Kertokaapa miksi teistä on tullut läskejä?
Kommentit (25)
Itsekuri ei ole ainoa tärkeä ominaisuus mikä sinulta näyttää puuttuvan. Nämä samaa asiaa jankkaavat läskialoitukset voísi jo lopettaa.
Itsekurin puute mullakin. Joka aamu päätän, että tänään syön kohtuudella, varsinkin herkkuja, mutta en onnistu.
Sait kakarat viimein nukkumaan ja aikaa meni sopivan porovon keksimiseen sen verran kauan, ettei se nyt oikein lehahda enää lentoon?
Kokeile huomenna uudelleen, ja vaihda aihetta, tämä paska on jo niin kulunutta.
Liikaa hyvää ruokaa, viiniä, siideriä, suklaata jne.
Liian vähän liikuntaa.
Siinäpä nuo.
Koska aloin syömään liikaa sydänsurujen ja stressin takia, lisäksi masennuslääkkeet. Kiitos kysymästä, tässäpä syyt.
Lounasbuffa on niin hyvää, että syön koko rahan edestä. Sitten toimin perheen biojäteastiana illalla.
Eli syy on nuukuus.
En pidä liikunnasta ja pidän sipseistä, jäätelöstä sun muusta. Itseasiassa täytyykin avata Estrellan herkku sipsit pussi nami nami!
Syön liikaa ja epäterveellisesti.
En liiku.
Juon keppanaa lähes päivittäin, viikonloppuisin humalahakuisesti.
Lohtusyöminen, ruoka on ainoita asioita jotka tuottaa mun elämässä mielihyvää. Sitten ei kiinnosta liikunta, lähinnä alkaa ottaa päähän jos pitäis vaikka lenkille mennä.
Jaa-a. Minähän aloin holtittomasti kerryttää painoa jo kolmevuotiaana. Asiaa tutkittiin mutta mitään syytä ei löytynyt. Kaikki muut perheessä hoikkia/normaalipainoisia joten ihan suoraan sen ei luulisi ravinnostakaan johtuvan. Siis että ruoka olisi niin kaloripitoista, että väkisinkin sillä lihoisi.
Harrastin urheilua ja liikuin paljon, silti vain lihoin. Paino ei tasaantunut mihinkään kasvupyrähdyksiin, kuten kouluterkkarit aina lohduttelivat vaan sitä painoa tuli ja tuli. Teininä ja aikuisenakin olen yrittänyt laihduttaa vaikka ja miten, tuloksetta. No nyt paino on pysynyt vuosia samana mutta laskemaan sitä en saa. Olkoon, en jaksa enää stressata asiasta.
Söin enemmän kuin kulutin.
Vaihdevuodet ja kulutus laski. Tai siis keho ei palaudu liikunnasta yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin, joten pakko liikkua vähemmän. Tosin nyt ollaan tasapainotilassa, jossa painoa ei ole tullut lisää pariin vuoteen.
Paras keino välttyä ei-toivotuilta kähmimisiltä ja kieltämisen aiheuttamalta huorittelulta?
jaa.. mulla ei.. en oo arvottanu itsekuria edes millekään sijalle mun elämässä :D
koska mua ei kiinnostanut?? :D keskityin muihin asioihin ja tiesin, että ulkonäöllä ei saa niissä asioissa lisäpisteitä ja teki mieli ottaa rennosti ja päästä irti maailmasta ja maailmankuvasta, josta en pidä.
Sekä vääristä ihmisistä ja saada itsetunto kohilleen.
Ja syödä mitä haluaa.
Urheilin nuorena mutta loukkaantumiset päättivät sen uran. Kun en enää pystynyt liikkumaan haluamallani tasolla aloin syömään herkkuja joita en voinut urheilu-urani aikana vapaasti nauttia. Nyt olen ilmapallo.
Vierailija kirjoitti:
Paras keino välttyä ei-toivotuilta kähmimisiltä ja kieltämisen aiheuttamalta huorittelulta?
Eipä oo ainakaan itsellä läski auttanut miesten karkoitukseen.
Pidän epäterveellisestä ruuasta, liikunta ei juurikaan kiinnosta, minulla on keskivaikea masennus ja paha taipumus lohtusyömiseen. Lisäksi aineenvaihduntani petti minut julmasti siinä kolmenkympin korvilla. Siihen asti olin voinut syödä ihan miten sattuu ja pysyin silti normaalipainoisena eli syömisen kanssa ei ollut ikinä tarvinnut harrastaa itsekuria.
(Kyllä mä tästä tosin pystyn laihtumaan, tiedän etten oikeasti tarvitse kuin sen että sallii herkut vain karkkipäivänä, pienentää annoskokoa, vähentää rasvaa ja sokeria ja ei mässytä ruokaa vain siksi että on tylsää. Projekti on saatu alkuun ja posket näyttävät jo kapeammilta. :))
Alku paino muutama vuosi sitten 45kg. Nyt syöpälääkkeiden ansiosta paino 60kg. Lääkäri sanoi viimeksi , että se on nestettä, ei kuulema voi mitään. No onneksi ollaan tässä vielä elossa.