Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Menin nuorena ja tyhmänä naimisiin alkoholistin kanssa...
24.03.2019 |
15 vuotta myöhemmin olen eronnut kahden lapsen äiti ja korkeasti kouluttautunut, jolla on asiat kunnossa. Olen muuten tyytyväinen elämääni, mutta välillä kaipaan aikuista seuraa, kainaloa ja seksiä. Olen yrittänyt deittailla, mutta se tuntuu niin hölmöltä. Tuntuu, että ympärilleni kertyy vain miehiä, jotka kaipaavat jotain holhoajaa. Mielestäni minulla ei ole erityisen suuria vaatimuksia miehelle esimerkiksi ulkonäön tai koulutuksen suhteen. Lähinnä toivoisin, että arvomaailma kohtaisi, koska sitä myötä moni muukin asia loksahtaa paikoilleen. Tietysti toivon myös, että mies tulisi omillaan toimeen ja hänellä olisi lapsiluku täynnä, oli se sitten 0-5 lasta.
Välillä mietin, että onko minut tuomittu elämään yksin, koska tein lapset nuorena väärän miehen kanssa. Olen huomannut myös lapsettomien ystävieni painivan samankaltaisten ongelmien kanssa. Toisaalta olen lukenut kauhutarinoita uusperheistä ja toisella kierroksella olevista, joten pelkään, että junani onnellisen parisuhteen suhteen on jo mennyt.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Sellaisen miehen löytäminen, joka ei etsi äidinkorvaajaa eli naista, joka hoitaa suurimman osan kotitöistä, hoitaa ruuan pöytään ja pitää arjen kasassa. Kertoo miehelle, mitä pitää tehdä. Etsin sellaista miestä 12 vuotta ennekuin osui kohdalle yksi. Sitä ennen olen elättänyt,
Maksanut laskut ja hoitanut kodin parinkin miehen kanssa, joiden kanssa alku oli lupaava. Tämä puoli tuli esille, kun asuttiin jo yhdessä. Vieläkin puistattaa/inhottaa.Sama tilanne on lähes kaikilla naisilla, joten onnea. Kannattaa katsoa sellaista miestä, joka on elänyt jo tovin yksin ja arki pyörii hienosti. Asunto ei ole likainen pommi, jossa kylpyhuoneen pinnat töhnän peitossa. Talous kunnossa, ei mikään ylipihi (joka käyttää kaikki tilaisuudet hyväksi saada sinut maksamaan), mutta tili ei myöskään ole tyhjä ennen palkkapäivää jne. Nämä ovat uskomattomia harvinaisuuksia, mutta joskus voi osua kohdalle.
Onpa masentavaa! Itse asiassa lasteni isä oli hyvin siisti poikamies, eikä tosiaan anoppi käynyt siivoamassa poikansa kotia. Minulla ei ole läheisiä miespuoleisia ystäviä, mutta kaikki naispuoleiset ystäväni ovat kouluttautuneita ja pärjääviä ihmisiä. Osa on parisuhteessa, osa perheellisiä ja osa kokonaan lapsettomia. Outoa ettei miehissä ole niitä pärjääviä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Sellaisen miehen löytäminen, joka ei etsi äidinkorvaajaa eli naista, joka hoitaa suurimman osan kotitöistä, hoitaa ruuan pöytään ja pitää arjen kasassa. Kertoo miehelle, mitä pitää tehdä. Etsin sellaista miestä 12 vuotta ennekuin osui kohdalle yksi. Sitä ennen olen elättänyt,
Maksanut laskut ja hoitanut kodin parinkin miehen kanssa, joiden kanssa alku oli lupaava. Tämä puoli tuli esille, kun asuttiin jo yhdessä. Vieläkin puistattaa/inhottaa.
Sama tilanne on lähes kaikilla naisilla, joten onnea. Kannattaa katsoa sellaista miestä, joka on elänyt jo tovin yksin ja arki pyörii hienosti. Asunto ei ole likainen pommi, jossa kylpyhuoneen pinnat töhnän peitossa. Talous kunnossa, ei mikään ylipihi (joka käyttää kaikki tilaisuudet hyväksi saada sinut maksamaan), mutta tili ei myöskään ole tyhjä ennen palkkapäivää jne. Nämä ovat uskomattomia harvinaisuuksia, mutta joskus voi osua kohdalle.