Miten ihminen voi olla toimintakykyinen vaikka vakava masennus?

Esimerkiksi päättåmällä, että hoitaa asiat siihen asti täysillä, kunnes ottaa itseltään hengen. Ilmeisesti se ajatus helpottaa oloa, kun tietää että loppu on lähellä.

- Itsemurhan tehneen puoliso

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää sinnitellä ja odottaa että tulee vielä pahempi olo?

Siksi ettei sillä ole mitään merkitystä.

=

Itse pystyn tekemään juuri ja juuri välttämätttömät (huonosti), mihinkään muuhun ei energiaa esim. sosiaaliseen elämään. Aina välillä tulee täydellinen romahdus ja sitten vaan rämmitään eteenpäin, lääkkeitä kyllä käytän silloin tällöin, välillä joudun koko ajan. 

Näennäisesti normaali toimintakyky saattaa olla viimeisillä voimilla sinnittelyä. Siitä kun romahtaa, romahtaa kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi päättåmällä, että hoitaa asiat siihen asti täysillä, kunnes ottaa itseltään hengen. Ilmeisesti se ajatus helpottaa oloa, kun tietää että loppu on lähellä.

- Itsemurhan tehneen puoliso

Tämä aika monella. Lapset täysi-ikäisiksi ja adios.

Vierailija kirjoitti:

Näennäisesti normaali toimintakyky saattaa olla viimeisillä voimilla sinnittelyä. Siitä kun romahtaa, romahtaa kunnolla.

Niin, voi olla että ensin laskee mieliala ja katoaa tunteet ja elämänilo jne ja lopulta katoaa myös toimintakyky, jos ei hanki aiemmin apua. Tätä tarkoitin vakavan masennuksen eri tasoilla, koska en itse hankkiutunut hoitoon tuon tunnetason masennuksen kanssa niin lopulta en vain mennyt enää opiskelupaikkaani, sillä ei ollut mitään väliä, en jaksanut enää sinnitellä.

Pitäisi selvittää mikä ihmistä masentaa ja pureutua niihin. Lisää rahaa terveydenhuoltoon.

Ehkä masennus on normaalia. On normaalia käpertyä sikiöasentoon. Ja pissata mehupurkkiin nousematta sängystä vessaan. Se vaan on normaalia ihmiselle. Ei pidä odottaa ja unelmoida sellaisesta mitä ei ole eikä tule.

Rehellinen kirjoitti:

Miksi pitää teeskennellä ? Masentunut ihminen, voi olla vaaraksi työpaikalla, riippuen työtehtävistä, mutta teeskentely ei yleensä, pitkälle kanna. Vakavaan masennukseen, on saatavilla sairaslomaa ja hoitoa, joten hakekaa sitä, älkää aiheuttako vahinkoa itsellenne, tai muille ihmisille.

Hienoa, että huolehdit muiden turvallisuudesta. Huolehdithan myös masentuneesta työkaveristasi? Hän tietää jo olevansa täysin turha, kuluerä, jota kukaan ei haluaisi töihin, ei tarvitse muistuttaa hänelle siitä. Monet käyvätkin terapiassa, mutta sairasloma joskus vain pahentaa tilannetta. Sitten ei ole enää mitään, mikä pitää kiinni elämässä, kun työpäivän rutiineja ei enää ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näennäisesti normaali toimintakyky saattaa olla viimeisillä voimilla sinnittelyä. Siitä kun romahtaa, romahtaa kunnolla.

Niin, voi olla että ensin laskee mieliala ja katoaa tunteet ja elämänilo jne ja lopulta katoaa myös toimintakyky, jos ei hanki aiemmin apua. Tätä tarkoitin vakavan masennuksen eri tasoilla, koska en itse hankkiutunut hoitoon tuon tunnetason masennuksen kanssa niin lopulta en vain mennyt enää opiskelupaikkaani, sillä ei ollut mitään väliä, en jaksanut enää sinnitellä.

Nytkö voit hyvin, mikä tepsi :terapia vai lääkkeet.

Riippuu aika paljon töistä. Kokemukseni mukaan masentuneena jaksaa paremmin tehdä ruumiillista kuin henkistä työtä. Mitä haastavampi työ, sitä vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näennäisesti normaali toimintakyky saattaa olla viimeisillä voimilla sinnittelyä. Siitä kun romahtaa, romahtaa kunnolla.

Niin, voi olla että ensin laskee mieliala ja katoaa tunteet ja elämänilo jne ja lopulta katoaa myös toimintakyky, jos ei hanki aiemmin apua. Tätä tarkoitin vakavan masennuksen eri tasoilla, koska en itse hankkiutunut hoitoon tuon tunnetason masennuksen kanssa niin lopulta en vain mennyt enää opiskelupaikkaani, sillä ei ollut mitään väliä, en jaksanut enää sinnitellä.

Nytkö voit hyvin, mikä tepsi :terapia vai lääkkeet.

Nykyään masennukseni on "lievä" : toistuviin laitoshoitoa vaativiin masennuksiin tepsi eniten oikean diagnoosin löytyminen, ja siihen soveltuva terapia, syön myös pientä annosta masennuslääkettä.

Minusta pitäisi olla syy masennukseen.ja selvittää se. Ei siitä muuten mihinkään pääse. Ymmärrän jos ei löydä paikkaa elämässä.

Itsellä lukemat ovat keskivaikean ja vakavan rajamailla.

Selviän joten kuten töistä koska ala on helpompi kuin mihin äly riittäisi - ja voitte uskoa ettei tätä ole tarkoitettu omakehuksi. Selvitän työt aika helposti puolivaloillakin ja tsemppaamalla pystyn antamaan itsestäni vakuuttavan kuvan sen aikaa kun tapaan ihmisiä. Töitä on kyllä rästissä, mutta tilanne on pelastettavissa.

Sosiaalisissa tilanteissa olen hauskaa seuraa, koska valmistaudun niihin. Tiedän kokemuksesta millä saan mielialan väliaikaisesti paremmaksi.

Liikunnan osalta menee ok, se parantaa jonkin verran mielialaa. Olen myös alkanut syömään terveellisesti, välttäen napostelua kun ei tunnu olevan energiaa laittaa ruokaa.

Sitten on asioita joista selviän huonommin. Kämppä on täysin sekainen ja likainen, ei puhettakaan että voisi kutsua ketään kylään. Näin on ollut jo kauan. Tiskit ovat lojuneet kuukausia, edellisestä siivouksesta on yli vuosi. Tämä masentaa, mutta siivoamisen aloittaminen tuntuu mahdottomalta.

Olen tavallaan jumissa. Jos kertoisin masennuksesta, siitä seuraisi paljon ongelmia. En voisi tuosta vain jättäytyä pois töistä. Yritän vain sinnitellä ja uskotella itselleni että huomenna aloitan muutoksen parempaan.

Tsemppiä kaikille masennuksesta kärsiville!

Mulla on keskivaikea masennus ollut lapsesta saakka. Olen nyt vähän päälle 30. Ei sitä apua vain tahdo saada ja jos saa, niin sekin loppuu aikanaan jollei osaa vaatia mitään itselleen. Minulle elämä on ollut sinnittelyä 11-vuotiaasta asti. Oikeastaan kuvailisin sitä peremmin, jos käyttäisin sanaa selviytyminen. En ole jäänyt ikinä sänkyyn makaamaan, koska en ole sen tyylinen ihminen. Ja varmasti myös siksi, etten sieltä pääsisi ylös koskaan, jos sinne jäisin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää sinnitellä ja odottaa että tulee vielä pahempi olo?

En usko että saisin apua. Terapia olisi ainoa keino, mutta ei minulla ole rahaa. Ei niihin pääse kuka vaan. Lisäksi henkilökemia terapeutin kanssa olisi avainasia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vaikeasti masentunut kykenee työntekoon tai opiskelemaan. Ne voivat olla asioita, jotka pitävät masentunutta pinnalla. 

Sairastan vakavaa masennusta. Työ on minulle tällä hetkellä voimavara, ilman sitä voisin lyödä hanskat tiskiin. Joka päivä ja hetki ajattelen kuolemaa ja sitä, että olisi varmasti muille helpompaa, jos minua ei olisi. Kuitenkin. Joka päivä nousen ylös ja teen kaikkeni, jotta voisin olla toimintakykyinen - kiitos lasteni. He ovat olleet aina minulle todella tärkeitä ja heidän vuokseen jaksan yrittää.

Mutta. Kuolema siis. Itseäni en tappaisi, sillä se olisi hyvin julmaa lapsilleni. Kuitenkin. Minua ei haittaisi, jos menehtyisin onnettomuuden tai sairauden myötä. En jaksa huolehtia itsestäni. Olen ylipainoinen ja minulla on jo sairauksia, jotka ovat aiheutuneet tämän laiminlyönnin vuoksi. En harjaa tukkaani tai pese hampaitani, en meikkaa - paitsi näitä teen, jos minulla on työvuoro. Muuten annan olla, saatan olla koko päivän vain yövaatteet päällä. Ajattelen olevani koko ajan hyödytön ja ruma, inhottava ihminen jota kukaan ei halua koskea.

Tälläistä on masennukseni. Joskus on helpompia päiviä, joskus vaikeampia.

Tykkäätkö mennä hammaslääkäriin. Et varmaan. Joten harjaa hampaat aamuin illoin.

Häpeä estää romahtamasta täysin. Ja pelko siitä, että jos jään töistä pois, en selviä enää takaisin. Olen myös varma ettei kukaan töissä uskoisi sairauteeni vaan pitäisivät vaan laiskana tai röyhkeänä kun on pokkaa jäädä pitkälle sairauslomalle. 2 kk olin aikaan pois. En olisi ollut valmis palaamaan takaisin mutta oli helpompaa esittää kärsineensä trendikkään pikku burnoutin kuin antaa itsensä olla niin sairas kuin oikeasti oli / on. Välillä iskee epätoivo siitä ettei tämä lopu koskaan. Ei ole pakokeinoa, ei muutosta. Mutta sinnittelen.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu aika paljon töistä. Kokemukseni mukaan masentuneena jaksaa paremmin tehdä ruumiillista kuin henkistä työtä. Mitä haastavampi työ, sitä vaikeampaa.

Pitää paikkansa. (Postia ja paketteja lajittelen yössä)

Kokemusta päivähommistakin toimistossa. Se on selvä, että romahdus tulisi tässä kunnossa kahdessa tunnissa jossain älytyössä.

Olo tuntuu jopa paremmalta aina fyysisen työn jälkeen aamulla. Välillä tosin livahdan työssä vessaan tuijottamaan tyhjyyteen....

Terapeutit tekevät työtä elääkseen. Ovatko he itse masentuneita.

Masentunut tai toipuva ei voi hoitaa toista masentunutta.

Pitäisi ensin kysellä terapeutin elämäntilanne, jotta selviää onko hänellä kykyä auttaa.

Kuka tahansa voi olla masentunut.