Mitä teen kun naapurin lapsi itkee paljon?

En usko aina että jos on leikki-ikäisiä lapsia tai vauvoja niin aina on äidin syy tai jossain muussa voihan lapset saada hampaita suuhunsa ja se on varmaan kaikkien vanhempien kulta-aikaa se, nimittäin jos ei vanhemmat ole mitään juhlioita vaan käyvät ihan normaalisti työssä niin ei ainakaan voi sanoa naapuri että on huonoja vanhempia ja kyllä naapurit osaavat hoitaa lapsensa jos niikseen tulee nimittäin on jo monta kertaa todettu se seikka että vaikkakin kuulee niin ei se aina ole vanhempien vika saattaa olla muussakin vikaa.Mutta aikaahan se vie kun lapset ovat isoja ja ymmärtävät etteivät huuda ihan suotta, täytyyhän se myöntää sekin seikka että kun on enemmän henkilöitä perheessä mukana kun vaan 2 niin tuleehan sitä ääntä jo siinä ja elämän tilanteet muuttuvat että sellasta on elämä ei sen pahempaa. Lopuksi sanon vain sen että ihmiset ovat aina kuka ketäkin puhumassa ja vahtimassa ei saisi ottaa niin herk'ästi huomioon kaikkia mitä naapureissa tapahtuu tai sellainen ihminen ei ole normaali tai sitten hän haluaa toimintaan tiettyihin suuntiin. Muistakaa tämä että meitä ihmisiä on erilaisia ,ei saisi naapurit esimerkiksi yleistää pikkulasten äitejä että eivät huolehdi olenkaan lapsista vaan se aika minkä naiset antavat huomion lapsiinsa niin se on suurinta ja hellyyttävintä äideiltä vauvojansa kophtaan jos jaksavat antaa hellyyttä ja rakkautta ,nämä elämän paineet saattavat olla yksi tekijä on työ-paineet jamuut henkilökohtaiset paineet ja muuta sellaista mitä toiset ihmiset eivät aina voi tietää ollenkaan ja sitten haukutaan vaan väärää puuta.Ei saisi olla tarkailemassa sellailsia perheitä missä on vauvoja niin sieltä aina kuuluu sehän on aivan luonollista se mutta sitten on se muistettava että voiko puuttua vai seurata sivusta ja minä ainakin hienotunteisesti olen sitä mieltä että seuraan sivusta menetelmiä miten siinä perheessä itse kukin menettelee että ei tule liian paljon sterssiä naapureille jos tai kun on pikkulapsi joka esim:kiukuttelee vain ei sen kummempaa tarvii olla, nimittäin kyllähän lapsikin osaa olla kiukkunen ja erittäin kiukkunen on ainakin sitten jos ei saa nukutuksi tai jos hampaita tulee suuhun niin ei aina se naapurin huolehtiminekaan ole hyväksi. Toivoisin että jätettäissin rauhaan ja seurattaisiin ensin hiljakseen.

Kuka osaa hoitaa lapsiansa oikeilla  termeillä ja oikeilla menetelmillä?

Yhdyn 3 poika lapsen äitinä tuohon kirjoitelmaan ,kirjoitelma on oikein eihän kukaan aina jaksa olla niin mukautuvainen niinkuin pitäisi olla ja varsinkaan pienet lapset jotka kasvavat vielä, he tarvitsevat turvallista olka päätä että kaikki pienet heidät salaisuudet voi kertoa ja niin edes päin. Hyvää jatkoa sinulle joka olet kirjoittanut sellasta tekstiä minkä olen hyväksynyt ainakin minä.

Tämän aloituksen luettuani minulle tuli hirveä halu kääriä pieni lapsi tiukasti mattoon ja istua rinnan päällä niin kauan että lapsi ei enään hengitä.

Todennäköisesti tälläiset naapurien kyttääjät tekevät perheistä sairaita. Ehkä jos AP:n kaltainen naapuri ei olisi häiräinnyt Eerikan perhettä, mitän pahaa ei olisi tapahtunut.

Onpas täällä ilkeitä vastauksia! Ap on aivan varmasti oikeilla jäljillä, mitä te sitä vähättelette? Selvästi jonkun pitäisi tuota pientä lasta auttaa, ls-ilmoitus ehdottomasti.

Tosi outoja kirjoituksia täällä, on ihan sairasta vetää Suomen pahin lapsenmurhatapaus tähän keskusteluun. Sitäpaitsi ei se tyttöparka kuollut lastensuojeluilmoituksen takia, vaan sen takia, että hänen äitipuolensa ja isänsä murhasivat hänet.

Siihen on syynsä, miksi jotkut vastustavat lastensuojelua. Tänne kirjoittelevat ihan ketkä vain ja osa saattaa itse olla lastensuojelun asiakkaina.

Jos nyt sen verran vielä oion luulotteluja, että lastensuojeluilmoitus ei tarkoita huostaanottoja.

Oletko sä suoraan kysynyt, että antaako hän lapselleen tukkapöllyä, kun lapsi tuollaisia huutelee?

Voit ihan hyvin tehdä lastensuojeluilmoituksen, ei siellä joku sosiaalialan ammatti (mikä lieneekin, sosiaalialalla on paljon erilaisia työntekijöitä ja hallinnonaloja) estä sitä, että lastensuojelu käy tarkistamassa tilanteen.

Ethän sä nyt ihan oikeesti todellakaan tiedä mitä siellä niillä seinien sisällä tapahtuu. Sä et voi tietää, vaikka äiti istuu sen lapsen sängyn vieressä yöllä ja vaikka hyräilee jotain ja lapsi silti itkee.

Meillä on ollut yhdellä lapsella tuommoisia itkukohtauksia yöllä pienenä. Ne kesti ja kesti, vaikka kuinka silitteli ja hyräili. Näki jotain unta kai eikä rauhoittunut, vaikka kuinka istui vieressä.

Sä et voi tietää ihan oikeasti mitä niiden seinien sisällä tarkalleen ottaen tapahtuu. Etkä voi tietää niiden kotiintulostakaan esim. jos lapsen ns. temppuilua, itkua, huutoa on kestänyt vaikka koko kauppareissun ja äiti tietää, että siinä ei auta oikein mitään. Aina vaan kun ei auta mikään lepertelykään. Huuto saattaa vaan kiihtyä ja lapsi saada lisää kierroksia.

Etkä sä myöskään seinän läpi  voi tietää onko äiti läimäyttänyt tms. lasta.

3, tuo on totta. Meillä esikoinen keksi jossain vaiheessa alta kolmevuotiaana huutaa muutaman kerran, että Äiti, älä lyö, kun uhmasi, ja minä komensin lopettamaan pullikoinnin. Siis näin, vaikka en takuulla ole häntä lyönyt ikuna.

Mutta tietysti tuollainen kahden tunnin lohduton itkumaratoni iltaisin on aika outoa, ja itsekin kysyisin siitä naapurilta. Vastauksesta voi sitten päätellä yhtä sun toista ja tarvittaessa tehdä sen ls-ilmon. Kyllä lastensuojelu sitten tutkii tarkemmin.

-2-

Lapsi on tietysti väsynyt, kun on ollut pitkän päivän tarhassa ja mahdollisesti vielä kauppareissulla. Siihen uhmaikä päälle - äidinkö pitäisi kantaa kävelemään kykenevä lapsi kotiin, kun pitää nousta vain yhdet portaat? Lapset myös itkevät herkästi nukkumaan mennessä, ja joillakin rauhoittuminen kestää pitkään. Eikö ap:llä ole lapsia?

Täysin normaalilta kuulostaa. Lapsi kiukuttelee ja on juuri pahimmassa uhmaiässä.

Väsyksissä meidänkin lapset on etenkin tuossa iässä huutaneet välillä kuin syötävät ja pitkään eikä siihen mikään auta. Lapsessa ei kuule ole nappia mistä tkun voisi sammuttaa...

Kaikki lapset on hoitopäivän jälkeen väsyksissä ja kiukuttelee. Nukkumaanmennessä uhmataa ja kokeillaan. Täysin normaalia!!

Huh näitä kyyliä...etenkin lapsettomien...

Täysin normaalilta kuulostaa. Lapsi kiukuttelee ja on juuri pahimmassa uhmaiässä.

Väsyksissä meidänkin lapset on etenkin tuossa iässä huutaneet välillä kuin syötävät ja pitkään eikä siihen mikään auta. Lapsessa ei kuule ole nappia mistä tkun voisi sammuttaa...

Kaikki lapset on hoitopäivän jälkeen väsyksissä ja kiukuttelee. Nukkumaanmennessä uhmataa ja kokeillaan. Täysin normaalia!!

Huh näitä kyyliä...etenkin lapsettomien...

Minä olen tehnyt juuri noin, että lapsi saa itse kävellä kotiraput ja odotan hetken, tuleeko vai ei. Välillä tämä oli päivittäistä.

Mutta parin tunnin itkeminen iltaisin ja öisin kuulostaa oudolle.

Ymmärrän väsymyksen ja siksi se pitäisi ottaakin huomioon, usein lapselta vaaditaaan enemmän kuin hän jaksaa tässä materialismin oravanpyörässä kun ollaan.. Kyse on tässäkin pienestä lapsesta, jonka pitäisi saada olla vain, ilman aikuisten ja isompien maailmaan kuuluvaa stressiä.

On lapsia ja yksi lapsenlapsikin jo, ja siksi tiedän ettei lapsi itke vain itkemisen vuoksi eikä turhaan. Uhmaiän tiedän, ei ole kyse tässä siitä. Uhmaitku on erilaista kuin lohtua tarvitsevan lapsen itku, sen verran ainakin olen äitinä ja isoäitinä lapsista oppinut Olen myös huomannut että lapsi kummasti rauhoittuu yleensä aina, kun tullaan häntä hiukankin vastaan, mutta ehdottomuus ja kovuus vain lisää harmitusta.

Ei lapsi ole kovinkaan vaativa, hänelle riittää pitkälle jo se että hänen tunteensa hyväksytään eikä vihata häntä jos hän ei vaan jaksa, mutta tällaisen viestin vanhemmat valitettavasti usein antavat lapselleen ja siitä tulee taas pahaa mieltä lapselle lisää ja harmitusta ja itkuttelua... Uhmaiän kiukut ovat oma juttunsa mutta jos ne sekoittuu kaikkeen mahdolliseen kertoo sekin jo jotain. Voisiko olla että lapsi ei oikeastaan saisi  kiukutella kun kiukuttaa jos se pitää tuoda esiin aina vaikka nukkumaan meno aikaan? Tai kun aletaan syömään?

Jos on  "normaalia" että lapsella on useimmiten paha olla niin olisiko peiliin katsomisen paikka?

Lapset ovat kerran vaan pieniä, ja tiedoksi: yllättävän hyvämuistisia!

T. ap

minä ehkä ottaisin asian puheeksi naapurin kanssa. voihan olla että lapsen on tosiaan vain vaikea rauhoittua tai on vaikka joku sairaus kuten allergiat tai närästys joka itkettää.

Mutta en syyllistävään sävyyn, vaan sanoisin esim että miten jaksat, kuulen hyvin että lapsi itkee paljon iltaisin ja se on varmasti raskasta tms. Siitä vastauksesta jo voisi kuulla mistä on kyse.

Meillä paljon itkevä allerginen lapsi, huutaa pari kertaa viikossa kolmekin tuntia putkeen öisin eikä siihen mikään auta. Toki aikuinen on hereillä vieressä ja silittelee jos lapsi antaa, mutta usein koskeminen vain pahentaa huutoa. Meillä ei ole naapurit mitään kysyneet, mutta en kyllä pahastuisi jos ottaisivat asian esiin, kuuluuhan se heillekin ja lapsi on kuitenkin meillä parkunut jo 2,5 vuotta, ei mikään tilapäinen häiriö

Ottaisin asian puheeksi jotenkin nätisti, juuri noin että miten jaksat jne. Vastauksesta voi pätellä paljon ja sen perusteella harkitsisin ls-ilmoitusta.

Oletko ap ihan oikeasti sellainen naapurikyttääjä, että oikein avaat oven, että kuulisit paremmin? Eerikan juttu on kauheinta, mitä olen kuullut, mutta se ei saisi aiheuttaa joukkohysteriaa ja sitä, että kaikki vain kyttäävät toisiaan ja tekevät nimettömiä ilmoituksia naapureistaan.

Jonkinlainen kurinpitokin kuuluu elämään lasten kanssa. Itsekin jyrähdän joskus kovastikin. Joskus joutuu pitämään riehuvaa lasta paikoillaan. Varmaan se voi kuulostaa pahalta, jos lapsi vielä huutaa.

Nuo kuvitelmasi siitä, mitä siellä seinän takana tapahtuu, ovat kuvitelmiasi.

Mutta enpä haluaisi asua moisen kyttääjän ja salakuuntelijan naapurina. Tuo on juuri sitä erityistä yh-äitien leimaamista ja paheksuntaa ja kyttäystä - nykyajan versio siitä.

Mitä jos olisit vaikka aidosti ystävällinen naapurillesi ilman taka-ajatuksia? Kyttäysilmapiiri vain lisää nykyvanhempien ahdistusta, kun pienestäkin elämän äänestä joutuu pelkäämään korva seinässä kiinni 50-luvun tyyliin salakuuntelevia paheksujia.

Et tod. voi tietää, vaikka naapurisi olisi saanut neuvon antaa lapsen vaikka huutaa hetken. Tuon ikäiset ovat juuri niitä, jotka tarhapäivän jälkeen heittäytyvät lattialle makaamaan.

Ehdotan, että ostat naapurillesi vaikka kukkakimpun ja laitat sen oveen odottamaan joku päivä. Tai teet joku ilta lasagnea ja kutsut heidät syömään, niin naapurin ei tarvitse alkaa heti kokata tarha- ja työpäivän päätteeksi.

Juuri näin 10, olenkin tehnyt ja ihan ystävälliseen sävyyn keskustellut, se vain ei oikein toiminut, tai jos vertaa siihen mitä se oli aiemmin niin ehkä on hiukan, mutta tuo tämänpäiväinen vaan niin pisti sielun kuohuksiin kun kuulin miten lasta rangaistiin siitä ettei jaksanut tulla rappuja ylös. On vielä kuitenkin hyvin pieni.

Olen myös itse aikoinani kokenut tuon että lapsi huutaa, yksi lapsistani oli erityisen haastava ja huusi erityisesti yöllä kun potki peiton pois ja sitä takaisin asetellessani huusi että "äiti ei saa", oli siinä naapureille selittämistä, mutta ei siinä mitään hyvin siitä lopulta selvittiin ja ihan hyvä että tuli naapurin kanssa puheeksi!

Ap

Kun luin ton alun, olin ihan varma että tässä puhutaan nyt meidän perheestä!

Annan lapsen roikuskella käytävässä, ja odotan että joku päivä tulisi itsenäisesti sisälle. Lopulta kaappaan hänet syliin ja siitähän vasta mekkala nousee... Uhmaikäähän tässä käydään läpi. Ei lapsi kuitenkaan tunteja itke! Se kuulostaa hieman oudolta. Oletko nyt varma ette liiottele ap?

Yksi syy, miksi pistää kävelemään, on jos on raskaana. Itse ainakin sain neuvoja vanhemmilta sukulaisilta olla kantamatta lasta (tai että lapsivedet oli menneet sen seuraksena ja sit kamala synnytys perään), että siksi itse olen mahdollisimman paljon ollut nostelematta isompia lapsia ollessani raskaana. Ehkä äiti tietää, että lapsi huutaisi vielä enemmän, jos hän kantaisi tämän. Mutta uhmaikää. Meillä tuli tänään 2-vuotiaalla ja edellisella lapsella ei kunnolla edes ollut. Ehkä äitikin on väsynyt eikä jaksa lapsen känkkää, joka tuon ikäisellä voi olla ihan älytöntä.