Kilpirauhasen vajaatoimintako? Hoitoalan ihmisiä tai muita asiasta tietäviä paikalla?

"Paino noussut 30 kg puolessa vuodessa, syön normaalisti." Just just...

Eikö tälle vuodelle povattu että d-vitamiini on se syypää kaikkeen ?

Kilppari ja ferritiini on jo last season.

Minulla hoksattiin epäillä 31-vuotiaana kilpirauhasongelmia gynekologin vastaanotolla. Olin lihonnut 15 kg vuodessa muuttamatta mitenkään ruokailu- tai liikuntatottumuksiani. Siitä määrättiin sitten verikokeisiin ja tulosten kuulemiseen terveyskeskuslääkärille. Hyvin tarkka kun olen luonteeltani, kirjoitin A4- kokoisen listan oireista, jotka olivat ilmenneet siinä viimeisen 1,5 vuoden sisään ja selitin varmaan yli puoli tuntia suu vaahdossa niitä lääkärille. Arvoni olivat hieman yli rajojen ja onneksi lääkäri uskalsi aloittaa kokeilun pienellä määrällä thyroxinia. Ajan mittaan ja monien verikokeiden jälkeen annostustani nostettiin pikkuhiljaa ylöspäin. Kun lääkitykseni oli korkeimmillaan, tunsin oloni paremmaksi, mutta sitten tsh-arvo meni liian matalaksi ja lääkitystä laskettiin ja oloni huononi. Talvi 2016-2017 oli pahin, en jaksanut olla hereillä neljää tuntia kauempaa ja nukuin aina 16-17 h putkeen. Lukuisien yhteydenottojen jälkeen lääkärini viimein suostui ottamaan laajemmat verikokeet esim. T3 + T4, hivenaineet, maksa-ja munuaisarvot jne. Selvisi, että minulla ei ollut elimistössäni lähes ollenkaan B12-vitamiinia ja kun kysyin lääkäriltä syytä tähän (en ole eläkeläinen, en kasvissyöjä enkä alkoholisti), ei hän osannut vastata. Myöhemmin tein itse vähän tutkimuksia netissä ja löysin artikkelin, jossa kerrottiin, että jotkin lääkkeet voivat estää B12-vitamiinin imeytymistä ja tyroksiini mainittiin niistä yhtenä! Rupesin sitten ottamaan B12:ta suusuhkeena ja arvot lähtivätkin taas kohoamaan. En edelleenkään kuitenkaan ollut kunnossa ja soittelin jatkuvasti lääkärilleni, että en jaksa edelleenkään tehdä mitään ja tukkaa lähtee tuppoina päästä ja paleltaa ja hikoiluttaa ja sydän muljahtelee.. Lääkäri totesi, että ei voi tehdä enää mitään, kun arvot ovat rajojen sisäpuolella, äläkä enää soittele tänne. Viime keväänä, kun olin jälleen käynyt kilpparikokeissa ja arvot olivat ”normien sisäpuolella”, keskustelin sattumalta erään terveyskeskuksen hoitajan kanssa, jolla on myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Hän rohkaisi minua itse maltillisesti nostamaan annostustani, kunnes tuntisin oloni paremmaksi ja niin teinkin, pikkuhiljaa nostin lääkemäärän lähes samalle tasolle kuin se oli ollut silloin, kun vointini oli parempi. Tämän takia pystyin olemaan taas töissä. Seuraavan kontrollin jälkeen lääkäri ilmoitti, että nyt pitäisi taas nostaa lääkitystä ja kerroin, että olen jo hieman nostanut ja taisi lääkäri hieman pahastua (ei muuten ollut se alkuperäinen lääkärini, joka aloitti tyroksiinihoidon vaan mies jota en ole koskaan tavannut, tai aikaisemmin hänen kanssaan sairaudestani keskustellut!) ja sanoi ”Tässä ovat minun suositukseni, noudata niitä tai et” ja sulki puhelimen! No, nyt olisi taas lähete kilpparikontrolliin, katsotaan mitä näyttää. Kyllä välillä tuntuu kilpirauhaspotilaana, että päätä tulee lyötyä seinään ja urakalla. Lääkärit tuijottavat mieluummin raja-arvoja, kuin kuuntelevat potilasta! Kyllä sitä perusterveydenhuoltoon kuuluu hoitaa potilas siihen kuntoon, että pystyy normaalit arkitoimet tekemään ja töissä käymään. Minulle on ehdotettu mielenterveyspalvelujakin, koska olen kuulemma masentunut ja siksi väsynyt. Tämän lääkäri perusti siihen seikkaan, että olen nuorena kärsinyt burn outin ja käynyt 3 vuotta terapiassa sen jälkeen ja syönyt joskus tuloksetta masennuslääkkeitä. Höh, silloin, kun masennukseni oli pahimmillaan en nukkunut ollenkaan viikkokausiin! Nykyinen väsymykseni ei ole niinkään henkistä vaan fyysistä. Viisi vuotta olen paininut tämän taudin kanssa, toivottavasti pian edes vähän helpottaa..jos saataisiin tuo annostus kohdilleen ja lääkärillekin sopisi...

Oletko ihan varmasti selittänyt kaikki nuo oireesi siellä puhelimessa kun yrität varata aikaa samalla tavalla kuin aloituksessa? Vaikka sitten vähän liioittelet niitä, joskus se vaatii sen että ajan saa. Toivon että saat ajan, jatka vain sinnikkäästi yrittämistä vaikka ihan varmasti on todella turhauttavaa ja uuvuttavaa. 

Vierailija kirjoitti:

"Paino noussut 30 kg puolessa vuodessa, syön normaalisti." Just just...

Mulla nousi vuodessa paino 50 kg ja vasta tämän painon nousun jälkeen alettiin epäillä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Painon nousu loppui, kun aloin syömään tyroksiinia. Muut oireet eivät kadonneet mihinkään. Sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan 10 vuotta sitten ja voin sanoa, että tämän sairauden hoito on Suomessa todella surkeaa ja hyvän lääkärin etsiminen on todella vaikeaa. 

Olen silloin tällöin käynyt lääkärissä ja yrittänyt selvittää, olisiko minulla kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta toistaiseksi asia ei ole selvinnyt. En tiedä, uskaltaisinko edes ottaa lääkkeitä jos minulta löydettäisiin vajaatoiminta, koska lääkityksellä on myös negatiivisia seurauksia. Siis negatiivisia sellaiselle, joka ei ole tottunut niihin, kuten joku terve ihminen voi olla, eikä osaisi välttämättä elää niiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla hoksattiin epäillä 31-vuotiaana kilpirauhasongelmia gynekologin vastaanotolla. Olin lihonnut 15 kg vuodessa muuttamatta mitenkään ruokailu- tai liikuntatottumuksiani. Siitä määrättiin sitten verikokeisiin ja tulosten kuulemiseen terveyskeskuslääkärille. Hyvin tarkka kun olen luonteeltani, kirjoitin A4- kokoisen listan oireista, jotka olivat ilmenneet siinä viimeisen 1,5 vuoden sisään ja selitin varmaan yli puoli tuntia suu vaahdossa niitä lääkärille. Arvoni olivat hieman yli rajojen ja onneksi lääkäri uskalsi aloittaa kokeilun pienellä määrällä thyroxinia. Ajan mittaan ja monien verikokeiden jälkeen annostustani nostettiin pikkuhiljaa ylöspäin. Kun lääkitykseni oli korkeimmillaan, tunsin oloni paremmaksi, mutta sitten tsh-arvo meni liian matalaksi ja lääkitystä laskettiin ja oloni huononi. Talvi 2016-2017 oli pahin, en jaksanut olla hereillä neljää tuntia kauempaa ja nukuin aina 16-17 h putkeen. Lukuisien yhteydenottojen jälkeen lääkärini viimein suostui ottamaan laajemmat verikokeet esim. T3 + T4, hivenaineet, maksa-ja munuaisarvot jne. Selvisi, että minulla ei ollut elimistössäni lähes ollenkaan B12-vitamiinia ja kun kysyin lääkäriltä syytä tähän (en ole eläkeläinen, en kasvissyöjä enkä alkoholisti), ei hän osannut vastata. Myöhemmin tein itse vähän tutkimuksia netissä ja löysin artikkelin, jossa kerrottiin, että jotkin lääkkeet voivat estää B12-vitamiinin imeytymistä ja tyroksiini mainittiin niistä yhtenä! Rupesin sitten ottamaan B12:ta suusuhkeena ja arvot lähtivätkin taas kohoamaan. En edelleenkään kuitenkaan ollut kunnossa ja soittelin jatkuvasti lääkärilleni, että en jaksa edelleenkään tehdä mitään ja tukkaa lähtee tuppoina päästä ja paleltaa ja hikoiluttaa ja sydän muljahtelee.. Lääkäri totesi, että ei voi tehdä enää mitään, kun arvot ovat rajojen sisäpuolella, äläkä enää soittele tänne. Viime keväänä, kun olin jälleen käynyt kilpparikokeissa ja arvot olivat ”normien sisäpuolella”, keskustelin sattumalta erään terveyskeskuksen hoitajan kanssa, jolla on myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Hän rohkaisi minua itse maltillisesti nostamaan annostustani, kunnes tuntisin oloni paremmaksi ja niin teinkin, pikkuhiljaa nostin lääkemäärän lähes samalle tasolle kuin se oli ollut silloin, kun vointini oli parempi. Tämän takia pystyin olemaan taas töissä. Seuraavan kontrollin jälkeen lääkäri ilmoitti, että nyt pitäisi taas nostaa lääkitystä ja kerroin, että olen jo hieman nostanut ja taisi lääkäri hieman pahastua (ei muuten ollut se alkuperäinen lääkärini, joka aloitti tyroksiinihoidon vaan mies jota en ole koskaan tavannut, tai aikaisemmin hänen kanssaan sairaudestani keskustellut!) ja sanoi ”Tässä ovat minun suositukseni, noudata niitä tai et” ja sulki puhelimen! No, nyt olisi taas lähete kilpparikontrolliin, katsotaan mitä näyttää. Kyllä välillä tuntuu kilpirauhaspotilaana, että päätä tulee lyötyä seinään ja urakalla. Lääkärit tuijottavat mieluummin raja-arvoja, kuin kuuntelevat potilasta! Kyllä sitä perusterveydenhuoltoon kuuluu hoitaa potilas siihen kuntoon, että pystyy normaalit arkitoimet tekemään ja töissä käymään. Minulle on ehdotettu mielenterveyspalvelujakin, koska olen kuulemma masentunut ja siksi väsynyt. Tämän lääkäri perusti siihen seikkaan, että olen nuorena kärsinyt burn outin ja käynyt 3 vuotta terapiassa sen jälkeen ja syönyt joskus tuloksetta masennuslääkkeitä. Höh, silloin, kun masennukseni oli pahimmillaan en nukkunut ollenkaan viikkokausiin! Nykyinen väsymykseni ei ole niinkään henkistä vaan fyysistä. Viisi vuotta olen paininut tämän taudin kanssa, toivottavasti pian edes vähän helpottaa..jos saataisiin tuo annostus kohdilleen ja lääkärillekin sopisi...

Kiitos! Ihanaa kuulla että jollain muulla on melko samanlaista sätkimistä. Toivotan sullekkin jaksamista tuon venkslaamisen kanssa. :)

Vierailija kirjoitti:

Olen silloin tällöin käynyt lääkärissä ja yrittänyt selvittää, olisiko minulla kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta toistaiseksi asia ei ole selvinnyt. En tiedä, uskaltaisinko edes ottaa lääkkeitä jos minulta löydettäisiin vajaatoiminta, koska lääkityksellä on myös negatiivisia seurauksia. Siis negatiivisia sellaiselle, joka ei ole tottunut niihin, kuten joku terve ihminen voi olla, eikä osaisi välttämättä elää niiden kanssa.

Täh? Tyroksiini on ihan sitä samaa hormonia mitä sun elimistö tuottaa luonnostaan, ja siitä kirjoitetaan resepti ihmiselle jolla on omassa tuotannossa vajetta. Suurelle osalle riittää ihan vaan tuo synteettinen tyroksiini, jos se ei riitä/toimi toivotulla tavalla, mukaan otetaan levotyroksiini tai eläinperäinen kilpirauhashormoni.

Ei nää mitään SSRI-lääkkeitä oo. Ihan vaan hormonia.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ihan varmasti selittänyt kaikki nuo oireesi siellä puhelimessa kun yrität varata aikaa samalla tavalla kuin aloituksessa? Vaikka sitten vähän liioittelet niitä, joskus se vaatii sen että ajan saa. Toivon että saat ajan, jatka vain sinnikkäästi yrittämistä vaikka ihan varmasti on todella turhauttavaa ja uuvuttavaa. 

Jep. Selitin kaikki oireet ja sukurasitteet ja silti ei ole kuulemma mitään niin akuuttia että lääkäriä tarvitsisi. :( Ja tässä yhteydessä en enää edes puhunut kilppariepäilystä vaan ihan puhtaasti selitin oireet ja sanoin että tarvitsisin näiden takia jokatapauksessa ajan lääkäriin mitä ikinä se onkaan. Kun en oikein edes tiedä millä tuota liioittelisi (siihenkin olen pikkuhiljaa valmis) kun oirekirjo alkaa olemaan jo melko näyttävä. Puhtaasti omien tuntemuksien pohjalta sanoin jo että on sietämätön olo ja sh oli sitä mieltä että ei ole niin en tiedä auttaako siinä sitten mikään kun tuntuu olo olevan mielipidekysymys jokatapauksessa. :D

Joopasen-joo, mitenhän sitä ihmiset pärjäsivät ennen kuin alettiin tätäkin diagnosoida. Niin... on se mullekin diagnosoitu ja ihan normaali ihminen olin ja olen eikä mitään ihmeellistä siinä, että on vähän kylmä tai väsyttää tai ei tartte koko ajan paskoa.

Vierailija kirjoitti:

Joopasen-joo, mitenhän sitä ihmiset pärjäsivät ennen kuin alettiin tätäkin diagnosoida. Niin... on se mullekin diagnosoitu ja ihan normaali ihminen olin ja olen eikä mitään ihmeellistä siinä, että on vähän kylmä tai väsyttää tai ei tartte koko ajan paskoa.

Ei pitäis tollojen kanssa edes alkaa vänkäämään, mutta menköön nyt sitten..

Tosiaanko se on normaalia kylmämistä että joutuu nukkumaan kahdella peitolla kesät talvet, kädet ja jalat on aivan kylmät ja kehonlämpö on 35,6.. Ja normaalin väsymyksen piikkiinkö laitat senkin että aivan sama nukunko 8, 9 tai vaikka 10 tunnin yöunia niin aina vaan väsyttää vaikka elintavat on todella kunnossa? Paskomisesta en osaa sanoa mitään, koska sen kanssa ei ole ongelmia. Kaikkea muuta löytyy.

Toivottavasti sinulle ei koskaan satu vastaan tilannetta, jossa tarvitset lääkärin apua mutta et sitä saa. Toisaalta toivottavasti sattuu niin ymmärrät kenties jotain muutakin kun oman navan ympärystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joopasen-joo, mitenhän sitä ihmiset pärjäsivät ennen kuin alettiin tätäkin diagnosoida. Niin... on se mullekin diagnosoitu ja ihan normaali ihminen olin ja olen eikä mitään ihmeellistä siinä, että on vähän kylmä tai väsyttää tai ei tartte koko ajan paskoa.

Ei pitäis tollojen kanssa edes alkaa vänkäämään, mutta menköön nyt sitten..

Tosiaanko se on normaalia kylmämistä että joutuu nukkumaan kahdella peitolla kesät talvet, kädet ja jalat on aivan kylmät ja kehonlämpö on 35,6.. Ja normaalin väsymyksen piikkiinkö laitat senkin että aivan sama nukunko 8, 9 tai vaikka 10 tunnin yöunia niin aina vaan väsyttää vaikka elintavat on todella kunnossa? Paskomisesta en osaa sanoa mitään, koska sen kanssa ei ole ongelmia. Kaikkea muuta löytyy.

Toivottavasti sinulle ei koskaan satu vastaan tilannetta, jossa tarvitset lääkärin apua mutta et sitä saa. Toisaalta toivottavasti sattuu niin ymmärrät kenties jotain muutakin kun oman navan ympärystä.

Ihan oikeassa olet, ei kiinnosta toisten navat. Ei empatiakyky riitä; elämässä vähän läheisempiäkin ihmisiä ja tärkeämpiä asioita. Lämpötila mulla on usein vähän päälle 34 ja päältä löytyy untuvatäkki, termopeite ja huopa. Mutta... niin kuin sanoin: pieniä ovat elämänmurheet, kun tällä tasolla liikutaan.

Mulla ei muuten ikinä ole ollut ongelmia saada apua lääkäriltä silloin, kun sitä olen tarvinnut. Suu aukeaa suhteellisen mukavasti.

Vierailija kirjoitti:

Tilaat https://ct.synlab.fi/hinnasto/ huimat 14,95 euroa maksavan kilpirauhaspaketin, TSH ja T4V ja mikäli arvot ovat alarajoilla, soitat lääkärille ja pyydät kirjoittamaan 25 ug levotyroksiinilääkityksen kokeeksi. Pari kolme kuukautta napsit pillereitä ja sitten homma uusiksi.

Hei sinä joka linkkasit tämän tai joku muu joka tietää, miten käytännössä nämä Synlabin omatoimiset labratulokset toimii? Meneekö ne omakantaan ja itse tulkitaan ja verrataan raja-arvoihin vai miten? 

Sorry, tyhmä kysymys mutta en tiedä eikä ole kokemusta juurikaan mistään terveydenhuollon palveluista.

t. toinen ap:n kuvailemista oireista kärsivä, joka ei vielä lääkärille ole edes yrittänyt juuri siinä pelossa ettei oireita oteta vakavasti

Vierailija kirjoitti:

Joopasen-joo, mitenhän sitä ihmiset pärjäsivät ennen kuin alettiin tätäkin diagnosoida. Niin... on se mullekin diagnosoitu ja ihan normaali ihminen olin ja olen eikä mitään ihmeellistä siinä, että on vähän kylmä tai väsyttää tai ei tartte koko ajan paskoa.

Voi hyvä ihme. Otapa selvää. Ensinnäkin sitä on osattu diagnosoida ja jopa lääkitä melko pitkään. Toisekseen ennen lääkitystä kilpirauhasen ongelmat olivat valtavia. Toki keski-ikäisten naisten vaivat ovat nykyään yleisempiä kuin muutama sata vuotta sitten, kun yhä useampi nainen jää eloon pikkulapsivaiheen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joopasen-joo, mitenhän sitä ihmiset pärjäsivät ennen kuin alettiin tätäkin diagnosoida. Niin... on se mullekin diagnosoitu ja ihan normaali ihminen olin ja olen eikä mitään ihmeellistä siinä, että on vähän kylmä tai väsyttää tai ei tartte koko ajan paskoa.

Ei pitäis tollojen kanssa edes alkaa vänkäämään, mutta menköön nyt sitten..

Tosiaanko se on normaalia kylmämistä että joutuu nukkumaan kahdella peitolla kesät talvet, kädet ja jalat on aivan kylmät ja kehonlämpö on 35,6.. Ja normaalin väsymyksen piikkiinkö laitat senkin että aivan sama nukunko 8, 9 tai vaikka 10 tunnin yöunia niin aina vaan väsyttää vaikka elintavat on todella kunnossa? Paskomisesta en osaa sanoa mitään, koska sen kanssa ei ole ongelmia. Kaikkea muuta löytyy.

Toivottavasti sinulle ei koskaan satu vastaan tilannetta, jossa tarvitset lääkärin apua mutta et sitä saa. Toisaalta toivottavasti sattuu niin ymmärrät kenties jotain muutakin kun oman navan ympärystä.

Ihan oikeassa olet, ei kiinnosta toisten navat. Ei empatiakyky riitä; elämässä vähän läheisempiäkin ihmisiä ja tärkeämpiä asioita. Lämpötila mulla on usein vähän päälle 34 ja päältä löytyy untuvatäkki, termopeite ja huopa. Mutta... niin kuin sanoin: pieniä ovat elämänmurheet, kun tällä tasolla liikutaan.

Mulla ei muuten ikinä ole ollut ongelmia saada apua lääkäriltä silloin, kun sitä olen tarvinnut. Suu aukeaa suhteellisen mukavasti.

Meinasin unohtaa: sitten, kun on se vajaatoiminta, voit sen paskomisen unohtaa.

Miten voit nukkua, jos palelet aina? Minulla todettiin kilpparivajis, ja syynä nimenomaan se, etten voinut enää nukkua, kun olin niin umpijäässä. Joko en saanut unta kun palelin, tai sitten heräsin siihen että olin umpijässä. Keskellä yötä piti siis mennä keittämään vettä tai nuudeleita, kaurapuuroa, mitä tahansa mitä söin niin kuumana kuin suu kesti, että lämpenin. Ei auttanut monta vaatekerrosta, kolme peittoa, edes sähköpeitto, untuvamakuupussissa nukkuminen, kahdet villasukat, pitkähihainen paita ja -lahkeiset housut pipo ja lapaset. Siellä kolmen peiton alla... Valveillaollessa horkkasin paikallaan istuessa.

Olin aivan jäässä, tuntui että sydän pysähtyy kun palelin niin paljon. Ja henkisesti ja fyysisesti loppu kun en nukkunut. Ja sinä nukkuisit loputtomiin? Et sinä sitten pahasti palele. Minulla oli kesälläkin farkut ja softshell-takki kun kavereilla oli shortsit ja T-paita.

Ja nykyäänkin jos lääkitys on liian matala, oireena on nimenomaan järjetön palelu. Siihen ei auta mikään, enkä saa nukuttua kun palelen vain.

Toki muitakin oireita oli, mm. huono kunto, lihaksissa ei voimaa yhtään, en jaksanut juosta kuin 10 metriä kun lihaksista loppui voima ja happi ei kulkenut. Syke oli niin matala, että paikallaan istuessa meinasi muutaman kerran lähteä taju. Kun lääkitys alkoi vaikuttaa, jaksoin juosta vaikka kuinka enkä ole enää pyörtyillyt.

Raudanpuutetta ei ole koskaan ollut, ja oireisiini on aina auttanut thyroxin-annostuksen nosto. Ja veriarvoissakin se millä on merkitystä, on T4V. TSH saa olla vaikka 1,28, ja annosta nostetaan, jos T4V on vain 15. Oireet loppuvat kuin seinään, kun T4V on yli 17. Jännä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Paino noussut 30 kg puolessa vuodessa, syön normaalisti." Just just...

Mulla nousi vuodessa paino 50 kg ja vasta tämän painon nousun jälkeen alettiin epäillä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Painon nousu loppui, kun aloin syömään tyroksiinia. Muut oireet eivät kadonneet mihinkään. Sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan 10 vuotta sitten ja voin sanoa, että tämän sairauden hoito on Suomessa todella surkeaa ja hyvän lääkärin etsiminen on todella vaikeaa. 

Paljonko olet laihtunut thyroxinin myötä?

Moni sanoo että lihoo kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi kymmeniä kiloja, mutta sitten lääkityksen avulla eivät kuitenkaan laihdu kuin muutaman kilon.

Ja lääkäritkin sanovat, että jos liikuntatottumukset ja ruokavalio on kunnossa, ei kilpirauhasen vajaatoiminta välttämättä montaa kiloa lihota.

Jos hypotyreoosin vuoksi lihoo kymmeniä kiloja, niin pitäisihän tuo sama kilomäärä laihtua lääkityksen myötä nopeasti pois, jos se lihominen vain siitä johtuu :D

Minulla seurattiin voinnin perusteella veriarvoja 10 vuotta, enkä juuri lihonut, kun kuitenkin liikuin ja söin järkevästi. Lopulta oireet olivat niin hirveät ja veriarvotkin sellaiset, että lääkitys aloitettiin.

Kun lääkitys oli kohdallaan, veriarvot sitä mitä haettiin, ja vointi kohentunut, olin laihtunut 4 kg. Tuon enempää en siis kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi ollut lihonut. Enkä ole sen jälkeenkään lihonut, kun edelleen liikun ja syön järkevästi. Olen syönyt lääkkeitä neljä vuotta ja ikää 36 v.

Eli kuinka paljon se kilpirauhasen vajaatoiminta sinua oikeasti lihotti? Montakokymmentä kiloa olet laihtunut lääkityksen aloitettuasi eli nyt 10 vuoden aikana? Alussa kai lähti kiloja jo reilusti?

Vierailija kirjoitti:

Olen silloin tällöin käynyt lääkärissä ja yrittänyt selvittää, olisiko minulla kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta toistaiseksi asia ei ole selvinnyt. En tiedä, uskaltaisinko edes ottaa lääkkeitä jos minulta löydettäisiin vajaatoiminta, koska lääkityksellä on myös negatiivisia seurauksia. Siis negatiivisia sellaiselle, joka ei ole tottunut niihin, kuten joku terve ihminen voi olla, eikä osaisi välttämättä elää niiden kanssa.

Mitä negatiivisia vaikutuksia? Kiinnostaa, koska en ole tuollaisesta kuullutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Paljonko olet laihtunut thyroxinin myötä?

Moni sanoo että lihoo kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi kymmeniä kiloja, mutta sitten lääkityksen avulla eivät kuitenkaan laihdu kuin muutaman kilon.

Ei vakavassa vajaatoiminnassa pitäisi olla voimia liikuntaan, mutta toisaalta ei kyllä ruokahaluakaan tai ainakaan nälän tunnetta. Viitearvon alarajoilla elintavoilla voi olla hyvinkin paljon merkitystä, liikunta ja d-vitamiinilisä pitävät ainakin itsellä normaalin aineenvaihdunnan huomattavasti paremmin käynnissä. Reilusta liikatoiminnasta lievän vajaatoiminnan puolelle itselle lisäsi painoa 4 kiloa, mutta rasvaprosentti ei kasvanut yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko olet laihtunut thyroxinin myötä?

Moni sanoo että lihoo kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi kymmeniä kiloja, mutta sitten lääkityksen avulla eivät kuitenkaan laihdu kuin muutaman kilon.

Ei vakavassa vajaatoiminnassa pitäisi olla voimia liikuntaan, mutta toisaalta ei kyllä ruokahaluakaan tai ainakaan nälän tunnetta. Viitearvon alarajoilla elintavoilla voi olla hyvinkin paljon merkitystä, liikunta ja d-vitamiinilisä pitävät ainakin itsellä normaalin aineenvaihdunnan huomattavasti paremmin käynnissä. Reilusta liikatoiminnasta lievän vajaatoiminnan puolelle itselle lisäsi painoa 4 kiloa, mutta rasvaprosentti ei kasvanut yhtään.

Tuo voimattomuus on sivuseikka. Kun pointti on se, että väitetään lihomisen johtuvan vain ja ainoastaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Mutta kilot pysyvät vaikka lääkitys tehoaa, veriarvot ovat priimaa, ja olo kohenee. Myös voimattomuus häviää ja on energiaa tehdä muutakin kuin nukkua. Ja silti ne kymmenet kilot, jotka ovat muka tulleet vain hypotyreoosin myötä, eivät katoa?

Eikö niiden pitäisi kadota pelkän lääkityksen avulla vaikka lojuisi vain sohvalla? Ja kun lääkitys toimii, ei tarvitse enää lojua ja nukkua, mutta silti ei laihdu.

Eli miksi jotkut väittävät että ovat lihoneet kilpirauhasen vajiksen vuoksi, jos eivät kuitenkaan laihdu, vaikka lääkitys toimii? :DD