En löydä mieleistä työtä
Miten on mahdollista, että 36-vuotias, parhaassa työiässä oleva nainen ei saa itselleen sopivaa ja mieleistään työtä? Ei pääse edes haastatteluun!
En todellakaan tiedä mitä teen loppuelämälläni ja miten voisin enää tilannettani parantaa. Kaikkeni olen yrittänyt.
Lyhyesti: minulla on Km-tutkinto (ei luokanopettaja) sekä sosionomin tutkinto. Myös opettajan pedagoginen pätevyys ja omalla rahalla maksettu Nlp-practitioner-koulutus.
Olen aina tiennyt, etten halua opetus- tai potilas/asiakastyöhön. Haluan työskennellä asioiden ja tekstin parissa, kirjoittaa, suunnitella, ideoida, kehittää jne. Toki ihan mielelläni työskentelen ihmisten kanssa.
Kun totesin, etten pääse maisterin papereilla yhteenkään asiantuntijatehtäviin työhaastetteluun, tein työn ohella loppuun sosionomin tutkintoni. Työskentelin yliopisto-opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen yhteensä 7 vuotta luokanopettajana - koska mitään muuta en saanut. Loppujen lopuksi uuvuin. Ja pahasti.
Sitten pääsin sosiaalialan projektiin, jossa olen nyt jumittanut viimeiset 1,5 vuotta. Työaikani on 25 h viikossa. Taloudellisesti selviydyn joten kuten. Projekti on alun perinkin suunniteltu aivan pieleen ja vastaani on tullut aivan järkyttäviä tilanteita. Vaikka tekisin mitä, en voi tilanteelle mitään. Työpäiväni on usein seuraavanlainen: junailen 25 min työpaikka kunnalle, totean ettei kukaan asiakas ole paikalla (tarjolla voi olla esim. Kävelylenkki tai museovierailu), odotan silti 15 min ja junailen takaisin kotiin.
Kyllä, tuollaisia ovat työpäiväni. Olen älyllisesti täysin turhautunut. Ja epätoivoinen. Pelkään tulevaisuutta. Haen mieleisiä töitä, mutta en vain pääse edes haastatteluihin. En tiedä mitä voisin tehdä.
Onko muita samassa tilanteessa olevia?