Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ja autoni käyttö - miten jakaa kulut?
23.03.2019 |
Tilanne on tällä hetkellä niin, että asumme miehen kanssa yhdessä vuokralla ja jaamme talouskulut (ruoka, sähkö jne.) tasan puoliksi. Tienaamme suurinpiirtein saman verran ja meillä ei ole lapsia.
Taloudessamme on vain yksi auto, jonka minä yksin omistan. Maksan myös autosta kaikki kulut vakuutuksista uusiin renkaisiin, huolloista korjauksiin jne. Pääsääntöisesti myös tankkaan auton, mutta joskus mies tekee sen käytettyään sitä enemmän.
Itse käytän autoa arkisin työmatkoihin, mutta viikonloppuna se on vapaasti molempien käytössä. Kuljemme arki-iltoina autolla pidemmällä oleviin harrastuksiin ja joskus ajamme sillä sukulaisille muutaman sadan kilometrin päähän. Mies ajelee autolla satunnaisesti omia menojaan ja on joskus halunnut mennä sillä töihin (1-2 kertaa kuussa) jos työpäivän ohjelma sen vaatii.
Kuinka tässä tapauksessa auton kulut tulisi jakaa? Oma työpaikkani on niin syrjäseudulla, että auto on pakollinen ja sitä varten hankittukin. Nyt tuntuu, että maksan tällä hetkellä miehenkin ajeluista.
Kommentit (58)
Ei ole senteistä kyse kun jo pelkkä arvonalenema on helposti tuon hintaluokan autossa pari sataa kuussa. Vakuutukset, huollot ja verot päälle, niin ap maksanee ainakin 300e kuussa kuluja ja mies 0. Ei ole reilua, eikä etenkään apn pitäisi ikinä suostua menemään bussilla siksi että mies tarvitsee autoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autottomat aina luulee että kuluja tulee vaan bensasta... vaikka vakuutukset, huollot, ajoneuvovero, renkaat ja tietenkin itse hankintahinta vie suuren siivun.
ikeudenmukaista olisi että mies osallistuu bensojen lisäksi omalla osuudellaan myös muihin kuluihin.
Tää. Kun lapseni harrasti kilpaa, oli tosi usein reissuja Turkuun täältä Keski-Suomesta. Kilsoja tulee suuntaansa sellaiset reilu 300. Epämääräisiin bensakustannuksiin haettiin jonkinlaista kompromissia, koska tietyt ihmiset aina kuskasivat, minä mukaan luettuna. Jossain tapaamisessa siten sovittiin, että oli suunta mihin tahansa (Turun lisäksi kisoja oli Hämeenlinnassa ja Helsingissä), niin per reissu kustannus on 10 € per nenä.
Oli inhottava aina niitä "sano sitten paljonko annan bensarahaa" juttuja räknäillä, mutta oli toi mun mielestä aika vähän. Jos siis kuskasin vaikka kolme tyttöä omani lisäksi melkeen 700 km, sain siitä korvaukseksi 30 €. Tottakai meidän piti sinne mennä itse joka tapauksessa, mutta kun meitä oli tyyliin kolme perhettä joiden autoilla aina mentiin, niin rupes vähän nyppimään jossain vaiheessa. Koska tietenkin toimin samalla vähän näiden lasten huoltajanakin - esim. kun pysähdyttiin syömään, niin tietenkin auttelin ruoan tilaamisessa, katsoin perään, huolehdin rahoista jne. Huolehdin että kamat on kyydissä kun kisapaikalta lähdetään jne.
Tää nyt tulo vähän ohiksena, sori siitä.
Parisuhteessa en tuollaisia miettisi, en todellakaan velottaisi autosta. Enkä pyytäisi omistamastani asunnosta vuokraa kumppaniltani (siis kulujen lisäksi).
Mutta mitä olen palstaa lukenut, taidan olla vanhan liiton ihmisiä.
Ajattelisitko kuitenkin vastaavasti, että jos olet itse parisuhteesta ja toisella on auto mutta itselläsi ei, että sinulla on oikeus käyttää sitä ilmaiseksi? Tai jos muuttaisit toisen omistamaan asuntoon, niin ajattelisitko ettei sinun tarvitse maksaa vuokraa vaan pelkästään muita kuluja?
Jos lainailisin sillointällöin miehen autoa ja tämä rupeisi penäämään jotain 34% maksua vakuutuksista ja renkaiden kulumisesta, koska on vähän laskeskellut juttuja niin olisimme niin erilaiset ihmiset että hyvää loppuelämää vaan.
Nää on näitä avoliittolaisten ongelmia. Virallisessa avioliitossa on selvää että elintaso on yhteinen, halutut mukavuudet maksetaan yhdessä ja omaisuutta kartutetaan yhdessä. Miksette menisi naimisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autottomat aina luulee että kuluja tulee vaan bensasta... vaikka vakuutukset, huollot, ajoneuvovero, renkaat ja tietenkin itse hankintahinta vie suuren siivun.
ikeudenmukaista olisi että mies osallistuu bensojen lisäksi omalla osuudellaan myös muihin kuluihin.
Tää. Kun lapseni harrasti kilpaa, oli tosi usein reissuja Turkuun täältä Keski-Suomesta. Kilsoja tulee suuntaansa sellaiset reilu 300. Epämääräisiin bensakustannuksiin haettiin jonkinlaista kompromissia, koska tietyt ihmiset aina kuskasivat, minä mukaan luettuna. Jossain tapaamisessa siten sovittiin, että oli suunta mihin tahansa (Turun lisäksi kisoja oli Hämeenlinnassa ja Helsingissä), niin per reissu kustannus on 10 € per nenä.
Oli inhottava aina niitä "sano sitten paljonko annan bensarahaa" juttuja räknäillä, mutta oli toi mun mielestä aika vähän. Jos siis kuskasin vaikka kolme tyttöä omani lisäksi melkeen 700 km, sain siitä korvaukseksi 30 €. Tottakai meidän piti sinne mennä itse joka tapauksessa, mutta kun meitä oli tyyliin kolme perhettä joiden autoilla aina mentiin, niin rupes vähän nyppimään jossain vaiheessa. Koska tietenkin toimin samalla vähän näiden lasten huoltajanakin - esim. kun pysähdyttiin syömään, niin tietenkin auttelin ruoan tilaamisessa, katsoin perään, huolehdin rahoista jne. Huolehdin että kamat on kyydissä kun kisapaikalta lähdetään jne.
Tää nyt tulo vähän ohiksena, sori siitä.
Parisuhteessa en tuollaisia miettisi, en todellakaan velottaisi autosta. Enkä pyytäisi omistamastani asunnosta vuokraa kumppaniltani (siis kulujen lisäksi).
Mutta mitä olen palstaa lukenut, taidan olla vanhan liiton ihmisiä.
Ajattelisitko kuitenkin vastaavasti, että jos olet itse parisuhteesta ja toisella on auto mutta itselläsi ei, että sinulla on oikeus käyttää sitä ilmaiseksi? Tai jos muuttaisit toisen omistamaan asuntoon, niin ajattelisitko ettei sinun tarvitse maksaa vuokraa vaan pelkästään muita kuluja?
Näitä on tosi vaikea ajatella tilanteessa, jossa avioliittoa on takana 19 vuotta ja parisuhdetta 25 vuotta. En siis osaa asettua tuoreen parisuhteen tilanteeseen, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että siinä vaiheessa kun asetuttiin asumaan yhdessä, oltiin jo "me", ei minun talous ja sinun talous. Molemmat alkuvaiheessa kantoivat vuoron perään isompaa vastuuta taloudesta, minä kun oli ikäisekseni aika hyväpalkkaisessa duunissa ja mies teki kitupalkalla diplomityötä, mies kun tein gradun loppuun osa-aikaisena. Kun yhteen muutettiin (ja oikeastaan jo ennen sitä) oli yhteiset rahat.
En siis muuttaisi yhteen sellaisessa tilanteessa, että olisin kumppanille vuokraisäntä tai että olisin kumppanini vuokralainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en parisuhteessa mieti tuollaisia. Meilläkin oli pitkään vain yksi auto, joka oli minun. Silloin kun se oli parkissa, mies sai käyttää miten halusi, tankkasi jos oli tankki tyhjä. Nyt autoja on kaksi, mutta harkinnassa myydä minun autoni, koska sain työpaikan hyvien julkisten päässä. Ja varmasti saisin käyttää silloin miehen autoa.
En muutenkaan oikein ymmärrä rahan laskemista pilkulleen. Joo toki, jos toinen vaan siipeilee, mutta meillä on aina pyritty maksamaan reiluilla säännöillä tulojen mukaan. Suhteeseen mahtuu kummankin työttömyysjaksoja, opiskeluja ja aikoja jolloin on ollut vain epäsäännöllisesti tuloja.
Ap sanoi että heillä on keskenään suunnilleen samanlaiset tulot, joten ei ole mitään syytä, miksi toisen pitäisi menettää enemmän rahaa toisen kustannuksella. Autoonhan tulee vuosittain ainakin monta sataa euroa muita kuluja kuin bensa. Ei ole siis mistään pikkurahoista kyse, joten en ymmärrä miksi täällä niin moni pitää ap:tä "pikkusenttien laskijana". Mulla ei olisi ikinä omaan autoon varaa, mutta olen aina auliisti ja jopa väkisin maksamassa muille reilut "bensarahat", kun pääsen heidän autostaan jotenkin hyötymään. On naurettavaa syyttää ap:tä rahanahneeksi, kun oikeasti ahne on se, joka ei maksa osuuttaan.
Vaikka mies maksaisi käyttöön suhteutettuna osuutensa auton kaikista kuluista, niin hän pääsee silti halvemmalla, koska auton ostohinnasta hän ei maksa. Tässä olisi siis aivan turha haukkua ap:tä, vaikka mies maksaisikin muuten oman osuutensa autonkäytöstä.
Tässä tapauksessa ap kuitenkin käyttää autoa eniten itse omiin työmatkoihinsa. Mies ainoastaan silloin tällöin. Jos kulut laitettaisiin tasan olisi sitten kohtuullista että mies saisi käydä sillä töissä vaikkapa vuoroviikoin...
Luulen että ap:n suhde on vielä suhteellisen nuori ja häntä vielä ärsyttää lainata omaa autoansa. Minuakin alussa ärsytti, pikkuhiljaa se on muuttunut siihen että vaikka virallisesti auto on omissa nimissäni niin kumpikin saa käyttää sitä tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mieheni osti ja maksoi muuten juuri pari kuukautta sitten yli 40.000 € auton ja kyllä, käytän sitä kuin omaani. Edellinen auto oli mun nimissä. T. 45
Jos te muutkin kulut olette osannut laskea ja jakaa niin etteköhän te autonkin kulut osaa. Istutte alas keskustelemaan, luulen että löydätte molempia tyydyttävän kompromissin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies ilman pyytämättä tankkaa aina auton säiliön täyteen bensaa ja näin kattaa muut kulut, renkaat, öljyt, huollot, vaikka ajaisi 50km. Ja silti mies sanoo sen tulevan halvemmaksi, kuin ostaisi oman auton. Ja mun käytössä auto on n. 70-80% ja harvoin joudun tankkaamaan. Jotain pitäisi ap. laskea sijoitetulle pääomalle ja arvonalennukselle, muiden kulujen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko vakavassa suhteessa?
Jos vastaus on kyllä, minulle riittäisi että mies tankkaa autoa säännöllisesti ja vaihtaa renkaat. Saisi myös hoitaa katsastukset.
Hehheh...renkaiden vaihdossa menee 15-20min, samoin kun katsastaa auton. Ja katsastusmaksukin on vain 50€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen kaksi vaihtoehto:
Vaihtoehto yksi:
Auto on sun käytettävissä aina kun tarvitset sitä, mies saa lainata sen kun on vapaa ja annat luvan. Maksat kaikki kulut ja mies maksaa sopiva käyttökorvaus (bensa + kulutus). Kun menette pitempiä matkoja yhdessä jaette bensakulut. Jos mies välttämättä tarvitsee auto omiin menoihin samaan aikaan kun sinä, ne se on hänen ongelma ratkaistavana.
Vaihtoehto kaksi:
Mies osallistuu auton kuluihin ja saa käyttää sitä vapaasti. Kun molemmilla on menot sovitte kenellä on isompi tarve autoon. Katsotte autoilun kokonaismenot (ja myös sinun ylimääräiset bussimatkamenot) ja jaette ne semmoisella tavalla joka tuntuu molemille reilulta.
Mä en edes tajunnut että tällaisestakin voi tehdä ongelman. Meillä on vain yksi auto, mies käy sillä töissä arkisin, muuten ajaa se joka autoa tarvitsee. Tankataan kun pitää ja vakuutusmaksut ym. maksaa se, kummalla sattuu sillä hetkellä olemaan enemmän rahaa.
Sama pätee muihinkin laskuihin. Mitään ei lasketa eikä kirjata ylös.
Hitto. Meillä on ilmeisesti liian helppoa 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa mies maksaa myös kiinteitä kuluja hommassa on se huono puoli et sitten miehellä on yhtäläinen osuus käyttää autoa. Ts. Sen käytöstä sovitaan yhdessä.
Jos mies maksaa bensat omasta käytöstään ja jonkun verran aloittajankin niin silloin auto voi olla miehen käytössä silloin kuin aloittajalle sopii.
Se, että mies myi oman autonsa muuttaa mun mielestä hieman tilannetta siihen nähden ettei miehellä olisi ollut alunperinkään autoa. Nyt mies kyllä vähän sisäfilee jopa mun mielestä, etenkin jos toisesta autosta luopuminen ei ollut yhteinen päätös.
Paras ratkaisu tähän tilanteeseen olisi se että vaihtaisitte oman autosi yhteiseen autoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieshän siipeilee selvästi. Miksi muuten suostut lainaamaan autoasi miehelle silloin, kun itse sitä tarvitset ja menet itse bussilla? En ikinä suostuisi moiseen. Olet ihan liian kiltti!
Nyt laitat rajat miehelle. Jos mies suuttuu, tiedät, ettei hänen kanssaan kannata suunnitella vakavampaa suhdetta esim. lasten hankkimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en parisuhteessa mieti tuollaisia. Meilläkin oli pitkään vain yksi auto, joka oli minun. Silloin kun se oli parkissa, mies sai käyttää miten halusi, tankkasi jos oli tankki tyhjä. Nyt autoja on kaksi, mutta harkinnassa myydä minun autoni, koska sain työpaikan hyvien julkisten päässä. Ja varmasti saisin käyttää silloin miehen autoa.
En muutenkaan oikein ymmärrä rahan laskemista pilkulleen. Joo toki, jos toinen vaan siipeilee, mutta meillä on aina pyritty maksamaan reiluilla säännöillä tulojen mukaan. Suhteeseen mahtuu kummankin työttömyysjaksoja, opiskeluja ja aikoja jolloin on ollut vain epäsäännöllisesti tuloja.
Ap sanoi että heillä on keskenään suunnilleen samanlaiset tulot, joten ei ole mitään syytä, miksi toisen pitäisi menettää enemmän rahaa toisen kustannuksella. Autoonhan tulee vuosittain ainakin monta sataa euroa muita kuluja kuin bensa. Ei ole siis mistään pikkurahoista kyse, joten en ymmärrä miksi täällä niin moni pitää ap:tä "pikkusenttien laskijana". Mulla ei olisi ikinä omaan autoon varaa, mutta olen aina auliisti ja jopa väkisin maksamassa muille reilut "bensarahat", kun pääsen heidän autostaan jotenkin hyötymään. On naurettavaa syyttää ap:tä rahanahneeksi, kun oikeasti ahne on se, joka ei maksa osuuttaan.
Vaikka mies maksaisi käyttöön suhteutettuna osuutensa auton kaikista kuluista, niin hän pääsee silti halvemmalla, koska auton ostohinnasta hän ei maksa. Tässä olisi siis aivan turha haukkua ap:tä, vaikka mies maksaisikin muuten oman osuutensa autonkäytöstä.
Tässä tapauksessa ap kuitenkin käyttää autoa eniten itse omiin työmatkoihinsa. Mies ainoastaan silloin tällöin. Jos kulut laitettaisiin tasan olisi sitten kohtuullista että mies saisi käydä sillä töissä vaikkapa vuoroviikoin...
Luulen että ap:n suhde on vielä suhteellisen nuori ja häntä vielä ärsyttää lainata omaa autoansa. Minuakin alussa ärsytti, pikkuhiljaa se on muuttunut siihen että vaikka virallisesti auto on omissa nimissäni niin kumpikin saa käyttää sitä tasapuolisesti.
Ei tietenkään auton kuluja pidä laittaa tasan, vaan suhteessa siihen minkä verran sitä käyttää. Se että käyttää vähemmän, ei tarkoita että saisi käyttää ilmaiseksi.
Käyttääkö puolisosi sinun kustantamaa autoa saman verran kuin sinä?
Tuleeko hän sitten vastaan jossain toisessa asiassa niin että suhteenne on suurin piirtein vastavuoroinen.
Hyvät toimivat ihmissuhteet perustuvat mielestäni vastavuoroisuuteen - silti, vaikka ei pidettäisi tarkkaa kirjaa asiasta. On toki ihmisiä jotka eivät välitä, vaikka heitä käytettäisiin hyväksi, sellaisen kanssa suhde voi olla pitkäänkin toimiva.
Ap ei ole kai maininnut mitään asiaa, jossa mies vastaavasti maksaisi jostain asiasta enemmän kuin hän, päinvastoin sain sellaisen kuvan että kaikessa muussa asiat jaetaan aikalailla tasan. Sellaisessa tilanteessa tuo autotilanne on epäreilu.
Meillä tilanne, että minä myin autoni kun muutimme mailta kaupunkiin. Mies piti omansa, itse asiassa osti vähän isomman.
Mies omistaa auton, mutta kaikki kulut autosta laitamme puoliksi. Myös huollot ja korjaukset, ja tietysti bensat, ja vakuutuksetkin.
Minä taas omistan mökin, jota mies kumminkin aika paljon käyttää. Maksan mökin lainan, mutta mökkiin liittyvät menot kuten huollot, korjaukset ja vakuutukset laitetaan puoliksi. Jos haluan rakentaa mökkiin lisäsiiven, niin sen tietysti sitten maksan itse, koska se nostaa kiinteistön arvoa.
Alue: Aihe vapaa
Ajattelisitko kuitenkin vastaavasti, että jos olet itse parisuhteesta ja toisella on auto mutta itselläsi ei, että sinulla on oikeus käyttää sitä ilmaiseksi? Tai jos muuttaisit toisen omistamaan asuntoon, niin ajattelisitko ettei sinun tarvitse maksaa vuokraa vaan pelkästään muita kuluja?