Lue keskustelun säännöt.
Hoitotiede yliopistossa? Millaista opiskelu on?
31.03.2013 |
Olen jo pitkään miettinyt hoitoalalle siirtymistä, mutta perinteinen sairaanhoitaja tms. ei kiinnosta. Nyt hoksasin, että yliopistoissahan opetetaan hoitotiedettä ihan omana tieteenalanaan. Voiko tuonne siis hakea ihan ilman mitään aikaisempaa hoitoalan koulutusta/kokemusta? Onko kenelläkään kokemusta opinnoista? Paljonko lähiopetusta, paljonko voi tehdä etänä?
Kommentit (37)
täällä kaks rivihoitajaa koettaa viisastella, oisko paempi ettei teistä kumpikaan mee lukemaan yhtään mitään tiedettä yliopistoon, teistä ei tuu yhtään sen viisaampia. pysykää vaan siellä pyllynpesuhommissa vainahinkodissa, tommoset vielä änkeää jonnekin opettamaan, oppilasparat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tulee faktaa:
Aikaisemmalla AMK-tutkinnolla on se vaikutus hoitotieteen opintoihin, että AMK-opinnoista saa hoitotieteen perusopinnoista osan hyväksiluettua, samoin pienen määrän vapaavalintaisista. Sillä, onko se AMK-tutkinto fysioterapeutti, terveydenhoitaja, kätilö, sairaanhoitaja vai mikä, ei ole merkitystä. Kunhan on se terveysalan AMK-tutkinto. Hoitotiedehän ei lähde enää perusasioista liikkeelle, tyyliin että miten vaikkapa syöpäsairasta ihmistä hoidetaan, vaan asioita katellaan siellä paljon laajemmalla perspektiivillä. Tutkimusta, johtamista, opettamista.
Joka tapauksessa opinnot kestävät sen kolme, neljä vuotta riippuen tietysti siitä, miten vauhdikkaasti niitä suorittaa.
Vielä edelliseen lisään noista opintojen kestosta, että kolme vuotta on tosi tiukka tahti ja maksimissaanhan se nykyään saa sen seitsemän vuotta kestää. Suurin osa opiskelee sen tuossa 3,5 -4 vuodessa.
Erittäin huonot työnäkymät, kollegoita irtisanottu tai siirretty toisiin tehtäviin, osa palannut perusduuniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietääkö joku voiko UEF;ssä eli Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa opiskella etänä terveystiedettä eli ei asu paikkakunnalla ja työssäkin vielä käy koko ajan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai vakavissasi kuvittele että lähdet ilman sairaanhoitajan pohjakoulutusta ja työkokemusta lukemaan hoitotiedettä? Ongelmia tulee viimeistään työelämässä. Kukaan ei kunnioita tyyppiä, jolla ei ole käytännön kokemusta käytännön työstä. Teoreetikot ilman kokemusta eivät ole kovin arvostettuja missään ja kaikkein vähiten hoitoalalla.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset työnäkymät on hoitoalan opettajilla?
Mitä opetat jos et tiedä mitä opetat? Luuletko että hoitotieteen opinnoissa opetetaan laittamaan tippa, pistämään injektioita jne? Eiköhän se ole järkevintä niin, että ensin luet sairaanhoitajaksi ja saat perusteet kuntoon, sitten kouluttaudut lisää kun kokemusta on se kymmenen vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa on Terveystieteen Maisterilla ja Tereystieteen Kandilla?
Vanha ketju, mutta vastataan.
Terveystieteiden kandidaatti tarkoittaa käytännössä alempaa korkeakoulututkintoa, eli esimerkiksi sairaanhoitajaa. Siihen pari vuotta lisää terveystieteitä yliopistossa, niin kyseessä on terveystieteiden maisteri. Terveystieteissä voi yliopiston puolella suuntautua ainakin opetustyöhön, hallinnollisemmalle puolelle eli suunnittelu -ja kehitystyöhön, tai kliiniseen hoitotyöhön. Maisterin tutkinnosta saa pätevyyden opettajaksi, osastonhoitajaksi, ylihoitajaksi tai johtavaksi hoitajaksi.
Terveystieteiden yliopisto-opinnoissa ei opeteta käytännön hoitotyötä, vaan teoreettisia asioita. Siksi pohjalla on oltava se alempi hoitotyön amk -tutkinto, koska eihän esim. ylihoitajana voi olla henkilö joka ei ole edes hoitaja.
Minkä verran hoitoalan työkokemusta hoitotieteenopiskelijoilla keskimäärin mahtaa olla? Eli onko ihan naurettava ajatus hakeutua opiskelemaan hoitotieteitä vastavalmistuneena sairaanhoitajana, tai jos on esim. vain yksi vuosi työkokemusta pohjalla? Tarkennetaan vielä, että pedagoginen linja ja opettajan työ eivät kiinnosta (saati ole realistisia) näin aikaisessa vaiheessa.
Mielipiteitä, kokemuksia? Kiitos asiallisista vastauksista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitotieteen opintoihin vaaditaan hoitoalan amk -tasoinen tutkinto. Jos opiskelee yo:ssa kansanterveystiedettä, sinne pääsee suoraan lukiopohjalta. Kansanterveystiede on enemmän ennaltaehkäisyyn painottuvaa. Nykyään Tampereen yo hyväksyy n. 100op hyväksiluetuksi sairaanhoitajan amk tutkinnosta hoitotieteen kandiopintoihin, jotka muuten ovat laajuudeltaan 180op. Kandina saat alemman korkeakoulututkinnon, joka on siis sama, kuin esim. sh:n amk tutkinto. Maisteri on ylempi korkeakoulututkinto ja sen laajuus on 120op. Eli kokonaisuudessaan kandiopinnot n.3v + maisteri 2v. Tampereen yo:ssa voit suunnata hoitotyön hallintoon (esim. ylihoitaja) tai hoitotyön opetukseen, jolloin saat pedagogisen pätevyyden opettaa esim. lähi- ja sairaanhoitajia.
Kannattaa tajuta se, että jos sinulla ei ole ns. kenttäkokemusta (hoitoalan työ), ei sinulla ole mitään edellytyksiä alan johto- tai asiantuntijatehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pian valmistuva sh kirjoitti:
Minkä verran hoitoalan työkokemusta hoitotieteenopiskelijoilla keskimäärin mahtaa olla? Eli onko ihan naurettava ajatus hakeutua opiskelemaan hoitotieteitä vastavalmistuneena sairaanhoitajana, tai jos on esim. vain yksi vuosi työkokemusta pohjalla? Tarkennetaan vielä, että pedagoginen linja ja opettajan työ eivät kiinnosta (saati ole realistisia) näin aikaisessa vaiheessa.
Mielipiteitä, kokemuksia? Kiitos asiallisista vastauksista!
Tunnen kolme hoitotiedettä opiskellutta ja kaikilla n. 10 vuoden työkokemus pohjalla.
Kyllä alempi korkeakoulututkinto on eri asia kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto!
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta mun mielestäni noihin on kiintiöt suoraan lukiopohjalta tulleille? Eli ei välttämättä tarvitse sh:n tmv koulutusta.
Tosin useimmat tuntemani hoitotieteitä pääaineenaan opiskelleet tuttuni (jotka siis titteliltään ovat kai terveystieteen maistereita?) työskentelevät esimiestehtävissä alalla (osastonhoitajina) tai jossain kehittämisprojekteissa, jolloin on kyllä hyvä omata aiempi tutkinto ja työkokemusta alalta... Luulisin, ettei esim oh:ksi kovin helposti palkata tyyppiä jolla ei itsellään ole kokemusta kentän hoitotyöstä...
Ei todellakaan ole mitään järkeä edes hakea lukemaan hoitotiedettä, mikäli ei ole kentältä kokemusta. Tuohan on sama kuin joku nimitettäisiin korkeaksi upseeriksi ilman että on koskaan ollut alokas.
Kiltisti vaan sinne sairaanhoitajaksi, sitten 5-10 vuotta kenttäduunia ja sitten miettimään noita opintoja. Se on parempi itsellesi, koska kukaan ei arvosta tai kunnioita sinua alalla, mikäli sinulla ei ole pohjia kentältä.
Haha en nyt kuitenkaan tarkoittanut sitä, etten tietäisi mikä on terveydenhuoltoalan amk-tutkinto, järjen voisit itsekin ottaa käteen. :D
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyin, että käykö esimerkiksi nuo kaikki mainitsemani pohjatutkinnoiksi (kun jossain kuvauksessa sanottiin, että pohjalle vaaditaan soveltuva ammattikorkeakoulututkinto (ei juurikaan tuossa lainaamassani pätkässä), mutta ei sen kummemmin eritelty mitkä kaikki tutkinnot soveltuvat pohjalle). Ja sitä vaan mietin, että kun kuitenkin esimerkiksi kätilön ja fyssarin koulutukset eroavat melko paljon toisistaan, niin onko sillä mitään vaikutusta opiskeluun.