Olen huono äiti, mutta harmittaa lapsen huono koulumenestys

Surullista luettavaa... Niin kuin elämässä ei ois tärkeämpää pohdittavaa kuin murehtia vuosia etukäteen. Sun lapsesi ei elä sua varten. Sun tehtäväs vanhempana on miettiä ihan muita asioita. Onko lapsi iloinen ja onnellinen, tuleeko toimeen toisten kanssa...

Ekalla lapset ovat vielä kovin pieniä ja kehityksessään eri vaiheissa. Einstein oppi puhumaan 4-vuotiaana. Relaa ja luota!

Toisaalta mun tehtäväni on myös auttaa lasta saavuttamaan oma parhaansa, kannustaa siihen ja löytämään opiskelun ilo. En voi viedä häntä sinne polulle, voin näyttää tien. Itse uskon että on hänen loppuelämälleen hyödykdi, jos opiskelee kunnolla, yhtä hyödyllistä kun  opettaa rutiini hampaidenpesusta.

Sykkiin haetaan ensi vuonna. Todella pian siis.

Meillä ei ole noita muita ongelmia, lapsella on kavereita ja on onnellisen oloinen.

Meillä sama tilanne kahden lapsen kanssa. Molemmilla vanhemilla akateeminen koulutus   ja arvostetutbammatit,enkä voinut kuvitela että lapsilla tulisi  ongelmia oppimisessa .Esikoisen kanssa ei mietittävää ole ollutka ysillä 9.4. Lukio menee tosi hyvin nyt. Mutta  nuoremmat on sitten eri sarjaa, juurikin nuo lukutestit alinta tasoa jne. Toisella on nyt lukihäriö -dg. Toisella keskiarvo hiukan päälle 7 nyt, on menossa kutoselle. Tukiopetuksissa olleet koko ajan.

Jos alkuperäinen kirjoittaja on vielä kuulolla, vaihtaisin mielelläni ajatuksia. Ilmoita täällä jokin s-postiosoite,niin voin otta yhteyta

Hohhoijaa. Katso sitten peruskoulun jälkeen, mihin lapsesi päätyy. Älä katso arvosanoja vielä. Mitäs se auttaisi, vaikka kaikki olisitvat nyt 10 -- voivat yläasteella olla vaikka 6.

Itselläni lukuaineet ala-asteella järjestään 6,7, korkeintaan 8. Ainoa, missä "pärjäsin" reilusti oli matikka. Noh, matikan maisteri minusta aikanaan tuli. Lukion päästötodistuksen keskiarvo taisi olla 9,8 (2 ysiä, loput 10). Ala-asteella keskiarvo pyöri piirun verran alle tai yli 8.

Eikös sinne SYKiin voi pyrkiä myös yläasteelta lukioon mennessä? Omalta luokaltani aikanaan ainakin siirtyi yläasteen päätyttyä parhaita opiskelijoita SYKin lukioon. Muistuu tässä mieleen, että itsekin olisin pyrkinyt sinne, mutta vanhemmat eivät tunteneet SYKin mainetta. Kun yritin kertoa heille, että se on noin Helsingin arvostetuin lukio, helsinkiläinen äitini tokaisi, ettei hän ole ikinä semmoisesta kuullutkaan ja että olen hemmoteltu, kun haluan itselleni aina vain parasta. LOL.

Missä maassa te asutte, jos alle kouluikäisten suorituksia tuolla tavalla arvioidaan?

Todella surullista, jos lapsen ei anneta toimia omien kykyjensä mukaan, vaan kädentaidoissa taitavan odotetaan menevän mieluummin huonolla menestyksellä yliopistoon.

Ja tekö ette muka tiedä, että jostakin Raattaman ala-asteelta ja ammattikoulusta voi päästä mihin tahansa suomalaiseen yliopistoon saakka, vaihto-oppilaaksi ja ja kuinka vaativaan yliopistoon tahansa? Omat kyvyt ratkaisevat, onneksi, eikä vain vanhempien kunnianhimo ja "eliittikouluun" pääsy.