Sanon ei miehelle, jota rakastan :(

Vierailija kirjoitti:

Noin vähäisten tietojen perusteella on ulkopuolisten vaikea arvioida, teetkö oikein. Mutta omankin elämänkokemukseni perusteella kyllä on tosi todennäköistä, että kiität itseäsi myöhemmin siitä että sanoit sen ein. Jos sen kaiken rakastumisen ja himonkin tuntee että tätä ei pitäisi tehdä, niin on siinä silloin jotain jotain taustalla.

Omista suhteistani tuhoisin on ollut nimenomaan tuollainen, jossa seksuaalisuudella oli iso rooli ja sitten upottiin muusta todellisuudesta irti olevaan fantasiamaailmaan. Vaarallinen asetelma. Jossain vaiheessa olisin halunnut tulla ulos sieltä fantasiamaailmasta esimerkiksi sellaisilla tavoin, että laitan herätyskellon soimaan jotta olen työpaikalla kello 8. Tämän se toinen osapuoli näkikin lammasmaisena yhteiskunnan vaatimuksiin sortumisena ja oikein kiusallaan silloin aamulla kello 7 vaati, että harrastetaan seksiä oikein pitkän kaavan kautta ja myöhästyn töistä. Koska "me" olemme tuhatmäärin tärkeämpiä. Ja jos minulla on rahaa, voinhan ostaa hänelle sitä ja tätä turhaa, koska jotkut tulevaisuuden sähkölaskut ovat vähemmän tärkeitä kuin "me". Myös hakiessani opiskelemaan hän näki sen vastakkaisena asiana intohimoiselle suhteellemme, ja pyrki estämään valmistautumiseni pääsykokeisiin.

Lopulta tuli perintäkirjeitä lähes päivittäin ja olin lopulta jättänyt työtkin jotta en saisi potkuja. Tajusin että minun on riuhtaistava itseni irti siitä epäterveestä suhteesta tai tuhoudun. Se oli aivan hirveää, kun oli tottunut tuossa suhteessa jatkuvaan tunteiden vuoristorataan ja huikeaan intohimoon silloin kun kaikki meni kuten eksä halusi. Silti irti päästyä on tosi vaikea nähdä, mikä siinä muka oli hienoa. Tuntui kun olisi herännyt krapulassa käsistä lähteneiden juhlien jälkeen.

Nykyään olen parisuhteessa, jossa molemmat saavat olla omia itsejään ja tuemme toisiamme siinä, kuten myös parisuhteen ulkopuolisissa asioissa. Meillä ei ole suurta kuohuvaa libidoa ja intohimoa, vaan kestävää rakkautta.

Mulla oli tuollainen suhde ensirakkauden kanssa, paitsi en maksanut hänelle mitään. Mutta harmitti kovasti myöhemmin, että koulut meni huonommin kuin olisi pitänyt ja kaverielämään olisi voinut keskittyä. Nyt on näköjään tullut järkeä, mutta ei ihan riittävästi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Siis sinänsä ei ole kyse seksistä, vaikka sekin on ihanaa. Mies on kaikkien aikojen paras suutelija. Sitten tuoksu, vartalo, tapa olla, ääni. Tykkään siitä miten se jotenkin sanoo aina mitä sille tulee mieleen. Tykkää tehdä ei-mitään ihan kuin minäkin, suomeksi sanottuna hedonistinen nautiskelija. Ja tykkään kun se selittää lempisarjastaan tai lempiartististaan innostuneena. Jotenkin semmoinen luonnonlapsi. Siinä ne yhtäläisyydet oli, muuta ei tullut mieleen. Ap

Tää kuulostaa siltä, että mitään yhteistä ei ole ja kyseessä on pelkkä seksijuttu, mihin olen koukuttunut. Oikeasti en pitäisi väliä vaikka lihoisi 150 kg tai laihtuisi luurangoksi, tai kik keli katkeaisi onnettomuudessa. Tästä ihmisestä tuli mulle heti ensi näkemällä sellainen olo, että tykkään siitä ja meillä synkkaa. Meni vielä pari vuotta että uudelleen nähtiin, mistä lähti käyntiin tämä juttu. Ap

Mitä yhteistä teillä on?

Vierailija kirjoitti:

Mitä yhteistä teillä on?

Mitä yhteistä? No, molemmilla on korkea seksivietti ja samoja mieltymyksiä. Sama maailmankatsomus, ja molemmat yrittää vähän skarpata, mutta on oikeasti kuitenkin vähän suurpiirteisiä. Esim. siivous. Molemmat tykkää visuaalisista asioista, kuten vaatteet. Vähän pinnallisia.

Sitten meillä on sama harrastus ja mielenkiinnon kohde, mutta sitä en välttämättä pidä hyvänä asiana, en ole varma.

Tavallaan ollaan samanlaisia monissa huonoissa ja väärissä asioissa. Joku ahkerampi ja tunnollisempi kehittäisi mun älyllistä puolta eikä antaisi luisua. Toisaalta ei välttämättä myöskään kestäisi mua.

Up

Heii joku muu nosti mun keskustelua! jutellaan vaan.

Oon vielä(kin) pysynyt erossa. Ei, ei, ei. Ap