Lue keskustelun säännöt.
Eri ikäisten lasten äideiltä ei heru empatiaa toisilleen
25.03.2013 |
Onko kukaan muu huomannut sellaista ilmiötä, että varsinkin vähän vanhempien lasten äidit (esim. koululaisten äidit) eivät tunne kovin suurta empatiaa vauvojen ja taaperoiden äitejä kohtaan? Jaksavat aina piruilla tavatessa, että millaista vauva-arki on ja korostavat sitä, että onneksi heidän ei tarvitse enää elää sitä. Se on vähän sellaista vahingonilolta kuulostavaa vitsailua. Onko tämä merkki jostain omasta katkeruudesta liittyen heidän omaan kokemukseensa vauva/taaperoajasta?
Kommentit (3)
Silloin kun omat oli pieniä, olin tosi väsynyt ja ihmettelin miksi ne joilla on isompia lapsia ei koskaan tarjoa apuaan. Nyt kun itsellä on isommat lapset ja pääsen jo vähemmällä, en myöskään jaksa auttaa niitä, joilla vauvahulinat pahimmillaan, vaikka vannoin omien kanssa hulinaa eläessäni että autan sitten kyllä muita. En jaksa auttaa, sain niin tarpeekseni siitä vauvarumbasta, että ei yhtään pisaraa riitä jaksamista siihen suuntaan, vaikka oma elämä on jo helpottanut. En silti ikinä piruile vauva-perheille tai kehuskele kuinka minulla nyt on helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan "vitsaile" vauvojen äideille päin naamaa, mutta hehkutan kyllä täällä av:lla kaikissa sopivissa ketjuissa, miten onnellinen olen, ettei minun tarvitse enää koskaan sietää vauva-aikaa. Se oli minulle äärettömän raskasta varsinkin esikoisen kanssa (sairas lapsi + masentunut äiti) ja siitä on todellakin jäänyt minulle syvät traumat.
En todellakaan tunne mitään vahingoniloa vauvojen äitejä kohtaan. En vain ikinä, ikinä enää haluaisi tuohon elämänvaiheeseen itse.
Ei vaan se on aitoa huojennusta, että on selvitynyt ja elämä on helpompaa nykyään.