Päivähoidon työntekijät ihmetyttää?
Olen jo pitkään ihmetellyt mikä on päivähoidon työntekijöiden työnkuva teidän vanhempien mielestä ?? Aina vaahdotaan sitä, että odotetaan ammattitaitoa yms mutta mitä on tuo ammattitaito päiväkodissa ?? miten voi olla, että lastentarhaopettajaksi opiskelevat viettävät korkeakoulussa useamman vuoden ja sen jälkee työllistyvät syöttämään ja nukuttamaan lapsia - työ jota KUKA tahansa voisi tehdä. Avartakaa siis maailmaani, lähärit ja pkt tädit tekee samaa työtä ja vielä täysin kouluttamaton voisi sitä käytännössä tehdä. Mitä siis marisette ammattitaidosta kun ei sitä periaatteessa ole, miten joku on hyvä hoitamaan lapsia?
Kommentit (38)
Kyllä minäkin saan ruuan lautaselle, mutta on aika eri asia, jos Hans Välimäki, Gordon Ramsay tai vaikka Jamie Oliver sen tekee :)
Kasvatus on prosessi, johon ei kuukauden harjoittelujaksolla saa kuin tuntumaa. Eihän siinä ajassa ehdi lapsituntemuskaan kehittyä.
Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää! Ottakaa huomioon, että hyvin yksinkertaiselta näyttävässä harjoituksessa voi olla paljon takana. On jotain, mistä on tultu ja jotain, mihin ollaan kohta menossa. Jos päivähoidon toiminta vaikuttaa täysin randomilta niin pohtikaa ensin omia kykyjänne observoida asiaa. Toki, voihan kyse olla myös laaduttomasta puuhastelusta, jota joku ap:n kaltainen heebo toteuttaa.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 22:25"]
Kuka ne laput oli valinnut/tehnyt? Kuka oli lappuja ehdottanut? Kuka oli laput ottanut käyttöön? Kuka mahdollisesti niiden kesäkuukausien ulkopuolella laajensi lappujen valikoimaa? Jne.
[/quote]
Näiden lappujen idea on taidettu keksiä jo ajat sitten, ja nyt niitä vain käytetään, ihan ysiluokkalainenkin tajuaa niiden idean ja osaa vaikka tulostaa ne netistä käyttöönsä? Ei kai kukaan päiväkodin työntekijä "keksi pyörää uudestaan"...
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 22:30"]
Kyllä minäkin saan ruuan lautaselle, mutta on aika eri asia, jos Hans Välimäki, Gordon Ramsay tai vaikka Jamie Oliver sen tekee :)[/quote]
Samaa vertausta ajattelin. Kuka tahansa osaa laittaa ruokaa, mutta silti ravintola-alalle tarvitaan koulutusta ja kokemusta. Jos on ollut tiskaajana työpaikkaruokalassa, niin ei voi tietää mitä huippuravintolan kokin tai dieettikokin työhön kuuluu.
Onko olemassa tutkimusta, jossa on verrattu päiväkoti vs kotona hoidetut lapset? Onko huomattu eroa myöhemmässä oppimisessa, ihmissuhteissa ja kehityksessä? Entäs mihin väliin sijoittuvat perhepäivähoidossa olleet? Jotenkin tuntuu, että kun puhutaan hienoilla termeillä (vuorovaikustustaidot, kasvatuksen tukeminen, motoriset- ja sosiaaliset taidot, pedagogiset valmiudet yms) saadaan koko päivähoidosta annettua "parempi" kuva ja on helpompi jättää lapsi "säilöön" työpäivän ajaksi. Osalle lapsista varmaan päiväkoti on vähän kuin "lottovoitto", mutta uskon, että suuri osa lapsista pärjää elämässä vallan hyvin vaikka ei olisi päiväkään ollut hoidossa.
En ole lto, vaan lastenohjaaja. Päiväkodissa en ole töissä, vaan seurakunnan kerhossa. Ulkoapäin luultavasti näyttää siltä, että päivät sujuvat rutiinilla ja että kuka tahansa osaisi ohjelman vetää. Todennäköisesti "aikuisen vetovastuun" voisi lähes kuka tahansa reipas aikuinen vetää. Mielenkiintoista kuitenkin olisi, että miten hän suhtautuisi seuraaviin asioihin, jotka tulevat aamupiirissä tai sitä ennen ilmi tavalla tai toisella, kun on tarkoitus vuorotellen kertoa kuulumisia:
Hampaat lähteneet lapselta. Lapsi esittää kuitenkin ilmiselvästi "kovista" asian suhteen. Ohjaajan muistin mukaan lapselle oli jo kasvaneet pysyvät hampaat tuohon kohtaan.
Toinen ollut aivan puhumatta 6:ttä viikkoa. Kuulemma ei puhu kotonakaan yhtään mitään isän lähdettyä yhtäkkiä vieraan naisen matkaan. Vieruskaveri lällättää lapselle kun tämä ei puhu.
Kolmannella tulee pissat housuihin 10 minuutin kuluttua kerhon alkamisesta. Alkaa taputella pissalätäkköä.
Neljäs puhuu innoissaan, kun pääsee mummon luokse leipomaan illalla.
Viides alkaa kontata ja pörisee (on kuulemma mehiläinen). ei jaksa keskittyä muiden kuunteluun.
Kuudes kertoo, että seitsemännen isä on tullut takaisin vankilasta. Alkaa suuri selvitys siitä, että isä ei asu enää seitsemännen lapsen kotona. Tässä vaiheessa lapsi kakkonen avaa suunsa riemuisasti, keskeyttää puheen ja alkaa puhua siitä, että hänenkin isänsä asuu toisessa kodissa. Kerhossa on sääntönä aamupiirissä se, että toista ei keskeytetä. Annetaanko tässä tilanteessa kuitenkin kakkosen puhua, kun ollut mitään puhumatta niin kerhossa kuin kotona tähän asti?
Seitsemäs lapsi kertoo, että oli isin kotona, mutta isi ei puhunut koko päivänä yhtään mitään. Isi katsoi vain peiliin koko ajan.
Kahdeksas kyselee, että milloin syödään välipala. Hänellä on kuulemma karkkia ja suklaata eväänä, kun pappa laittoi. Mitään muuta ei evääksi ole. (kerhossa on sääntönä, ettei makeita herkkuja). Lapsi sanoo, että papan luona ei suostunut syömään aamupalaa.
Yhdeksäs haukkuu ykköstä homoksi. Lapsi numero kymmenen sanoo, että hänen isinsä ovat homoja. Tähän yhdeksäs alkaa naureskella, että kympin isit ovat tyhmiä (homo=tyhmä). Yhdeksäs on vieraillut useasti kympin kotona, joten tietää, että siellä on vanhempina kaksi miestä.
Tähän kaikkeen on mennyt noin 12 minuuttia. Minkä asioiden selvittämisen pitäisit kaikkein tärkeimpänä päivän aikana? Miksi?
Omat haasteensa tuo se, että yhtäkkiä kuuluu rysähdys ja ihmisten huutoa kadulta. On tapahtunut liikennekolari. Kerhon ikkunasta on suora yhteys onnettomuusautoon, jossa on verta ja suolenpätkiä nähtävillä. Miten saat lapset pysymään poissa ikkunasta, kun ulos tulee kaikenlaista mielenkiintoista nähtävää: poliisi- ambulanssi- ja vielä paloautokin. Yksi lapsista pelkää yli kaiken kovia ääniä, joita ovat myös hälytysajoneuvojen äänet. Kaikki muut tilat seurakuntatalolla ovat joko remontissa tai käytössä juuri sillä hetkellä.
Olet yksin kerhossa, koska työparisi on myöhässä junien vuoksi.
Tässä eräs kerhoaamu parin vuoden takaa. (Yksityiskohtia on jonkin verran muutettu.)
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 22:25"]
Kuka ne laput oli valinnut/tehnyt? Kuka oli lappuja ehdottanut? Kuka oli laput ottanut käyttöön? Kuka mahdollisesti niiden kesäkuukausien ulkopuolella laajensi lappujen valikoimaa? Jne.
[/quote]
Näiden lappujen idea on taidettu keksiä jo ajat sitten, ja nyt niitä vain käytetään, ihan ysiluokkalainenkin tajuaa niiden idean ja osaa vaikka tulostaa ne netistä käyttöönsä? Ei kai kukaan päiväkodin työntekijä "keksi pyörää uudestaan"...
[/quote]
Niin idea on keksitty ja netistä voi tulostaa kyllä. Kuka tietää idean? Kuka tulostaa sopivimmat? Kuka miettii, että miten lappujen kokelmaa voi laajentaa? Kuka miettii, että mitkä laput sopivat parhaiten juuri tämän päiväkodin ja ryhmän toimintaan? Mitkä asiat toiminnasta kuvataan? Ovatko esim. pukemistilanteissa kuvattu vaatteet vai yksi vaate kerrallaan vai kenties tekeminen (esim. pusero pään yli)? Kuka neuvottelee vanhempien kanssa näistä asioista? Miten yhteydenpito vanhempien kanssa, että miten lappujen ja mahdollisesti tukiviittomien käyttö kotona ja päiväkodissa? Missä vaiheessa ja miten lapsi käyttää lappuja? Käyttääkö lappuja vain aikuinen, vai osoitteleeko lapsi niitä? Muodostaako lapsi lapuista lauseita? Jos ei, niin miten saisi tuetuksi tätä kielenkehityksen asiaa? Onko tarkoituksena lisätä lappujen käyttöä vai kenties pyrkiä niistä pois?
harva haluaa hoitaa SUN lasta vaikka maksettais
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 22:25"]
Kuka ne laput oli valinnut/tehnyt? Kuka oli lappuja ehdottanut? Kuka oli laput ottanut käyttöön? Kuka mahdollisesti niiden kesäkuukausien ulkopuolella laajensi lappujen valikoimaa? Jne.
[/quote]
Näiden lappujen idea on taidettu keksiä jo ajat sitten, ja nyt niitä vain käytetään, ihan ysiluokkalainenkin tajuaa niiden idean ja osaa vaikka tulostaa ne netistä käyttöönsä? Ei kai kukaan päiväkodin työntekijä "keksi pyörää uudestaan"...
[/quote]
Johan pomppasi. Eli esimerkiksi autistilapsen ollessa kyseessä lappuja vain tulostellaan, yhtään miettimättä,
- että mitkä laput olisivat tarpeen,
- mikä on lapsen kysy omaksua lappuja,
- mitä lappuja voi käyttää niin kotona kuin päivähoidossa että lapsen sosiaalisessa verkostossa
- mitä lappujen käytössä yritetään parantaa
- Käyttääkö joku muu lapsi samoja lappuja samassa ryhmässä vai eri lappuja
- jne.
Miten kotona, pitääkö mun laittaa lappuja pitkin kämppää jotta lapsi tietää mitä nyt laitetaan päälle? Vai minunko niistä pitäisi katsoa että mitä tehdään seuraavaksi..Ymmärrän kyllä kun on hoidettava 15 lasta niin jotain apukeinoja varmaan tarvitaan..
Joo, kyllä päiväkoti on lasten säilytyspaikka. Olen joskus ollut sijaisena..johtajan ja myös hoitajan, en omaa alan koulutusta, lastensuojelun kyllä, mutta luulisin olevani aika empaattinen ja pätevä muuten havaitsemaan tilanteita. Päivät meni rutiinilla, kukaan ei juuri mitään tehnyt, lapset laitettiin ryhmiin leikkimään suunnilleen itsekseen, jotkut piirsi jotkut leikki kotia yms. Ruoka tuli valmiina se jaettiin, lapset päiväunille, yksi istui muutaman tunnin nukuttamassa..vessat, välipala, henkilökunnan välit oli erittäin tulehtuneet, eivät juuri toisilleen puhuneet päivän aikana mulkoilivat vain. Ns paperihommia ja koneella olemista riitti kyllä kaikille pitkin päivää..kokosivat itsensä ja jopa hymyilivät ja keskustelivat kun lapset haettiin, en ollut todeksi uskoa koko touhua. Mielestäni sen paikan fiksuin ja asiantuntevin ihminen oli ruokien kuskaaja joka oli korkeasti koulutettu (ihan muulle alalle) ja jolla oli itsellään useita lapsia, hän huomioi hienosti tullessaan lapsia ja mennessään myös. On myös paljon huonosti voivia lapsia, mutta ei heille aikaa riitä tarpeeksi, ei muutenkaan riittänyt, liian usein ei kukaan vastannut pienten juttuihin, ei riittänyt kuuntelijaa eikä syliä. En tiedä mikä osuus lapsista on perheiden jotka voivat todella huonosti, ei voi olla vaikuttamatta toisiin. Aika korutonta mutta totta.
Olen onnekas kun olen voinut omat lapseni hoitaa kotona, sieltä se ihan paras hoito löytyy jos on normaali perhe, uskallan väittää, on aikaa kuunnella lasta ja ottaa syliin.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 18:08"]
Luuletko ap, että toiminta päiväkodissa on aivan tavoitteetonta? Että niitä asioita tehdään ihan huvin vuoksi siellä? Onko sinulla keinoja kehittää lapsen leikkiä niin, että siitä on hyötyä lapsen kehitykselle? Osaatko arvioida lasta, onko hän kehityksessä ikäistensä tasolla? Onko sinulla keinoja harjoittaa lapsen tunteidenhallintaa? Tiedätkö, millä lomakkeilla tai millä perusteella arvioit lasta, kun hänen epäillään tarvitsevan tehostettua tukea? sitäpaitsi, ei se LTO:n palkka kovinkaan hyvä ole. Joten en jaksaisi alkaa resoamaan tästä..
[/quote]
Ehkä se on vähän liiankin tavoitteellista. Minulla vanhempana hieman karskahtaa korvaan tuo "Tiedätkö millä lomakkeella.." -arvioin lastasi tyyppiset kommentit ;) Ei kovinkaan ammattitaitoinen kuva välity asiantuntevuudesta puhumattakaan.
Itse odotan päiväkodin henkilökunnalta (ja todellakin arvostan heidän työtään, enkä missään nimessä ajattele, että kuka tahansa pystyy siihen työhön) enemmänkin tuon leikin kehittämisen sijaan leikin ohjausta tai sellaista kuulolla olemista (hoitaja näkee ja kuulee). Esimerkiksi kun leikki alkaa mennä vähän sivuraiteille (riehumista, kiusaamista tms), niin hoitaja puuttuu tilanteeseen ja auttaa tilanteen hallintaan. Toki ihan pienillä se kuulolla olo ei ole riittävää.
Myös tunteista puhumista pidän tärkeänä ja tietenkin tunteiden hallinta ja ilmaiseminenkin on tärkeitä taitoja. Mutta esimerkiksi anteeksipyyntö tilanteet eivät saisi mennä vain pyydä anteeksi ja anna hali -tyyppisesti. Vaikka se sana anteeksi onkin tärkeä :)
Tottakai alan koulutus on tarpeen, muttei se vielä tee päiväkodista parempaa kuin kotihoito.
Itse olen maatilalla kotikasvatettu, kerran viikossa srk-kerhoa käynyt ja koen olevani todella onnekas. Ätini puuhaili usein omiaan, eli hoiti taloutta, ei ollut jatkuvasti läsnä minulle, mutta silti oloni oli turvallinen kun kuitenkin tiesin äitini olevan lähistöllä. Toki osallistuin välillä leipomiseen ja siivoamiseen ja hoidin päivittäin eläimiä sisällä ja navetassa. Vanhempani tiedostivat sen, ettei minulla ollut tarpeeksi leikkiseuraa, ja yrittivät järjestää niin, että ainakin kerran viikossa sain ikäistäni seuraa, veivät leikkimään tuttujen lapsen kanssa jne. Oma kasvatukseni oli mielestäni ainakin 8,5 arvosanan arvoinen. Miinusta ehkä siitä ettei tullut harjoitusta ryhmässä toimimisesta ja tarpeeksi leikkiseuraa, mutta muuten kaikki meni hienosti. Mielikuvitukseni ja luovuuteni sai kehittyä kun sain rauhassa puuhailla, piirrellä, askarrella, rakentaa majoja ja kiipeillä puissa. Liika ohjaaminenkaan ei ole välttämättä aina hyväksi...!
Itse hoidan nyt kahta lastani kotona kaupungissa. Olen surullinen siitä etten voi tarjota lapsille lapsuuteni kaltaista maalaisympäristöä eläimineen. Toisaalta meillä on perhekerhot ja leikkipuistot kavereineen halutessamme joka päivä käytössä. En ole opiskellut varhaiskasvatusta, mutta joitakin kirjoja ja luentoja olen käynyt läpi koska haluan kehittyä äitinä. On ollut hienoa saada uusia näkemyksiä ja ymmärtämään lasta paremmin. Aina kannattaa pyrkiä kehittymmään ja kyseenalaistamaan omia toimintamalleja kasvattajana, olit sitten äiti tai ammattikasvattaja.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 08:21"]
Tottakai alan koulutus on tarpeen, muttei se vielä tee päiväkodista parempaa kuin kotihoito.
Itse olen maatilalla kotikasvatettu, kerran viikossa srk-kerhoa käynyt ja koen olevani todella onnekas. Ätini puuhaili usein omiaan, eli hoiti taloutta, ei ollut jatkuvasti läsnä minulle, mutta silti oloni oli turvallinen kun kuitenkin tiesin äitini olevan lähistöllä. Toki osallistuin välillä leipomiseen ja siivoamiseen ja hoidin päivittäin eläimiä sisällä ja navetassa. Vanhempani tiedostivat sen, ettei minulla ollut tarpeeksi leikkiseuraa, ja yrittivät järjestää niin, että ainakin kerran viikossa sain ikäistäni seuraa, veivät leikkimään tuttujen lapsen kanssa jne. Oma kasvatukseni oli mielestäni ainakin 8,5 arvosanan arvoinen. Miinusta ehkä siitä ettei tullut harjoitusta ryhmässä toimimisesta ja tarpeeksi leikkiseuraa, mutta muuten kaikki meni hienosti. Mielikuvitukseni ja luovuuteni sai kehittyä kun sain rauhassa puuhailla, piirrellä, askarrella, rakentaa majoja ja kiipeillä puissa. Liika ohjaaminenkaan ei ole välttämättä aina hyväksi...!
Itse hoidan nyt kahta lastani kotona kaupungissa. Olen surullinen siitä etten voi tarjota lapsille lapsuuteni kaltaista maalaisympäristöä eläimineen. Toisaalta meillä on perhekerhot ja leikkipuistot kavereineen halutessamme joka päivä käytössä. En ole opiskellut varhaiskasvatusta, mutta joitakin kirjoja ja luentoja olen käynyt läpi koska haluan kehittyä äitinä. On ollut hienoa saada uusia näkemyksiä ja ymmärtämään lasta paremmin. Aina kannattaa pyrkiä kehittymmään ja kyseenalaistamaan omia toimintamalleja kasvattajana, olit sitten äiti tai ammattikasvattaja.
[/quote]
Eihän tässä kiistelety siitä, että kumpi on parempaa kotihoito tai päivähoito.lapsen ensisijainen paikka on koti. Vertaisryhmä (kuten sinun lapsuudessasi srk:n kerho) ammattitaitoisen henkilökunnan johdolla tukee kasvatusta. täytyy myös muistaa, että myöskään makeaa ei syödä mahantäydeltä. Samoin lapsen kasvatusympäristöä vain huonontaa se, että jos hän on hoidossa yli 35 tuntia viikossa. Monella eri kantilla varhaiskasvatus on myös tukeva ja ehköisevä tukimuoto: kielenkehityksellissiiä ongelmissa, tunteiden säätelyssä, kognitiivisissa ongelmissa jne. Tällöin toki ryhmän koko ja vaatii oman osansa. Viisas kasvattaja osaa käyttää muita lapsia heikomman tukemiseen tavalla, jolla ne auttajatkin kehittyvät.
Normaali aikuisen läsnäolo ja auttaminen on tärkeintä. Niin että lapsella on turvallinen olo. "Tavoitteellinen varhaiskasvatus" ja vastaava hienostelu on enimmäkseen höpöhöpöä.
Myös siinä perushoidon yhteydessä tapahtuu paljon vuorovaikutusta, ja lapsen kannalta on oleellista millaista se vuorovaikutus on, ts tietääkö hoitaja millaisia vaikutuksia valitsemillaan toiminta- ja puhetavoilla on siihen lapsen kasvuun ja kehitykseen. Ei sen mitä lastentarhanopettaja tekee tarvitse olla mitään erityistä ja hienoa,vaan oleellista on _miten_ tehdään se mitä tehdään.
Päivähoidon tavoitteena ei ole saada kouluun viisaampia ja fiksumpia lapsia kuin kotihoidetut vaan saada mahdollisimman samantasoinen ryhmä aloittamaan koulun. Neuvola kartoittaa ongelmatapauksia, ohjaa jatkotutkimuksiin ja tässä vaiheessa monen kotihoidetunkin elämään astuu se kuuluisa päivähoito tukevana hoitomuotona. Lapsi oppii esimerkin kautta, ja monet taidoissaan hiukan jälkeenjääneet kurovat muut umpeen, kun pääsevät näkemään toisten lasten esimerkkiä. Toki ammattitaitoinen henkilökunta osaa ohjata ja auttaa tilanteissa ja järjestää tukea tarvitsevalle lapselle sopivia harjoittelutilanteita.
Niillä kaavakkeilla henkilökunta arvioi jokaisen lapsen ikätasoisia valmiuksia ja pyrkivät tukemaan jokaista lasta sillä sektorilla, jolla tällä on vaikeuksia. Suurin osa lapsista ei tarvitse tukea tai tarvitsee niin pientä tukea, että pelkkä muiden esimerkki jo muuttaa tilanteen normaaliksi. Silti on aina niitä lapsia, jotka tarvitsevat isompaa apua ja laajempia tukimuotoja. Päiväkoti on osa näitä tukimuotoja, ja ammattitaitoinen lto osaa auttaa lasta hänen vaikeuksissaan ja vahvistaa samalla lapsen sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Näin estetään näiden lasten syrjäytyminen ikätasoisistaan ja ohjataan riittävien tukitoimien pariin jo ennen koulua.
Miksi on pakko aina ajatella, että sen ammattitaitoisen hoidon pitäisi tehdä lapsista jotenkin etevämpiä tai viisaampia? Ainakin sosiaalisilla taidoillaan monet päiväkotihoidetut lapset ovat edellä kotihoidettuja mutta kotihoidetut ovat kuronneet parissa kuukaudessa eron umpeen. Tärkeäähän tässäkin on se, että ne, jotka eivät kykene kuromaan nopeasti aukkoa umpeen saavat tukea riittävän ajoissa.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2013 klo 23:32"]
Miten kotona, pitääkö mun laittaa lappuja pitkin kämppää jotta lapsi tietää mitä nyt laitetaan päälle? Vai minunko niistä pitäisi katsoa että mitä tehdään seuraavaksi..Ymmärrän kyllä kun on hoidettava 15 lasta niin jotain apukeinoja varmaan tarvitaan..[/quote]
Onko lapsesi autistinen? Vai oletko itse? Jos perheen autisti on lapsi, niin pistä ne laput lasta varten, jos taas aikuinen, niin sitä aikuista varten. Tosin, lukutaitoiselle autistille saattavat kirjalliset ohjeet riittää. ;)
Lto on vastuussa koko ryhmän pedagogiikasta. Todellakin lto tuntee keskimääräisen lapsen kehityksen ja huomaa, jos jokin tarvitsee erityistä tukea. Lto ottaa huolen puheeksi vanhempien kanssa, suunnittelee erityislapsen tukitoimet, tekee työvuorot, ym. Hoitajat ja kesätyöntekijät osallistuvat arkeen ja hoitoon. Kesäisin kyllä otetaan vähän rennommin, suunnitellaan tulevaa ja osallistutaan kesäpäivystykseen (jossa ei omia tuttuja lapsia, joten havainnointi ja suunnittelu vähäisempää).