Ystävä pyytää jatkuvasti seuraksi lapsen kanssa

Olen huolestunut ystävän vanhemmuudesta. Ärsyttää myös.

Ystäväni, kolmevuotiaan isä, pyytää lähes viikottain seuraksi ”hengaamaan”, sattumalta aina silloin kun vaimo on jumpassa tms ja ystäväni lapsen kanssa kahden. Tuntuu ettei mies pärjää uhmaikäisen lapsen kanssa, ja olettaa että naispuolinen ystävä voi aina jeesata. Sitten jos joskus olen mennyt, pyytää ystävä jo ovensuussa että onko ok että kirjoittaa yhden työmeilin ja saattaa viettää puolikin tuntia koneella samalla kun minä viihdytän lasta. Aloitetta kahdestaan näkemiseen ei ole tullut moneen vuoteen.

Tilannetta on kestänyt jo jonnin aikaa, ja pari viikkoa sitten sain kuulla että myös yhteisen ystävämme vaimoa oli pyydetty apuun kun ystävä halusi mennä kaljalle miehensä kanssa! Eivät ole tämän naisen kanssa edes läheisiä. Ystäväni ei osallistunut aktiivisesti hoitoon vauva-aikana, mutta selvästi hänen vaimonsa yrittää nyt ottaa omaa aikaa ja tilaa, mitä haluaisin kyllä tukea.

Minulla on kuitenkin itselläni kaksi lasta omasta takaa, enkä todellakaan tahdo lähteä töiden jälkeen kyläilemään vain siksi että voisin toimia lastenlikkana. Kerran mentiin lasten kanssa kun mies oli viikonlopun kahdestaan lapsen kanssa, ja ystäväni ehdotti että voitaisiin mennä yhdessä puistoon, samalla kun hän käy kaupassa. Ystävällä venähti reissu pitkäksi, ja minä jouduin viemään koko konkkaronkan syömään kun ystävän lapsi oli selvästi nälissään eikä tälle oltu jätetty eväitä. Ravintolassa huomasin että lapselta tuli pissat vaipasta läpi, aivan kuin jalassa olisi yövaippa. Iltapäiväksi oli tulossa mummo apuun.

Olen huolissani ettei ystäväni osaa kasvaa isäksi jos aina ulkoistaa muille vastuuta. Lisäksi koen loukkaavaksi että minut nähdään nykyään vain lapsenvahtina, eikä minulle rehellisesti kerrota että tarvitaan apua, vaan juttu verhoillaan muka yhteiseksi ajaksi. Äitiystävien kanssa tällaista ongelmaa ei ole koskaan ollut.