Harmittaa mieheni puolesta: en osaa nukkua hänen kanssaan!

Oon ihan samanlainen, mutta en ole koskaan osannut harmitella tätä asiaa. Miksi pitäisi?

Jos ei nuku vierekkäin niin silloin....mitä?

Minäkin olin tuollainen  nuorempana. Pikkuhiljaa iän myötä helpottanut. Ja tosi paljon sen myötä, kun nuorin lapsi nukkui vieressäni vauvasta saakka. Jotenkin totuin ja nykyään nukun paljon sikeämmin, vaikka joku kääntyilisi ja ääntelisi vieressä. Kuorsaus kyllä herättää edelleen.

Mulle on tullut noita oireita vasta nyt kun parisuhde ei ole enää kunnossa. Mies kun on tarpeeksi nalkuttanut, loukannut, valittanut, ja kaikin tavoin pilannut suhteemme, niin en pysty nukkumaan. Nyt nukunkin parhaiten lapsen kanssa kaksin. mies pysyköön poissa, en jaksa enää välittää.. :(

No, minä harmittelen siksi että tiedän miten hellyydenkipeä mieheni nukkuisi kanssani mielelläni ja minä en vaan pysty siihen. Toisaalta en pysty nukkumaan lapsenkaan vieressä, koska hän pyörii sängyssä jne. ja minulla menee hermo siihen.

Kyllä meitä on monenlaisia, mä en taas pysty nukkumaan ilman miestäni. Mieluiten ihokontaktissa. Kurja tilanne, jos mieheni yhtäkkiä kokonaan kieltäytyisi nukkumasta kanssani tulisi ero todennäköisesti jossain vaiheessa. :( 

Niin sinulla on se ongelma eli et voi nukkua miehesi kanssa samassa sängyssä ja mies on se joka saa mennä sohvalle!?

Miksi et itse mene sinne sohvalle nukkumaan jos kerran et osaa nukkua toisen kanssa!      Sinä vaan valitat ja äksyilet :(

Kyllä se on niin että siitä yhteisestä sängystä poistuu se jolla on ongelmia...oli se sitten ukko tai akka.

Mäkään en osaa enää nukkua miehen kanssa. Ennen nukuttiin 120cm leveässä sängyssä kaksin ihan sujuvasti, sitten syntyi vauva ja eipä mahduttu siihen kaikki kolme niin minä ja vauva jäätiin ja mies meni sohvalle. Nyt on isompi sänky mutta mua häiritsee silti miehen läsnäolo. Jotenkin vaikea rentoutua. Ennen siis todella saatettiin nukkua lusikka-asennossa mutta nyt en pysty olemaan kontaktissa.

hankkikaas toinen sänky, niin mekin tehtiin. järkevä päätös, kumpikin nyt nukkuu hyvät yöunet ja ei ole uniäksyilyä. ihoikävän tasaa lötköttely sohvalla lomittain limittäin toisiamme rapsutellen ja toisinaan naida naksutellen.

Ennen vanhaanhan oli hyvin tavallista, että parit jossain vaiheessa laittoivat erilliset sängyt. En ymmärrä, miksi nykyään niin paheksutaan ja ollaan varmoja, että ero on tulossa, jos pari nukkuu erilleen.

Muistan ennen vanhaan paljon vanhoja pareja, joilla oli kummallakin oma sänky makkarin eri seinillä ja liitto kesti silti kuolemaan asti. Tai ehkäpä juuri siksi, kun saivat nukkumarauhan.

Oma huonekin on hyvä ratkaisu. Olisi kyllä hassua ajatella, että eroaisin hyvästä miehestä siksi,että hän ei pystyisi nukkumaan vieressäni. Pakottaisin hänet valvomaan, ellei hän haluaisi erota minusta. Se olisi aika itsekästä. Jos valvoo viikkokausia, alkaa olla jo liikenteessäkin vaarallinen, mutta omaan sänkyyn ei päästetä, vaan kiristetään erolla, ellet saatanan äijä nuku mun vieressä.

Iän myötä tulee herkempiunineksi ja erilliset sängyt on oiva ratkaisu.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 20:39"]

Niin sinulla on se ongelma eli et voi nukkua miehesi kanssa samassa sängyssä ja mies on se joka saa mennä sohvalle!?

Miksi et itse mene sinne sohvalle nukkumaan jos kerran et osaa nukkua toisen kanssa!      Sinä vaan valitat ja äksyilet :(

Kyllä se on niin että siitä yhteisestä sängystä poistuu se jolla on ongelmia...oli se sitten ukko tai akka.

[/quote]

Mies ihan itse siirtyi sohvalle, olisin minäkin voinut sinne mennä.

Hankkikaa nyt hyvät ihmiset kotiinne riittävästi sänkyjä, ettei tarvi sohvalla nukkua!

Meillä on leveämpi parisänky, kapeampi parisänky ja lapset ovat laittaneet omat sänkynsä kiinni toisiinsa, kun haluavat nukkua kätevästi vierekkäin (siinä on illalla ja aamulla niin kiva kuiskutella tai vaikka leikkiä jollain pikkulelulla ennen sängystä nousemista). Aikuiset on eri sängyissä, ja jos joku lapsikin vaeltaa yöllä viereen, niin on silti mukavasti tilaa nukkua rauhassa ja hyvässä asennossa.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 20:55"]

Muistan ennen vanhaan paljon vanhoja pareja, joilla oli kummallakin oma sänky makkarin eri seinillä ja liitto kesti silti kuolemaan asti. Tai ehkäpä juuri siksi, kun saivat nukkumarauhan.

Oma huonekin on hyvä ratkaisu. Olisi kyllä hassua ajatella, että eroaisin hyvästä miehestä siksi,että hän ei pystyisi nukkumaan vieressäni. Pakottaisin hänet valvomaan, ellei hän haluaisi erota minusta. Se olisi aika itsekästä. Jos valvoo viikkokausia, alkaa olla jo liikenteessäkin vaarallinen, mutta omaan sänkyyn ei päästetä, vaan kiristetään erolla, ellet saatanan äijä nuku mun vieressä.

Iän myötä tulee herkempiunineksi ja erilliset sängyt on oiva ratkaisu.

[/quote]

olet niin oikeassa. Meidän liitto olisi ollut jo kauan historiaa ellemme nukkuisi eri huoneissa.

En pakottaisi miestäni valvomaan, minulle vaan yhdessä nukkuminen on seksiäkin tuhat kertaa tärkeämpi liima enkä voisi kuvitella muuta. Toivon että ap.n mies ei tunne näin sillä ymmärrän  kyllä että kaikki eivät vaan pysty nukkumaan yhdessä! T. Se joka ei voi nukkua ilman miestään

Uni on tuhat kertaa tärkeämpää kuin yhdessä nukkuminen! Jos toinen kuorsaa kuin perkele, en ala menettämään yöuniani sen takia. Korvatulpat painaa korvia yöllä...

Monta vuotta jo nukuttu eri huoneissa ja takaisin en palaa... Unen kun menettää, menee pikkuhiljaa mielenterveys, uni on tosi tärkeää!

Pakko vielä heittää vaikken ap. tä autakkaan. Unettomuus vie mielenterveyden, näin tosiaankin on, mulla vaan se unettomuus tulee yksin nukkumisesta. Ei haittaa vaikka miten kuorsais toinen niin silti. Toivon todella että ap.n mies ei ole kaltaiseni.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2013 klo 22:01"]

Pakko vielä heittää vaikken ap. tä autakkaan. Unettomuus vie mielenterveyden, näin tosiaankin on, mulla vaan se unettomuus tulee yksin nukkumisesta. Ei haittaa vaikka miten kuorsais toinen niin silti. Toivon todella että ap.n mies ei ole kaltaiseni.

[/quote]

Siis oikeesti, pitääkö sulla olla aina joku vierellä nukkumassa tai valvot? Jos mies on työmatkalla tai reissussa, niin sä et saa sillä aikaa nukuttua? Entä jos mies sairastuu ja joutuu sairaalaan, niin sinäkö valvot sen ajan kotona? Jos miehesi kuolee, niin etsitkö lennosta uuden miehen vierelle nukkumaan, jotta saat nukuttua?

Unettomuudesta ei mene pelkästään mielenterveys, vaan kyllä se vie fyysisenkin terveyden. Jos unta ei ole saanut, niin vaiva jos toinenkin alkaa tuottamaan kaikenlaista kremppaa. Puhumattakaan, että aina väsyneen ja ärtyneen ihmisen kanssa ei kukaan jaksa olla parisuhteessa, joten perhekin hajoaa.

Kyllä uni on oikeasti tärkeämpää kuin se nukutaanko samassa vai eri sängyissä, samassa vai eri huoneessa.

Niin, ja koska meillä mies kuorsaa, minä hakkaan sitä yöllä selkään ja supisen "älä kuorsaa" noin kymmenen kertaa yössä, ja siinähän on sitten kaksi huonosti nukkunutta... Se on miehellekin palvelus, kun saa yöt kuorsata ylhäisessä yksinäisyydessään.

Minä olen 42v ja on ollut kaikenlaisia vaiheita. Nuorena oli ihanaa nukua iho ihoa vasten lusikassa. Vanhemmiten riitti yhdessä saman peiton alla ilman lusikkaa. Sitten lapsia tuli ja jossain vaiheessa oli tuo että en osannut kertaaikiaan nukua miehen vieressä. Jompi kumpi nukui vuorotellen sohvalla tai lattialla. Oli pakko. Siitä opettelin takaisin samaan leveään yhteiseen sänyyn, mutta alkuun oli eri peiton alla ja kaukana toisista, korvatulpat korvissa mulla. Oli sama tuollainen "aistiyliherkyys" ja kaikki toisessa ärsytti. Mutta tietoisesti aloin opetella miehen läheisyyttä sietämään.  Ensin illalla ennen nukahtamista menin minuutiksi kainaloon. Olin siinä ja menin oman peiton alle kauas toisesta. Pikkuhiljaa pidensin aikaa. Nyt olen jo päässyt vaiheeseen, että mielelläni nukun miehen kainalossa ja korvatulpatkin on poissa. Ihanaa!

No pystyn tietysti nukkumaan yksinkin mutta ajatus että mies olisi kotona ja nukkuisi muualla on ikävä! Ja siis mielestäni yhdessä nukkuminen on suhteen liima, koitan tässä selittää ettei yhdessä nukkuminen ole välttämättä unen laatua huonontava tekijä, ei aina edes silloin kun toinen vaikka kuorsaa! Mun mies katsoo" kaikki" yöt tv.tä( hänellä paljon iltavuoroja ja epäsäännöllinen rytmi) silti haluan että hän on vieressäni eikä sohvalla.