Isä jäi kotiin hoitamaan sairasta lasta

Mitä sukupuolisidonnaista asiaa? Työnantajalla on oikeus pyytää todistus siitä, että vain toinen vanhemmista on hoitamassa lasta. Ei se ole sukupuoliasia.

Meillä myös työnantaja epäili heti lintsaamisesta.

Tottakai pitää todistaa, ettei se toinen vanhempi ole ollut kotona silloin, kun toinen ottaa vapaata sairaan lapsen takia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sukupuolisidonnaista asiaa? Työnantajalla on oikeus pyytää todistus siitä, että vain toinen vanhemmista on hoitamassa lasta. Ei se ole sukupuoliasia.

Aplodeja...niinhän tuossa aloituksessa jo lukee:D

Esim. KVTES:ssa sanotaan:

”Toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä, sen syystä ja sen arvioidusta kestoajasta. Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta sekä tarvittaessa selvitettävä, ettei toinen lapsen vanhemmista käytä tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.”

Ei tuossa nyt pitäisi olla mitään uutta, sillä jo 80-luvulta alkaen vaativat työnantajat noita lappusia.

Ehkä nuorille vanhemmille tuo on jotakin uutta, kun ei ole sitä elämänkokemusta, mutta että ihan lehteen, se on jo uskomaton.

Eikö tuo laki ole ollut voimassa jo siitä lähtien, kun toisella vanhemmalla on oikeus hoitaa sairasta lasta kotona.

Ainakin meidän piti jo tehdä jo 80-luvulla selvitys toisen vanhemman työnantajan, miksi ei voi olla poissa, jopa tunteja työnantajat vertailivat vuositasolla.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pitää todistaa, ettei se toinen vanhempi ole ollut kotona silloin, kun toinen ottaa vapaata sairaan lapsen takia.

Miten niin tottakai? Ei meillä, ei exän tai mun työpaikoissa ole ikinä vaadittu todistamaan mitään! Edes lääkärintodistusta ei tarvita sairaan lapsen hoitamisesta. Sitä kutsutaan luottamukseksi.

Viimeisen vuoden aikana mä olen ollut kolme päivää ja ex kaksi päivää kuopusta hoitamassa kotona. Toki kone päällä koko päivän ja samalla töitä tehden. Jos pitäisi todistuksia metsästää, niin töitä olisi ehtinyt tehdä paljon vähän.

Meillä sama tapahtuu joka kerta silloinkin, kun äiti jää kotiin lapsen kanssa. Nähtävästi tuossa esimerkkiperheessä oli tiedossa, että äiti opiskelee ja kaiken lisäksi monimuotokoulutuksena, joten työnantajalla oli syytä olettaa, että äidillä olisi ollut isää paremmat mahdollisuudet jäädä lasta hoitamaan. En ymmärrä, miksi vanhemmat vetävät kaikesta herneen nenään.

Eräs ” Leena ” on nyt lehdissä pahottanut mielensä, kun miehen työnantaja on tälläistä vaatinut.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pitää todistaa, ettei se toinen vanhempi ole ollut kotona silloin, kun toinen ottaa vapaata sairaan lapsen takia.

Meillä töissä sairaan lapsenhoito pitää jakaa puoliksi molemman vanhempien kesken. Muuten työntekijät palkkakulut tulisi vain sen toisen työnantajan maksettavaksi.

Ehkä tässä tapauksessa ei olisi ongelmaa, jos isä olisi ottanut palkatonta vapaata ja nyt on kysymys palkkakustannuksia, miten ne jakautuvat molemman vanhempien työnantajien kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pitää todistaa, ettei se toinen vanhempi ole ollut kotona silloin, kun toinen ottaa vapaata sairaan lapsen takia.

Miten niin tottakai? Ei meillä, ei exän tai mun työpaikoissa ole ikinä vaadittu todistamaan mitään! Edes lääkärintodistusta ei tarvita sairaan lapsen hoitamisesta. Sitä kutsutaan luottamukseksi.

Viimeisen vuoden aikana mä olen ollut kolme päivää ja ex kaksi päivää kuopusta hoitamassa kotona. Toki kone päällä koko päivän ja samalla töitä tehden. Jos pitäisi todistuksia metsästää, niin töitä olisi ehtinyt tehdä paljon vähän.

Meilläpäin tuota kutsutaan etätyöpäiväksi.

Vierailija kirjoitti:

Eräs ” Leena ” on nyt lehdissä pahottanut mielensä, kun miehen työnantaja on tälläistä vaatinut.

Leena ei halua esiintyä omalla nimellään ettei miehen työantaja ärsyynny. Ihan hyvä näin sillä Leena olisi vain nolannut itsensä.

Häämentävää miten heikosti ihmiset ottaa selvää omista velvollisuuksistaan ja oikeuksistaa, kun allekirjoittavat työsopimuksiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ” Leena ” on nyt lehdissä pahottanut mielensä, kun miehen työnantaja on tälläistä vaatinut.

Leena ei halua esiintyä omalla nimellään ettei miehen työantaja ärsyynny. Ihan hyvä näin sillä Leena olisi vain nolannut itsensä.

Häämentävää miten heikosti ihmiset ottaa selvää omista velvollisuuksistaan ja oikeuksistaa, kun allekirjoittavat työsopimuksiaan.

Jokainen tälläistä todistusta lähiaikoina pyytänyt varmasti miettii onko kyse heidän ”Markusta” :D

Pääjohtaja Kekkonen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pitää todistaa, ettei se toinen vanhempi ole ollut kotona silloin, kun toinen ottaa vapaata sairaan lapsen takia.

Miten niin tottakai? Ei meillä, ei exän tai mun työpaikoissa ole ikinä vaadittu todistamaan mitään! Edes lääkärintodistusta ei tarvita sairaan lapsen hoitamisesta. Sitä kutsutaan luottamukseksi.

Viimeisen vuoden aikana mä olen ollut kolme päivää ja ex kaksi päivää kuopusta hoitamassa kotona. Toki kone päällä koko päivän ja samalla töitä tehden. Jos pitäisi todistuksia metsästää, niin töitä olisi ehtinyt tehdä paljon vähän.

Meilläpäin tuota kutsutaan etätyöpäiväksi.

Meillä ei, sillä oikeana etäpäivänä lapsi on päivähoidossa ja koko työpäivä tehdään työtä. Sairaan lapsen kanssa aikaa kuluu joka tapauksessa myös siihen hoitamiseen, lämmitetään mehua, mitataan kuumetta, tehdään ruokaa, silitellään uneen jne. Mutta ne ajat, jotka jää vapaaksi, tehdään töitä. Hoidetaan kiireiset jutut. Mutta jos pitäisi vielä metsästää lääkärintodistuksia ja todistuksia toisen vanhemman työnantajalta, niin vähiin kävisi aika.

Vierailija kirjoitti:

Pääjohtaja Kekkonen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pitää todistaa, ettei se toinen vanhempi ole ollut kotona silloin, kun toinen ottaa vapaata sairaan lapsen takia.

Miten niin tottakai? Ei meillä, ei exän tai mun työpaikoissa ole ikinä vaadittu todistamaan mitään! Edes lääkärintodistusta ei tarvita sairaan lapsen hoitamisesta. Sitä kutsutaan luottamukseksi.

Viimeisen vuoden aikana mä olen ollut kolme päivää ja ex kaksi päivää kuopusta hoitamassa kotona. Toki kone päällä koko päivän ja samalla töitä tehden. Jos pitäisi todistuksia metsästää, niin töitä olisi ehtinyt tehdä paljon vähän.

Meilläpäin tuota kutsutaan etätyöpäiväksi.

Meillä ei, sillä oikeana etäpäivänä lapsi on päivähoidossa ja koko työpäivä tehdään työtä. Sairaan lapsen kanssa aikaa kuluu joka tapauksessa myös siihen hoitamiseen, lämmitetään mehua, mitataan kuumetta, tehdään ruokaa, silitellään uneen jne. Mutta ne ajat, jotka jää vapaaksi, tehdään töitä. Hoidetaan kiireiset jutut. Mutta jos pitäisi vielä metsästää lääkärintodistuksia ja todistuksia toisen vanhemman työnantajalta, niin vähiin kävisi aika.

Meillä kyllä. Sairaslomalla sairastetaan ja työasiat eivät ole mukana ohjelmassa silloin. Työ- ja etätyöpäivät sitten erikseen. Mutta jokainen tietenkin tavallaan. Tällaisten henkilöiden vuoksi työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja palkattomia ylitöitä teetetään surutta. Tämä lienee sitä työnantajien peräänkuuluttamaa yrittäjähenkisyyttä. Ymmärrän toki jos olet itse yrittäjä, mutta palkollisen on vähän hölmöä tehdä noin. Nämä ovat kuitenkin osa sitä kokonaisuutta josta aikaisemmat sukupolvet ovat ammattiliittojen avulla taistelleet. Nykyään vaan tuntuu olevan muotia olla kuulumatta liittoon ja antaa työnantajan luistaa velvollisuuksistaan. Ei kukaan työnantaja hyvää hyvyyttään ketään listoillaan pidä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ” Leena ” on nyt lehdissä pahottanut mielensä, kun miehen työnantaja on tälläistä vaatinut.

Leena ei halua esiintyä omalla nimellään ettei miehen työantaja ärsyynny. Ihan hyvä näin sillä Leena olisi vain nolannut itsensä.

Häämentävää miten heikosti ihmiset ottaa selvää omista velvollisuuksistaan ja oikeuksistaa, kun allekirjoittavat työsopimuksiaan.

Mitä velvollisuuksia muka? Perhehän oletti, että isällä on oikeus jäädä kotiin ja loukkaantui siitä, että olikin myös niitä velvollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääjohtaja Kekkonen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pitää todistaa, ettei se toinen vanhempi ole ollut kotona silloin, kun toinen ottaa vapaata sairaan lapsen takia.

Miten niin tottakai? Ei meillä, ei exän tai mun työpaikoissa ole ikinä vaadittu todistamaan mitään! Edes lääkärintodistusta ei tarvita sairaan lapsen hoitamisesta. Sitä kutsutaan luottamukseksi.

Viimeisen vuoden aikana mä olen ollut kolme päivää ja ex kaksi päivää kuopusta hoitamassa kotona. Toki kone päällä koko päivän ja samalla töitä tehden. Jos pitäisi todistuksia metsästää, niin töitä olisi ehtinyt tehdä paljon vähän.

Meilläpäin tuota kutsutaan etätyöpäiväksi.

Meillä ei, sillä oikeana etäpäivänä lapsi on päivähoidossa ja koko työpäivä tehdään työtä. Sairaan lapsen kanssa aikaa kuluu joka tapauksessa myös siihen hoitamiseen, lämmitetään mehua, mitataan kuumetta, tehdään ruokaa, silitellään uneen jne. Mutta ne ajat, jotka jää vapaaksi, tehdään töitä. Hoidetaan kiireiset jutut. Mutta jos pitäisi vielä metsästää lääkärintodistuksia ja todistuksia toisen vanhemman työnantajalta, niin vähiin kävisi aika.

Meillä kyllä. Sairaslomalla sairastetaan ja työasiat eivät ole mukana ohjelmassa silloin. Työ- ja etätyöpäivät sitten erikseen. Mutta jokainen tietenkin tavallaan. Tällaisten henkilöiden vuoksi työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja palkattomia ylitöitä teetetään surutta. Tämä lienee sitä työnantajien peräänkuuluttamaa yrittäjähenkisyyttä. Ymmärrän toki jos olet itse yrittäjä, mutta palkollisen on vähän hölmöä tehdä noin. Nämä ovat kuitenkin osa sitä kokonaisuutta josta aikaisemmat sukupolvet ovat ammattiliittojen avulla taistelleet. Nykyään vaan tuntuu olevan muotia olla kuulumatta liittoon ja antaa työnantajan luistaa velvollisuuksistaan. Ei kukaan työnantaja hyvää hyvyyttään ketään listoillaan pidä.

Sairaslomalla ollaan itse sairaita. Mutta jos lapsi on sairas, ei tämän äiti tai isä ole sairas. Tietenkään tehtaassa kokoonpanolinjalla oleva ei voi tehdä päiväuniaikaan töitä, eikä kaupan kassa. Mutta asiantuntijatyötä tekevä voi tehdä työtä myös kotonaan.

Mua ei haittaa työajan ja vapaa-ajan rajan heikentyminen. Mä olen iloinen, että työnantaja ei kysele multa todistuksia, jos ilmoitan, että lapsi on kipeä tai että itse olen sairas. Minuun luotetaan. Olin viime viikolla koko viikon sairaana, eikä mun tarvinnut mennä lääkäriin. Koska olin itse sairas ja työkyvytön, en tehnyt työtä. Kun lapsi on sairas ja nukkuu, teen mielelläni työtä, koska haluan, ettei hommat kasaannu (kukaan muu ei voi mun työtä tehdä). Kun on asiantuntija, saa hyvää korvausta työpanoksesta. Mun palkka on niin iso, että todellakin motivoi hoitamaan hommat kunnolla ja ajallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääjohtaja Kekkonen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pitää todistaa, ettei se toinen vanhempi ole ollut kotona silloin, kun toinen ottaa vapaata sairaan lapsen takia.

Miten niin tottakai? Ei meillä, ei exän tai mun työpaikoissa ole ikinä vaadittu todistamaan mitään! Edes lääkärintodistusta ei tarvita sairaan lapsen hoitamisesta. Sitä kutsutaan luottamukseksi.

Viimeisen vuoden aikana mä olen ollut kolme päivää ja ex kaksi päivää kuopusta hoitamassa kotona. Toki kone päällä koko päivän ja samalla töitä tehden. Jos pitäisi todistuksia metsästää, niin töitä olisi ehtinyt tehdä paljon vähän.

Meilläpäin tuota kutsutaan etätyöpäiväksi.

Meillä ei, sillä oikeana etäpäivänä lapsi on päivähoidossa ja koko työpäivä tehdään työtä. Sairaan lapsen kanssa aikaa kuluu joka tapauksessa myös siihen hoitamiseen, lämmitetään mehua, mitataan kuumetta, tehdään ruokaa, silitellään uneen jne. Mutta ne ajat, jotka jää vapaaksi, tehdään töitä. Hoidetaan kiireiset jutut. Mutta jos pitäisi vielä metsästää lääkärintodistuksia ja todistuksia toisen vanhemman työnantajalta, niin vähiin kävisi aika.

Meillä kyllä. Sairaslomalla sairastetaan ja työasiat eivät ole mukana ohjelmassa silloin. Työ- ja etätyöpäivät sitten erikseen. Mutta jokainen tietenkin tavallaan. Tällaisten henkilöiden vuoksi työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja palkattomia ylitöitä teetetään surutta. Tämä lienee sitä työnantajien peräänkuuluttamaa yrittäjähenkisyyttä. Ymmärrän toki jos olet itse yrittäjä, mutta palkollisen on vähän hölmöä tehdä noin. Nämä ovat kuitenkin osa sitä kokonaisuutta josta aikaisemmat sukupolvet ovat ammattiliittojen avulla taistelleet. Nykyään vaan tuntuu olevan muotia olla kuulumatta liittoon ja antaa työnantajan luistaa velvollisuuksistaan. Ei kukaan työnantaja hyvää hyvyyttään ketään listoillaan pidä.

Sairaslomalla ollaan itse sairaita. Mutta jos lapsi on sairas, ei tämän äiti tai isä ole sairas. Tietenkään tehtaassa kokoonpanolinjalla oleva ei voi tehdä päiväuniaikaan töitä, eikä kaupan kassa. Mutta asiantuntijatyötä tekevä voi tehdä työtä myös kotonaan.

Mua ei haittaa työajan ja vapaa-ajan rajan heikentyminen. Mä olen iloinen, että työnantaja ei kysele multa todistuksia, jos ilmoitan, että lapsi on kipeä tai että itse olen sairas. Minuun luotetaan. Olin viime viikolla koko viikon sairaana, eikä mun tarvinnut mennä lääkäriin. Koska olin itse sairas ja työkyvytön, en tehnyt työtä. Kun lapsi on sairas ja nukkuu, teen mielelläni työtä, koska haluan, ettei hommat kasaannu (kukaan muu ei voi mun työtä tehdä). Kun on asiantuntija, saa hyvää korvausta työpanoksesta. Mun palkka on niin iso, että todellakin motivoi hoitamaan hommat kunnolla ja ajallaan.

Kiva että saat kunnon korvauksen työstäsi. Silti kannattaa ymmärtää että tuollatavoin toimimalla kuset yhteisiin muroihin sen oman osuutesi tekemällä työnantajalle selväksi että voit siinä sairaslomallakin tehdä töitä. Myös minä voin olla pois töistä omalla ilmoituksella sairauden vuoksi ja kyse ei ole siitä että työnantaja luottaisi juuri minuun erityisesti, vaan että asiasta on sopineet henkilöstön edustajat työnantajan edustajien kanssa. Olet varmasti tärkeä työpaikallasi ja hyvä niin, mutta kannattaa kuitenkin miettiä kokonaiskuvaa. Eikös suuri johtaja Jorma Ollila jo aikoinaan painottanut että kukaan ei ole korvaamaton?

Olisi hirveän ahdistavaa olla töissä paikassa, jossa esimies ei pidä sanaani luotettavana.

Ei minun mieheni tarvinnut mitään todistaa. Esimiehensä oli hyvin tietoinen, että opiskeluni ei vaadi  jatkuvaa läsnäoloa. Mutta sattuneista syistä hän saattoi omin silmin todeta, että ei äiti ainakaan  kotona ole.