanut edes millaista oli tuntea sellaista toista ihmistä kohtaan. Se mies kuitenkin jäi sillä erää, yhteenpaluumme takia.
Ensin yritin unohtaa hänet ja keskittyä tähän perhe-elämään. Lopulta aloimme pitämään taas yhteyttä ja olemme nähneetkin, vaikka yritän kaikkeni en saa häntä mielestäni. Joka ilta mietin häntä viimeisenä ja herätessäni myös. Jopa seksiä harrastaessa lapsen isäni kanssa mietin tätä toista miestä. Yritän järkeillä asiaa ja ajatella että lapselle on parempi että meillä on normaali 'ehjä' perhe mutta tunteilleen eikai mitään voi. Mitä minun pitäisi tehdä? Luulen olevani rakastunut tähän toiseen mieheen.. Mutta asetan lapsen onnen etusijalle ja koen että minun pitäisi vaan tyytyä tähän tilanteeseen ja yrittää unohtaa.