Mikä on pääsiäisen alkuperä? Miksi sitä juhlitaan?

Sita vietettiin jo Jeesuksen aikoina. Ristiinnaulitseminen tapahtui juuri paasiaisen aikaan.

En koe, etta virpomassa kiertavat lapset olisi "puettu syntisiksi demoneiksi" Minusta ilmaus on aika raju. Monilla on jotain halpaa naamiaiskraasaa yllaan, ovat ihan suloisia pikku noitia.

Ohis mutta tämän ketjun uskovaiset ovat jotenkin liikuttavan yksinkertaisia. "Näin lukee raamatussa". "Minun äitini opetti". Eipä paljoa omilla aivoilla ajatella, tutkita historiaa tai kyseenalaisteta. Mutta sitähän uskonto on.

Aika hyvä sivu kevään juhlan alkuperästä:

http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 11:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 11:41"]

Kuten monien muidenkin juhlien päälle (joulu, juhannus jne...)

[/quote]

Näinpä. Kaikkein noloin juhlan "varkausyritys" on mun mielestä juhannus, josta yritettiin tehdä Johannes Kastajan juhla, mutta eihän kukaan, edes suomalaiset uskovaiset, juhli sitä niin. Mukavaa, että edes yksi juhla on pysynyt aidon pakanallisena kokkoineen, taikoineen jne. Toki pääsiäisessäkin taitaa useimmille olla mukavinta juuri rairuoho, tiput ja suklaamunat, ja harva osaisi varmaan edes yhtäkkiä sanoa, mikä merkitys pääsiäisellä on kristinuskossa. :)

[/quote]

Jos sinulla ei ole pääsiäiselle kristillistä merkitystä, se ei tarkoita sitä, ettei muilla voisi olla. Itse ateistina arvelen, että ei-kristillisiäkin puhuttelee pääsiäistä edeltävä paasto ja pääsiäisen ajan rauhoittuminen, vaikka kristilliset sisällöt eivät olisikaan itselle tärkeitä.

Säälin ihmisiä, joiden ainoa merkitys pääsiäiselle on kännit ja pari Kinder-munaa.

Niin, kummasti vuotuisjuhlat osuvat talvipäivänseisauksen, kevätpäiväntasauksen jne. kohdille. Miksiköhän? Ei varmaan liity mitenkään vuodenkiertoon.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 10:18"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 08:24"]

Suomalaisessa pääsiäisessä (aivan kuin muuallakin kristillisessä maailmassa) yhdistyy kristilliseen perinteeseen myös pakanallisia kevätpäiväntasauksen juhlaan liittyviä elementtejä.

[/quote]

;-) ;D

Ja pakanalliseen kevätpäiväntasauksen juhlaan? Ehkä siihenkin liittyy kristillisiä tai juutalaisia piirteitä, kuten haarukat ja veitset?

[/quote]

Siis ymmärtääkö joku, mitä tuo kirjoittaja haluaa sanoa? Että kristilliseen pääsiäisperinteeseen EI yhdisty esikristillisiä elementtejä, vai?

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 13:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 11:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 11:41"]

Kuten monien muidenkin juhlien päälle (joulu, juhannus jne...)

[/quote]

Näinpä. Kaikkein noloin juhlan "varkausyritys" on mun mielestä juhannus, josta yritettiin tehdä Johannes Kastajan juhla, mutta eihän kukaan, edes suomalaiset uskovaiset, juhli sitä niin. Mukavaa, että edes yksi juhla on pysynyt aidon pakanallisena kokkoineen, taikoineen jne. Toki pääsiäisessäkin taitaa useimmille olla mukavinta juuri rairuoho, tiput ja suklaamunat, ja harva osaisi varmaan edes yhtäkkiä sanoa, mikä merkitys pääsiäisellä on kristinuskossa. :)

[/quote]

Jos sinulla ei ole pääsiäiselle kristillistä merkitystä, se ei tarkoita sitä, ettei muilla voisi olla. Itse ateistina arvelen, että ei-kristillisiäkin puhuttelee pääsiäistä edeltävä paasto ja pääsiäisen ajan rauhoittuminen, vaikka kristilliset sisällöt eivät olisikaan itselle tärkeitä.

Säälin ihmisiä, joiden ainoa merkitys pääsiäiselle on kännit ja pari Kinder-munaa.

[/quote]

No meillä ei ole tapana vetää kännejä pyhinä. Kindereitä meillä ostellaan pitkin vuotta joten niiden saaminen ei ajoitu vain pääsiäiseen. Rairuohoakin kasvatetaan vain kissojen iloksi. Mitään sen kummempia pääsiäiskoristeita meillä ei ole.

En ymmärrä, mitä meidän pitäisi juhlia pääsiäisenä tai mikä merkitys sillä pitäisi meille olla. Meille se on vain pidennetty viikonloppu, ei muuta.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 13:34"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 13:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 11:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 11:41"]

Kuten monien muidenkin juhlien päälle (joulu, juhannus jne...)

[/quote]

Näinpä. Kaikkein noloin juhlan "varkausyritys" on mun mielestä juhannus, josta yritettiin tehdä Johannes Kastajan juhla, mutta eihän kukaan, edes suomalaiset uskovaiset, juhli sitä niin. Mukavaa, että edes yksi juhla on pysynyt aidon pakanallisena kokkoineen, taikoineen jne. Toki pääsiäisessäkin taitaa useimmille olla mukavinta juuri rairuoho, tiput ja suklaamunat, ja harva osaisi varmaan edes yhtäkkiä sanoa, mikä merkitys pääsiäisellä on kristinuskossa. :)

[/quote]

Jos sinulla ei ole pääsiäiselle kristillistä merkitystä, se ei tarkoita sitä, ettei muilla voisi olla. Itse ateistina arvelen, että ei-kristillisiäkin puhuttelee pääsiäistä edeltävä paasto ja pääsiäisen ajan rauhoittuminen, vaikka kristilliset sisällöt eivät olisikaan itselle tärkeitä.

Säälin ihmisiä, joiden ainoa merkitys pääsiäiselle on kännit ja pari Kinder-munaa.

[/quote]

No meillä ei ole tapana vetää kännejä pyhinä. Kindereitä meillä ostellaan pitkin vuotta joten niiden saaminen ei ajoitu vain pääsiäiseen. Rairuohoakin kasvatetaan vain kissojen iloksi. Mitään sen kummempia pääsiäiskoristeita meillä ei ole.

En ymmärrä, mitä meidän pitäisi juhlia pääsiäisenä tai mikä merkitys sillä pitäisi meille olla. Meille se on vain pidennetty viikonloppu, ei muuta.

[/quote]

No itse vietän pääsiäisenä aikaa läheisten kanssa. En kuitenkaan ajatellut kertoa eri tavalla pääsiäistä viettäville, että heillä ei olisi lupa juhlia pääsiäistä kristillisenä juhlana tai kokea pääsiäisen ajassa henkisyyttä.

Pääsiäisenvietto on yhdistelmä monia perinteistä mm.: pakanallisista perinteistä, persialais-egyptiläisiä ja heprealais-kristillistä perinteistä.

Englannin kielessä pääsiäistä tarkoittava sana 'Easter' viittaa anglosaksilaiseen kevään jumala (auringonousun, hedelmällisyyden ja kuun jumalatar) Eostreen, pohjoismaissa mm. nimellä Ostar, jolle huhtikuu - Eostur-monath, skandinaviassa ostra - oli omistettu.



Heprealainen mensis paschalis on rinnastettu huhtikuuhun. Pesach-juhlaa vietettiin maaliskuussa israelilaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Sanan juuri pasch on pohja monelle pääsiäistä takoittavalle sanalle ja tulee hepreankielisestä sanasta pesach. Armeniankielellä pääsiäinen on pasha, kreikaksi paskha, venäjäksi pasha ja ruotsiksi påsk. Suomen pääsiäinen merkitsi alkujaan paastosta pääsemistä, paaston loppumista.

Muinaiset mesopotamialaiset juhlivat Ishtaria, assyrialaiset Niannaa, foinikialaiset hedelmällisyyden jumalatar Astartea ja anglosaksi Eostreaan kevätpäivän tasauksen aikaan.

Muinaiset egyptiläiset juhlivat kevänpäivänseisauksena Horuksen vuosittaista voittoa pimeydenjumala Sethistä.

Suomessa virpominen oli itäisen Suomen perinne, lännessä ja Pohjanmaalla kevätperinteisiin kuuluivat trullit. Trulliperinne lienee alkujaan kotoisin Ruotsista - trulli tarkoittaa peikkoa ja noitaa.



Miten muna liittyy pääsiäsisen viettoon?
Munalla on uskottu olevan erityisiä voimia. Roomalaiset, kiinalaiset, egyptiläiset ja persialaiset kunnioittivat munaa maailmankaikkeuden symbolina. Ympäri maailmaa muna on ollut osa luomiskertomuksia. Kalevalassammekin maailma syntyy sotkanmunasta.

Erityisesti muna on liitetty pääsiäiseen ja muihin pakanallisiin kevätjuhliin. Pääsiäismunien perinne on lähtöisin indoeurooppalaisista hedelmällisyysriiteistä: elämän syntyminen 'kuolleesta' aineesta herätti ihmetystä muinaisten ihmisten parissa. Munasta tuli syntymän ja kevään symboli. Muinaiset persialaiset antoivat toisilleen lahjaksi munia uutena vuotenaan, kevätpäivän seisauksen aikaan. Pakana-ajalla muna edusti maan uudelleensyntymistä. Munaa kunnioitettiin pakanauskontojen kevätrituaaleissa; keväisin maa kuoriutui kovan talven alta ja alkoi synnyttää elämää. Juudeassa kananmunien lahjoittaminen elämän ja hedelmällisyyden symbolina oli yleinen tapa jo ennen Jeesusta.

Muinaisgermaanit uhrasivat kevään jumalatar Osteralle villilintujen munia, jotta saisivat kerättyä hyvän sadon. Suomessakin linnunmunien keräys ja syönti ajoittuivat pääsiäiseen, jolloin kevään ensimmäiset linnut pesivät. Muna on pääsiäisjuhlien tunnus lähes kaikkialla maailmassa ja niitä on maalattu jo muinaisista ajoista.

Mesopotamialaisessa uskomuksessa kevätpäiväntasauksena taivaasta putosi Eufratiin suuri hopeinen muna, jonka sisältä kuoriutui Ishtar. Ostara-juhlan aattoiltana Eostren uskottiin ottavan jäniksen muodon, tulevan maanpinnalle ja munivan palvojilleen värillisiä munia. Yhden tarinan mukaan pääsiäisjänis oli alunperin lintu, jonka Eostre taikoi jänikseksi. Kerran vuodessa se saattoi muuttua takaisin lintumuotoonsa ja munia munia, jonka jälkeen se taas palasi Eostren mukana kuuhun jäniksenä.

Kristityt alkoivat syödä munia pääsiäisenä 700-luvulla. Monet uskovat, että kristityille tapa maalata munat tuli keskiajan matkaajien mukana Egyptistä tai Persiasta, jossa ihmiset maalasivat munia kevään juhlien yhteydessä.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 11:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 11:41"]

Kuten monien muidenkin juhlien päälle (joulu, juhannus jne...)

[/quote]

Näinpä. Kaikkein noloin juhlan "varkausyritys" on mun mielestä juhannus, josta yritettiin tehdä Johannes Kastajan juhla, mutta eihän kukaan, edes suomalaiset uskovaiset, juhli sitä niin. Mukavaa, että edes yksi juhla on pysynyt aidon pakanallisena kokkoineen, taikoineen jne. Toki pääsiäisessäkin taitaa useimmille olla mukavinta juuri rairuoho, tiput ja suklaamunat, ja harva osaisi varmaan edes yhtäkkiä sanoa, mikä merkitys pääsiäisellä on kristinuskossa. :)

[/quote]

Johannes Kastajan juhlaa suomalaiset ainakin pyrkii viettämään aiheeseen sopivasti kosteissa merkeissä :)

Vappukin on muka jonku Walburg-pyhimyksen juhlapäivä.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 13:41"]

Näinpä. Kaikkein noloin juhlan "varkausyritys" on mun mielestä juhannus, josta yritettiin tehdä Johannes Kastajan juhla, mutta eihän kukaan, edes suomalaiset uskovaiset, juhli sitä niin. Mukavaa, että edes yksi juhla on pysynyt aidon pakanallisena kokkoineen, taikoineen jne. Toki pääsiäisessäkin taitaa useimmille olla mukavinta juuri rairuoho, tiput ja suklaamunat, ja harva osaisi varmaan edes yhtäkkiä sanoa, mikä merkitys pääsiäisellä on kristinuskossa. :)

No itse vietän pääsiäisenä aikaa läheisten kanssa. En kuitenkaan ajatellut kertoa eri tavalla pääsiäistä viettäville, että heillä ei olisi lupa juhlia pääsiäistä kristillisenä juhlana tai kokea pääsiäisen ajassa henkisyyttä.

[/quote]

Minä kirjoitin tuon ylemmän viestin.

Aika erikoinen reaktio. Enhän ole sanonut, etteikö saisi viettää pääsiäistä kristillisessä (tai hengellisessä) mielessä. Mutta se nyt on vaan tosi, että raamatussa ei mainita mitään aikoja tai päivämääriä, milloin esim. joulua tai pääsiäistä tulisi viettää, tai että sellaisia juhlia ylipäätään on. Kirkkoisiä vain tuppasi ärsyttämään pakanoiden vuodenkiertoon liittyvät vanhat juhlat, ja niiden päälle liimattiin muka joku kristillinen merkkitapahtuma.

Jokainen kristitty saa minun puolestani juhlia vaikka Jeesuksen ensimmäistä märkää unta silloin kuin muut juhlivat vappua, ei se ole minulta pois.

Eikö pääsiäinen/kevätpäiväntasaus ole minullekaan mikään ryyppäysjuhla. Minusta sekin on aika suuri syy juhlaan, että valo on taas voittanut pimeyden, tulee uusi kesä ja ihana kesä lämpöineen.

Äh, siis ihana kevät ja kesä lämpöineen. :)

Itseasassa kyseessä oli ennen kristinuskoa pakanoiden oestra/ostara pakanakerhosta riippuen ja varsinainen juhlapäivä on 21.3. Luonnonnoidat juhlivat sitä kevään alkamisena ja sapatista on useita eri versioita. Joko äiti maa herää tai läpäläpä yö ja päivä saman pituiset. Kevät alkaa näyttäytyä ja kyseessä on nk. tasapainoisuuden ja hedelmällisyyden juhla. Näin siis ennen jeesusta.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 16:30"]

Aika erikoinen reaktio. Enhän ole sanonut, etteikö saisi viettää pääsiäistä kristillisessä (tai hengellisessä) mielessä. Mutta se nyt on vaan tosi, että raamatussa ei mainita mitään aikoja tai päivämääriä, milloin esim. joulua tai pääsiäistä tulisi viettää, tai että sellaisia juhlia ylipäätään on. Kirkkoisiä vain tuppasi ärsyttämään pakanoiden vuodenkiertoon liittyvät vanhat juhlat, ja niiden päälle liimattiin muka joku kristillinen merkkitapahtuma.

[/quote]

Pääsiäisen aika on Raamatusta suoraan johdettavissa ja pääsiäisestä on ilmoitettu useammassa Vanhan testamentin kirjassa ja se on asetettu Mooseksen kirjassa. Jos haluat tutustua tarkemmin, mistä pääsiäisen ajankohta on syntynyt, löytyy netistäkin jopa väitöskirjoja aiheesta. Toki jos ei usko, voi silloin viettää mitä haluaa ja lukea vaikka sieltä nic.funetista magin kehittämiä juhlia. 

Eikö nyt vaan voitaisi viettää sitä pääsiäistä, kukin omalla tavallaan, toisten tavat sallien? Ilonaihetta riittää varmasti sekä niille, jotka viettävät pääsiäistä uskonnollisena juhlana, niille, joille pääsiäinen on puhkeavan kevään juhla, ja niillekin, jotka sen kummempia ajattelematta syövät sen suklaamunan ja vaan nauttivat vapaapäivistä. 

siis kristitty joka uskoo jeesuksen ylösnousemukseen..Kornelius sotapäälikkö taivastaava oli muistaaksenieka ei juutalainen kristitty ja sen jälkeen siis htväksyttiin muutkin kristityiksi kuin vain juutalaista alkuperää olevat kuten raamatussa mainitaan..

Vanhat juhlat kuten pääsiäinen, joulu ja juhannus ovat luonteeltaan astronomisia.

Juhannuksen aikaan on kesäpäivänseisaus jolloin päivä on pisimmillään.

Jouluna tienoilla on talvipäivänseisaus jolloin yö on pisimmillään.

Pääsiäisen aikoihin on kevätpäiväntasaus jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Samoin syyspäiväntausauksen aikaan jolloin on halloween.

Arkeologisten todisteiden perusteella ihmiset seurasivat tähtitaivaan tapahtumia jo jääkaudella ja maanviljelyksen myötä tämä oli vielä tärkeämpää kalenterin takia.

Ihmisten varhaisimmat ja tärkeimmät juhlat ovat siis luonteeltaan astronomisia ja ne ovat säilyneet tähän päivään saakka.

Ostaralla tai muulla kevätpäiväntasaukseen liityvällä juhlalla ei ole yhteyttä juutalaiskritilliseen pääsiäiseen. Päsiäisen ajankohta määräytyy juutalaisen aurinko-kuu -kalenterin mukaan ja sen ajankohta vaihtelee vuosittain. Juutalaisen ja kritillisen pääsiäisen taustalla on myös tapahtunut ja konkreettinen historiallinen tapahtuma, joita muistellaan pääsiäisenä.

Joulun ja juhannuksen kohdalla asia on eri, mutta pääsiäinen on aito kristillinen/juutalainen juhla.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 13:26"]

Niin, kummasti vuotuisjuhlat osuvat talvipäivänseisauksen, kevätpäiväntasauksen jne. kohdille. Miksiköhän? Ei varmaan liity mitenkään vuodenkiertoon.

[/quote]

Paitsi että pääsiäinen vain sattumalta. Sen ajankohta vaihtelee vuosittain, sillä se määräytyy juutaisen solalunaarisen kalenterin mukaan.