Oon niin onnellinen, kun olen oppinut nauttimaan arjen
pienistä iloista. Arki on parasta. Elämä tässä ja nyt. Ei enää "sitku elämää".
Kommentit (7)
Paljon on elämässä tapahtunut, niin karmeitakin asioita, jotka olis voinu jättää väliin. Toivon että moni oppii muutenkin nauttimaan tästä hetkestä Ilman rankkoja kokemuksia. ap-
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 07:45"]
Paljon on elämässä tapahtunut, niin karmeitakin asioita, jotka olis voinu jättää väliin. Toivon että moni oppii muutenkin nauttimaan tästä hetkestä Ilman rankkoja kokemuksia. ap-
[/quote]
Juuri näin ap!
Itse olen viime vuosina käynyt niin rankat vuodet läpi, koska arki oli muka niin tylsää. Mutta nyt sitä osaa nauttia arjesta, siis rankimman kautta.
Nyt tämä "tylsä arki" on juuri sitä mitä haluan elämääni!
Minä myös! On ihanaa, kun pystyy repimään iloa arjen pienistä asioista joka päivä: tumma, kuuma aamukahvikupillinen untuvatossuissa hesaria selaten, oman lapsen nauru, se tunne, kun lakanat on vaihdettu ja hyppää niihin suihkunraikkaana - tietysti oman miehen kainaloon jne. jne. Minusta pelkästään eläminen on mahtavaa, ihmeellistä.
Toki nautin erikoisemmistakin asioista: ulkomaanmatkoista, juhlapäivistä ym., mutta ei se tarkoita sitä, ettenkö voisi ilahtua ja nauttia päivittäin myös pienistä tavallisista asioista. Ihan kaikesta arjessa tuskin nauttii kukaan. Kun lapsi on oksennustaudissa ja pyykit ripustamatta ja työjutut painavat päälle, niin eihän se aina kivaa ole. Mutta kun säännöllisesti nauttii niistä tavallisista asioista täysillä, jaksaa paremmin nekin hetket, kun väsyttää ja rasittaa.
Itsellänikin oli nuorena aikuisena hieman vaikeampi elämänjakso, jonka jälkeen tämä valo palasi arkeen, mutta ei minulla mitään suunnattoman rankkaa elämässäni ole ollut, joten uskon, että elämänilon ja arjen nautinnon voi löytää ihan tavallisen elämänkaarenkin kautta, ei vain poikkeuksellisen rankkojen elämäntilanteiden jälkeen. Ehkä se on onnekas oivallus, johon ei itse pysty vaikuttamaan, mutta toisaalta, ehkä se on pitkälti kiinni myös omasta asennoitumisesta. Kun ryhtyy tietoisesti tarkastelemaan elämää myönteisestä kulmasta ja ikään kuin avaa itsensä mukaville tuntemuksille. Ja myös tekee sellaisia valintoja ja "työtä", että oma arki on enemmän itsensä näköinen. Ei esim. tyydy epätyydyttäviin ratkaisuihin, vaan miettii, mitä rassaaville asioille (vaikkapa sille ylikuormittavalle työlle tai huonoksi käyneelle parisuhteelle) on tehtävissä, jotta kaikki perheessä voisivat mahdollisimman hyvin.
Ihanaa tavallista tiistaita teille kaikille!
Mä olen aina nauttinut pääasiassa arjesta. En ole koskaan niinkään tykännyt juhlista tai muista poikkeamista arjessani. Muistan kun kaverit jo teini-iässä ihmettelivät kykyäni tykätä ihan tavallisesta arjesta. Sama meno jatkuu näin kolmekymppisenäkin ja olen ollu nyt pitkään lapsia kotona hoitamassa eikä mitään ongelmia olla vain kotona.
Tälle palstalle ei pidä tulla pätemään ;). Hienoa, että osaat nauttia arjesta, kaikki eivät osaa.
olisiko vinkkejä, miten oppia tuota? nim. "sitku"