Miksi lopetat/ lopetit työskentelyn päiväkodissa?
Miksi lopetit/ lopetat työskentelyn päiväkodissa? Oletko katunut päätöstä? Mikä sai vahvistamaan päätöstäsi asian suhteen? Oletko nykyään tyytyväinen muuhun työhön?
Kommentit (32)
Olin vähän vajaan vuoden harjoittelijana päiväkodissa, koska yksi vaihtoehtoni oli lastentarhanopettajan työ. Tipahdin maan pinnalle, en ikinä jaksaisi kaitsea vieraita huonostikasvatettuja kakaroita 8 tuntia päivässä.
Vuosi sinällään oli ihan ok, huomasivat erityislahjani eli sain maalata ja askarrella ja ideoida askartelutehtäviä sydämeni kyllyydestä. Mutta lastenhoitoon minusta ei ollut. Tulipahan sekin testattua, olisin ehkä muuten opiskellut väärälle alalle
En ole itse ollut päiväkodissa töissä, mutta kolme tuttua on ollut. Jokainen päätti lähteä muihin töihin kun sijaisuus päättyi. Syynä oli työpaikkakiusaaminen. Jokainen vannoi, ettei enää ikinä astu jalallaan laadukkaan varhaiskasvatuksen työpaikkoihin.
Peukaloni jäi puristuksiin sellaisen kaappisängyn välin. Sänkyä ei saanut auki millään, eikä sormea pois.
Koko kynsi muuttui ensin kokonaan mustaksi ja irtosi sitten kokonaan. Nykyään kynnessä on keskellä sellainen leveä, syvä ura. Joudun käyttämään rakennekynsiä tämän takia.
Eli turvallisuusasiat eivät ole kohdillaan.
Sain tarpeekseni ja opiskelin merkonomiksi, nyt siisti toimistotyö ja mikä parasta yksin toimistossa!
Vierailija kirjoitti:
Kuka kestää päivästä toiseen kiljuvia kakaroita ?
Ne ovat lapsia. On ihmisiä joille se työ sopii ja haluavat olla Lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En ole itse ollut päiväkodissa töissä, mutta kolme tuttua on ollut. Jokainen päätti lähteä muihin töihin kun sijaisuus päättyi. Syynä oli työpaikkakiusaaminen. Jokainen vannoi, ettei enää ikinä astu jalallaan laadukkaan varhaiskasvatuksen työpaikkoihin.
Uskotaan. .🤭
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut sitä jokapäivästä pihalla törröttämistä, kurahousujen kiskomista, kiljuvia kakaroita, hankalia vanhempia, huonoa palkkaa, pitkiä päiviä.
Viestisi perusteella et todella ole sopiva tuohon työhön. HUOM lapset eivät ole kakaroita.
Lasten kanssa tehtävä työ on minun juttu. Mutta päiväkotiympäristö ei juuri koskaan ole hyvä työympäristö (ongelmalliset työkaverit pääsyy sekä toki ainainen kiire).
Voisin palata päiväkotiin opeksi, jos:
- Pienemmät ryhmäkoot (tämä tärkein)
- Rakennus rakennettu juuri päiväkodiksi. Esim. että ratkaisuja tehty melun vähentämiseksi.
- Laadukas piha, jossa on varjopaikkoja, turvallisia leikkivälineitä jne.
- Olisi tarpeeksi lastenohjaajia ja avustajia. On urakka vaikka kurasäällä viedä lapset ulos ja sen jälkeen vaihtaa kuraiset vaatteet. Tähän tarvitaan käsipareja ja silmiä. Muutenkin tarpeeksi henkilökuntaa tekee sen, että ei stressaa ihan niin paljon vastuu.
- Kansallisella tasolla tiukemmat linjaukset pienten lasten ruutuaikaan. Lisäisi varmasti jonkin verran rauhaa ryhmissä, kykyä keskittyä yhteisiin juttuihin.
- Lisäksi tarvittaisiin byrokratiajuttuihin joku oikeasti tehokas sovellus. Joka olisi vanhemmillekin todella helppo käyttää poissaolojen jne. ilmoittamisiin.
- Laadukkaat, monipuoliset ja kivat tilat. Oikeasti musta olisi kiva, jos olisi joku sali, johon saisi mini-hoplopin, toki tilaa liikkumiselle, leikeille, hyvät säilytysratkaisut... Mutta etenkin kunnon tilat ja välineet liikuntaa ajatellen. Ja myös vuokravälineitä.
- Työntekijöiden vaatteisiin, terveyteen, hyvinvointiin panostaminen.
Olen ollut opettajana päiväkodissa 21 vuotta ja opiskelen työni ohella sosiaalityöntekijäksi (yhteiskuntatieteiden maisteri). Suurin syy alan vaihtoon on, etten koe saavani työstäni riittävästi haasteita ja toisaalta myös palkka, mikä tulee olemaan sosiaalityöntekijänä n. 1500€ enemmän. Mutta eniten vaikuttaa haasteet ja mahdollisuus kehittyä. Tykkään työstäni vakaopena, mutta se ei vain enää anna tarpeeksi.
Lopetin koska meillä oli aivan koko ajan liian vähän henkilökuntaa. Oli ihan tavallista, että olit yksin esim vessattamassa ja pukemassa 6-8 yksivuotiasta. Lisäksi tilat oliva vaaralliset ( piti esim. kulkea hissillä heidän kanssa).
En ole katunut, mutta lapset ovat ihania ja yhä toivon, että löydän sellaisen työn,jossa voin tehdä lasten kanssa töitä.