Yksinäisyys lukiossa
Moi. Olen 16v poika ja aloitin viime vuoden puolella lukion Helsingissä. Suuri osa kavereista meni eri lukioon, koska itsellä ei ihan ka riittänyt sinne mihin suuri osa kavereista meni. Koulu mennyt suht. hyvin, mutta tuntuu, kuin kaverit kaikkoaisi ympäriltä. Uudelta luokalta olen löytänyt muutamia ihmisiä, joiden kanssa voisin mennä viettämään viikonloppua. Olen muutamaan otteeseen kysynytkin josko voisin heidän kanssa mennä joku viikonloppu ulos. Ei ole kutsua kuitenkaan tullut, enkä viitsi tungetakaan mukaan, jos he eivät minua seurakseen kaipaa. Ennen vietin paljon aikaa vanhojen kavereiden kanssa, mutta heilläkin on omat kaverinsa, joiden kanssa ovat. Nykyään noin kerran viikossa käyn kahden ennestään tutun kaverin kanssa ulkona, mutta lähinnä istun kotona katsomassa youtubea tai tekemässä matikan tehtäviä. Positiivista tosin on, että maanantaina kouluun meneminen ei tunnu niin raskaalta, kun näkee koulukavereita ;D Tosin tämän takia en edes odota kesälomaa. En kuitenkaan ole asiasta kovin surullinen, vaikka kyllä eteenkin nyt, kun hyvät ilmat näyttäisivät alkavan, olisi kiva käydä useammin ulkona hehe
Kommentit (2)
Minä olin lukion ajan täysin ilman sosiaalisia kontakteja. Saatoin olla viikkoja puhumatta. Vuosiakin, jos satunnaisia pakkopuheita ja -esityksiä ei lasketa. Olin todella surullinen. Tämän tarkoituksena oli vain sanoa, että on lupa olla surullinen asiasta. Ihmiset tarvitsevat toisiaan. Voisit jutella asiasta opettajalle, joka voisi laittaa sinua samaan ryhmiin ihmisten kanssa, joiden kanssa voisit ystävystyä. Sekä muuten edistää ystävystymistä muiden lukiolaisten kanssa.
Pitäiskö sun yrittää hankkia kavereita ulkopuolelta esim harrastuksista? Tai järkkää bileet ja näytä että olet aktiivinen. Jos tuntuu että voisi olla hyvä idea.