Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita afantastikkoja (ei visuaalista mielikuvitusta)?
22.03.2019 |
Törmäsin sattumalta artikkeliin neurologisesta poikkeavuudesta nimeltä afantasia. Ja tajusin, että minullahan on tuo!
Kyseessä on siis ilmiö, jossa esim. muistelu tai kuvittelu ei herätä mielessä minkäänlaisia näköaistimuksia. Jos siis suljen silmät ja kuvittelen vaikka äitiäni, en NÄE mitään sieluni silmin. Muistan kyllä sanallisina kuvauksina yksityiskohtia äitini ulkonäöstä ja luonteesta, mutta en näe mitään mielikuvaa. Olen aina ennen luullut, että kaikki ovat samanlaisia, että eihän nyt kukaan voi varsinaisesti nähdä mitään jos silmät ei ole auki.
Tämä selittää monia yksittäisiä kokemuksiae elämän varrelta. Kuten että miten jo lapsena ihmettelin lampaiden laskemista unen saamiseksi. En ymmärtänyt, miten nukahtamista edistää että sanoo mielessään sisäisenä puheena :"1 lammas", "2 lammasta" jne. Mutta muut ilmeisesti pystyvät mielikuvittelemaan sen miltä ne lampaat näyttää, ja mielikuviin keskittyminen auttaa nukahtamaan. Samoin jos sanotaan, että ei muka pystyisi olemaan ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia, kun joku mainitsee sellaisen, niin minulle on aina ollut hyvin helppoa olla sellaista miettimättä. Minulla kun ei synny mitään mielikuvaa minkäänlaisesta elefantista päässä.
Tutkimusten mukaan 2% ihmisistä on afantastikkoja. Onko täällä muita samanlaisia mielikuvituksettomia tylsimyksiä?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostavaa, kiitos vastauksista! Olen tuohon nykyhetkessä elämiseen liittyen lukenut, että myöskin sitä etua siitä on, että vaikeista tapahtumista on helpompi päästä yli, kun niiden ajattelu ei palauta traumoja muodostavia mielikuvia mieleen.
Joku afantastikko kertoi, että vaikka esimerkiksi ovelta haistaa, että onpa hyvä tuoksu, ei pysty tunnistamaan mikä ruoka siellä tuoksuu, ennen kuin näkee. Onko teillä näin? Miten sitten makujen ja äänien kanssa? Tai onko esineiden tunnistaminen silmät kiinni erityisen hankalaa, uskoisin että siihen ehdottomasti kuitenkin pystytte? :D
Itse ainakin koen että tosiaan, minun on ollut elämässäni jotenkin tosi helppo päästä yli kovista kokemuksista ja menetyksistä. Olen aina ihmetellyt, kun ihmiset olettavat että esim. koulukiusaamisen, vanhemman menetyksen teini-iässä tai muiden menetysten olisi pitänyt jättää jotain traumoja joita pitäisi aikuisenakin käsitellä. Minulle mennyt on mennyttä, ja vaikka ihan tietoisesti muistelisin sitä, siihen ei liity mitään tunnetta, ei mitään tuskaa. Se on vain neutraali kuvaus siitä mitä tapahtui. Vasta aikuisena tajusin, että suurimmalla osalla esim. aikanaan kovasti häpeää aiheuttaneen tapauksen muistelu aiheuttaa häpeän tunteen tulvimisen mieleen asian muisteluhetkellä. Itselleni se on vain neutraali muisto tyyliin "mokasin laulamalla ääneen kun luulin ettei kukaan ole paikalla, ja sitten hävetti kun huomasin että olikin", mutta ei se tunnu miltään.
Itse olen hyvä tunnistamaan ruoka-aineita ja muitakin juttuja tuoksuista. Kun haistan jonkun ruoan, koen melkein kuin se maku miltä se maistuu tulisi suuhuni ja pystyn analysoimaan usein mitä eri aromeita siinä kokonaisaromissa on, mistä ruoka-aineista ruoka on tehty. Makuaisti myös hyvin vahva. Kuulo ja näkö neutraalimmat, mutta vaikka olen afantastikko siinä mielessä etten pysty kuvittelemaan tai muistamaan visuaalisia tai auditiivisiakaan asioita, niin nykyhetkessä olen kyllä hyvä myös visuaalisissa asioissa, esim. olen aina ollut kohtuu taiteellinen ja minulla on makua sisustamisen ja vaatteiden suhteen. Ja yleisestikin rakastan kauneutta valtavasti. En vaan pysty kuvittelemaan tai muistamaan sitä kuvina, vain sanallisina kuvauksina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Siis näkeekö ihmiset esim lampaita laskiessaan ne lampaat oikeasti mielessään?
Joo näkee. Kuvitellaan ensin aita ja sitten lampaita hyppäämässä yksitellen aidan yli.
Itselläni on aika hyvä sisäinen visualisointi, joten on todella vaikea kuvitella miten afantastikot pystyvät esim. suunnistamaan. Jos mun pitää esim. ajaa jonnekin missä olen ollut ennenkin, voin kuvitella mielessäni koko reitin risteyksineen, aivan kuin sisäinen videokamera etenisi leijuen pitkin valittua reittiä.
Ihmettelin aiemmin viestissä 9 että onko minulla afantasia visuaalisuuden Tani huolimatta. Ilmeisesti on jonkinlainen.
Osaan hyvin suunnistaa, mutta se visualisointi puuttuu. Päässäni on kartta tyyliin " suoraan, alamäen jälkeen vasemmalle, liikenteen jakajan jälkeen oikealle".
Pystyn näin muistelemaan pitkiäkin reittejä. Mitään hienoa Google Earth -tyylistä näkyä tai muutakaan ei päähän tule.
Saatteko te muut joilla afantasia,jotain kaunokirjallisuuden lukemisesta?
Monet kirjat on lukenut läpi,mutta en saa minkäänlaista "elämystä" irti niistä millään.
Vaikka ois kuinka kehuttu kirjallisuuden helmi.
Mielenkiintoista, olen itse erittäin visuaalinen ja luulin pitkään että kaikki ovat. Eli näkevät asiat ja muistot kuvina. Pystyn pyörittelemään mielessäni objekteja 3-ulotteisesti ja tähän eivät ilmeisesti kaikki pysty. Uneni ovat erittäin visuaalisia ja värikkäitä. Afantasiasta tulee mieleen jollain tavalla keinoäly, laskennallista tehoa löytyy, mutta vivahteet puuttuvat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyöriikö teillä ikinä mitään biisejä päässä tai pystyttekö muistamaan miten joku biisi/ääni menee niin että kuuluu se ääni "pään sisässä"?
Mitä tapahtuu afantasikko ottaa hallusinogeenejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biisit pyörii joskus päässä, kaikki muu toimii paitti en voi kuvitella mitään, pelkkää mustaa vaan vaikka kuinka yrittäs. Ja en lue ollenkaan kaunokirjallisuutta, yrittänyt olen monet kerrat, ihan turhaa.
Sarjakuvia sitten paljon ja leffoja , lapsesta asti.
Ja hassuinta että kuvis aina 9 tai 10 ja pari palkintoakin tuli . Matikka myös samoissa numeroissa. Tykkään katsella kaikkea sisustuksesta tekniikkaan...
Sienistä ei tietoa, paitti ruokasienistä.
Juuri yleteemalla oli juttua noista sienistä, heti tuli mieleen että mitähän tapahtus jos testais? minulla on siis afantasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä? Siis näkeekö ihmiset esim lampaita laskiessaan ne lampaat oikeasti mielessään? Mä oon jotenkin aina kuvitellut että se on vaan kielikuva. Ja kasvojen muistamattomuuden laitan yleensä sen piikkiin että mulla on huono näkö...
Näin minäkin koin kun ekaa kertaa asiasta luin, että mitä nyt kummaa, ei kai kukaan yleensäkään voi mitään NÄHDÄ jos ei ole silmät auki ja näe fyysisiä objekteja silmillään. Mutta ilmeisesti näin ei ole ja meidänkaltaiset on pieni vähemmistö. Artikkeleita asiasta:
https://www.tiedetuubi.fi/ihmiset/erilainen-muisti-millaista-elama-ilma…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/07/12/ajatuksissani-ei-ole-kuvia-aan…
https://medium.com/@adibjalal/aphantastic-world-4b08b219cb4b
Pystyn kyllä kuvittelemaan asioita myös silmät auki, ei tarvitse olla silmät suljettuna. Näen tavallaan mielikuvat sieluni silmin, ne oikeat silmät tuijottaa mitään näkemättä jonnekin tyhjyyteen :D Itse asiassa nyt kun mietin asiaa, on minulle helpompaa silmät auki kuvitella miltä joku asia näyttää.
Mielenkiintoista. Emme ajattele samalla lailla.
Alue: Aihe vapaa
Uskoisin olevani tällainen ainakin jossain määrin. En näe selkeitä mielikuvia. Muistoissa voi olla joku staattinen kuva tai yksityiskohta mielessä, mutta enemmän nekin liittyvät siihen mitä sanottiin tai puhuttiin. Romaaneja lukiessa en näe tapahtumia kuvina. Ne ovat narratiiveja, ajatuksia tapahtumista. Tätä on joskus vaikea selittää hyvin visuaalisille ihmisille, jotka muodostavat kirjoista selkeitä visuaalisia näkemyksiä. Olen kielellisesti melko lahjakas ja työnikin liittyy vieraisiin kieliin. Olen myös musikaalinen. Mutta visuaalisesti siis muutenkin ihan täysi nolla. En ymmärrä mitkä värit sopivat yhteen eikä minulla oikein ole mielipidettä siitä, mikä on kaunista ja mikä ei. En myöskään huomioi visuaalisia juttuja ympäristössä, sellaiset menevät aika lailla ohi minulta.