Kysymys Sipilälle, että miksi aina leikataan kaikilta pienituloisimmilta. Kipeitä leikkauksia, sanoo hän.

"Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun" sanoi isä kun lastaan pieksi... Niin just.

Kokeilisi leikata itseltään ja kaltaisiltaan suhteessa yhtä paljon kuin leikkaa pienituloisilta, niin puhutaan sitten niistä kipeistä leikkauksista. Se tyyppi oksettaa minua.

Miksiköhän intuitiivisesti pidän näitä valitusvirsiketjuja aina naisten aloittamina ja kommentoimina? Koska ne ovat. Melko neuroottista.

Naiselle on luontaista valittaa joka asiasta sekä olla jonkun muun elättinä, niin kuin sopeutumiseläkkeissäkin nähdään.

Nostamalla veroprosentteja lisää päästään siihen tilanteeseen, että työssäkäyvän käteen jäävä osuus on suunnilleen sama, kuin sosiaalitukia nostavan. Tämänkö pitäisi motivoida työntekoon? Ei kukaan viitsi sen vuoksi töissä käydä koska niin ”kuuluu” tehdä. Hirveetä elämänhukkaa se on. Jos saman rahan alkaa saada tekemättä mitään, ei mulla ainakaan omatunto paljoa kolkuttele vaan hyppään saman tien oravanpyörästä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroppa miten sellaiselta leikataan, joka ei saa mitään yhteiskunnan tukia?

Korottamalla veroprosenttia tietenkin.

Tämä on omiaan karkottamaan hyvätuloiset edullisemman verotuksen ja korkeampien palkkojen maihin ja yrittäjät Viroon. Jo nyt pieni poresenntti korkeintuloisia maksaa suurimman osan viuluista.

Ja isompi prosentti korkeintuloisista ei maksa. Mitään. Koska kikkailevat tulonsa piiloon. Itse asiassa pienituloiset maksavat enempi veroja, koska heillä ei ole mahdollisuutta puuhata tulojaan piiloon. 

Nythän yritykset ovat maksaneet ennätysosinkoja, koska yritystuet on niin massiivisia. Silti pistävät väkeä ulos. Varakkaammat saavat tukia myös muissa muodoissa. On kotitalousvähennystä, tukea uuteen autoon, tukea vaikkapa oopperalippuun (ei pienituloisimmilla ole varaa liki satasen kulttuurinautintoon, vaikka jokaista lippua tuetaankin yli parilla sadalla eurolla) jne. jne.

Sinulla ei ole näemmä minkäänlaista käsitystä miten pörssiyritys toimii

Vierailija kirjoitti:

OLisi kiva joskus saada konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on pienituloisilta leikkaaminen. Yleensä se on kuitenkin sitä, että jotain vastikkeetonta tukea ei nosteta, vaikka tukea saava niin haluaisi.

Annan esimerkin. Leikattiin opintotuista. Koska raha ei riitä opiskelijalla enää elämiseen opintolainan jälkeenkään (koska leikattiin opintotuen asumislisä pois), niin pakko tehdä töitä opintojen ohessa. Töitä on pakko tehdä niin paljon, ettei ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen sekä traumaoireiden kanssa opiskelu etene, koska energia ei riitä enää opintoihin. Sit palaa loppuun, opinnot ja työt tyssää täysin. Tulee sairaslomaa jonka jälkeen palataan taas työ- ja opintorumbaan. Ja taas poltetaan piippu loppuun, koska vaihtoehtoja ei ole. Opintojen valmistuminen viivästyy edelleen.

Olisiko ollut huomattavasti fiksumpaa pitää tuet sellaisella tasolla, että opinnoissa on edes jotain mahdollisuutta edetä ilman että on pakko polttaa itseään piippuun töillä? Kenen etu se on, että olen jatkuvasti burn outin partaalla, opinnot viivästyvät mutta pakko kitkutella töissä, koska tuet eivät todellakaan riitä? Jos saisin riittävästi tukea, voisin keskittyä vain opintoihin, joihin energiani riittäisivät. Valmistuisin ajallaan, menisin töihin. Nyt kerrytän jatkuvaa burn out-ketjua taakseni enkä tiedä missä kunnossa henkisesti olen, kun lopulta valmistun. Kenen etu tämä mielestäsi on ja onko tässä mielestäsi mitään järkeä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OLisi kiva joskus saada konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on pienituloisilta leikkaaminen. Yleensä se on kuitenkin sitä, että jotain vastikkeetonta tukea ei nosteta, vaikka tukea saava niin haluaisi.

Annan esimerkin. Leikattiin opintotuista. Koska raha ei riitä opiskelijalla enää elämiseen opintolainan jälkeenkään (koska leikattiin opintotuen asumislisä pois), niin pakko tehdä töitä opintojen ohessa. Töitä on pakko tehdä niin paljon, ettei ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen sekä traumaoireiden kanssa opiskelu etene, koska energia ei riitä enää opintoihin. Sit palaa loppuun, opinnot ja työt tyssää täysin. Tulee sairaslomaa jonka jälkeen palataan taas työ- ja opintorumbaan. Ja taas poltetaan piippu loppuun, koska vaihtoehtoja ei ole. Opintojen valmistuminen viivästyy edelleen.

Olisiko ollut huomattavasti fiksumpaa pitää tuet sellaisella tasolla, että opinnoissa on edes jotain mahdollisuutta edetä ilman että on pakko polttaa itseään piippuun töillä? Kenen etu se on, että olen jatkuvasti burn outin partaalla, opinnot viivästyvät mutta pakko kitkutella töissä, koska tuet eivät todellakaan riitä? Jos saisin riittävästi tukea, voisin keskittyä vain opintoihin, joihin energiani riittäisivät. Valmistuisin ajallaan, menisin töihin. Nyt kerrytän jatkuvaa burn out-ketjua taakseni enkä tiedä missä kunnossa henkisesti olen, kun lopulta valmistun. Kenen etu tämä mielestäsi on ja onko tässä mielestäsi mitään järkeä?

Saisko tähän jotain järkevää vastausta?

Vierailija kirjoitti:

Niin Sipilän hallituskaudellahan yritettiin leikata yritystukia, mutta ei onnistunut, kun tutulla yrittäjällä on kasvot. Pienituloisilla sitten varmaan ei ole?

Sipilän omat firmat saaneet valtiolta 30 miljoonaa tukiaisia, sitten moni näistä on lopettanut toimintansa tai myyty tukien saamisen jälkeen.

-Sipilähän rikastuikin valtion rahoilla, valtio lainasi hänelle rahaa, jotta hän sai ostettua yrityksen, josta rahaa lainasi.

-Toisin sanoen törkeä petos, mutta eihän korruptoituneessa hyvä-veli-Suomessa tähän kukaan puutu.

Sen sijaan jos kampaaja Mirjalta on jäänyt yksikin ennakkoperintämaksu myöhäiseksi, iskee verottaja ja lopettaa yrityksen.

Vierailija kirjoitti:

Jos leikataan, pitää tietenkin leikata sieltä mistä se on mahdollista. Suurin osa kansaa ei saa mitään sosiaalitukia, joten sieltä ei voi leikata. Hiekoituksista leikkaaminen tarkoittaa mummoille murtuneita lonkkia, joten sieltä ei myöskään kannata leikata. Veronkorotukset tarkoittavat sitä, että hyväosaiset muuttavat maasta tai ainakin lopettavat äänestämästä Keskustaa, joten sekään ei ole mahdollista. Meillä on valtava tukiviidakko ja hyvä sosiaaliturva, siellä on todellakin leikkaamisen varaa.

No entä yritystuet jo vakailta firmoilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OLisi kiva joskus saada konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on pienituloisilta leikkaaminen. Yleensä se on kuitenkin sitä, että jotain vastikkeetonta tukea ei nosteta, vaikka tukea saava niin haluaisi.

Annan esimerkin. Leikattiin opintotuista. Koska raha ei riitä opiskelijalla enää elämiseen opintolainan jälkeenkään (koska leikattiin opintotuen asumislisä pois), niin pakko tehdä töitä opintojen ohessa. Töitä on pakko tehdä niin paljon, ettei ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen sekä traumaoireiden kanssa opiskelu etene, koska energia ei riitä enää opintoihin. Sit palaa loppuun, opinnot ja työt tyssää täysin. Tulee sairaslomaa jonka jälkeen palataan taas työ- ja opintorumbaan. Ja taas poltetaan piippu loppuun, koska vaihtoehtoja ei ole. Opintojen valmistuminen viivästyy edelleen.

Olisiko ollut huomattavasti fiksumpaa pitää tuet sellaisella tasolla, että opinnoissa on edes jotain mahdollisuutta edetä ilman että on pakko polttaa itseään piippuun töillä? Kenen etu se on, että olen jatkuvasti burn outin partaalla, opinnot viivästyvät mutta pakko kitkutella töissä, koska tuet eivät todellakaan riitä? Jos saisin riittävästi tukea, voisin keskittyä vain opintoihin, joihin energiani riittäisivät. Valmistuisin ajallaan, menisin töihin. Nyt kerrytän jatkuvaa burn out-ketjua taakseni enkä tiedä missä kunnossa henkisesti olen, kun lopulta valmistun. Kenen etu tämä mielestäsi on ja onko tässä mielestäsi mitään järkeä?

Opintotukea + asumislisää saa kuukaudessa vähän yli 1000 e. Miksi se ei muka riitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos leikataan, pitää tietenkin leikata sieltä mistä se on mahdollista. Suurin osa kansaa ei saa mitään sosiaalitukia, joten sieltä ei voi leikata. Hiekoituksista leikkaaminen tarkoittaa mummoille murtuneita lonkkia, joten sieltä ei myöskään kannata leikata. Veronkorotukset tarkoittavat sitä, että hyväosaiset muuttavat maasta tai ainakin lopettavat äänestämästä Keskustaa, joten sekään ei ole mahdollista. Meillä on valtava tukiviidakko ja hyvä sosiaaliturva, siellä on todellakin leikkaamisen varaa.

No entä yritystuet jo vakailta firmoilta?

Sinun mielestäsi olisi ratkaisu romuttaa viennin kilpailukyky?

Toivon 50-luvun tukiviidakkoa käyttöön. Säästyy rahaa ja silloinkin tultiin toimeen.

Ahne eliitti inhoaa köyhiä taviksia, parhaan hyödyn saavat, kun nämä eliitin nuolijapoitsut sipilä ja orpo tekevät varainsiirtoja köyhiltä rikkaille.

Vierailija kirjoitti:

Ahne eliitti inhoaa köyhiä taviksia, parhaan hyödyn saavat, kun nämä eliitin nuolijapoitsut sipilä ja orpo tekevät varainsiirtoja köyhiltä rikkaille.

Mitä varoja voidaan siirtää köyhiltä rikkaille?

Tähän päivään asti se on mennyt juuri toisinpäin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OLisi kiva joskus saada konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on pienituloisilta leikkaaminen. Yleensä se on kuitenkin sitä, että jotain vastikkeetonta tukea ei nosteta, vaikka tukea saava niin haluaisi.

Annan esimerkin. Leikattiin opintotuista. Koska raha ei riitä opiskelijalla enää elämiseen opintolainan jälkeenkään (koska leikattiin opintotuen asumislisä pois), niin pakko tehdä töitä opintojen ohessa. Töitä on pakko tehdä niin paljon, ettei ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen sekä traumaoireiden kanssa opiskelu etene, koska energia ei riitä enää opintoihin. Sit palaa loppuun, opinnot ja työt tyssää täysin. Tulee sairaslomaa jonka jälkeen palataan taas työ- ja opintorumbaan. Ja taas poltetaan piippu loppuun, koska vaihtoehtoja ei ole. Opintojen valmistuminen viivästyy edelleen.

Olisiko ollut huomattavasti fiksumpaa pitää tuet sellaisella tasolla, että opinnoissa on edes jotain mahdollisuutta edetä ilman että on pakko polttaa itseään piippuun töillä? Kenen etu se on, että olen jatkuvasti burn outin partaalla, opinnot viivästyvät mutta pakko kitkutella töissä, koska tuet eivät todellakaan riitä? Jos saisin riittävästi tukea, voisin keskittyä vain opintoihin, joihin energiani riittäisivät. Valmistuisin ajallaan, menisin töihin. Nyt kerrytän jatkuvaa burn out-ketjua taakseni enkä tiedä missä kunnossa henkisesti olen, kun lopulta valmistun. Kenen etu tämä mielestäsi on ja onko tässä mielestäsi mitään järkeä?

Opintotukea + asumislisää saa kuukaudessa vähän yli 1000 e. Miksi se ei muka riitä?

En saanut kuin 224 euroa plus lainaosuuden. Jos asuu yhdessä jonkun kanssa joka tienaa pientäkään määrää rahaa, vaikka ihan minimalistista palkkaa, niin asumistukea ei enää saa. Vuokra per naama opiskelijakämpässä sen 350 egee kuukaudessa, siihen päälle muut laskut, ruoka, lääkekulut (mulla saattaa perussairauden takia olla yli 200 euroa pahana kuukautena), lääkärikulut ja ihan kaikki muut mahdolliset. Kävin myös psykoterapiassa ja siinä omavastuuosuus oli 150-250 euroa kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Toivon 50-luvun tukiviidakkoa käyttöön. Säästyy rahaa ja silloinkin tultiin toimeen.

Tultiin toimeen, koska maaseutu piti väestönsä.

Suomen väkiluku kasvoi 1950-luvulla neljästä miljoonasta lähes neljään ja puoleen miljoonaan. Maaseudun väkimäärä pysytteli noin 2,7 miljoonassa, kaupunkien ja kauppaloiden väkiluku kasvoi. Siitä huolimatta suomalaiset asuivat huomattavasti tasaisemmin ympäri maata kuin myöhempinä aikoina. Miesten osuus väestöstä oli sodan jälkeen poikkeuksellisen alhainen, alle 48 prosenttia. Kaupungeissa ja kauppaloissa oli vielä 1959 huomattava naisenemmistö, 1 195 naista tuhatta miestä kohden.

Suomen bruttokansantuote kasvoi kaudella 1946–1960 keskimäärin viisi prosenttia vuosittain. Asukasta kohden laskettuna kasvu oli lähes neljä prosenttia vuodessa. Valtionvelka laski sota-ajan huipustaan jyrkästi, ja oli 1950-luvulla noin 10–15 % bkt:sta.

Vuonna 1950 Suomessa tilastoitiin 1 984 000 ammatissa toimivaa henkilöä. Elinkeinoittain he jakautuivat seuraavasti:

Maa- ja metsätalous: 912 000

Teollisuus: 550 000

Kauppa: 160 000

Liikenne: 107 000

Palvelut: 227 000

Tuntematon: 28 000.

Tiloja oli 1959 331000 (yli 1ha) nyt alle 50000.