Millaista sinulla oli opiskelijavaihdossa yliopistoaikanasi?

Oli elämäni paras vuosi. Ärsytti moni asia, joka toimi huonommin kuin Suomessa, mutta päätin tietoisesti mennä maan tavalla. Onnistuin omaksumaan uuden kulttuurin ja parantamaan kielitaitoni lähes natiivin tasolle (mulla oli samainen kieli yliopistossa pääaineena) ja ennen muuta opin käytännön puhekielen. Sain monta ystävää loppuiäkseni.

Ei saa ruveta ikävöimään eikä haikailemaan Suomeen vaan mennä täysillä mukaan uuteen elämään ja ottaa siitä kaikki irti. Jos ei ota, myöhemmin kaduttaa.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 21:02"]

Mikä oli mukavaa ja mikä ikävää? Miten pitäisi valmistautua ja varautua? Riittääkö tavallinen kielitaito mihinkään?

[/quote]

Lähinnä ottaen se oli tylsää. Amerikkalaiset esikaupungit eivät ole todellisuudessa yhtä jännittäviä ja vauhdikkaita paikkoja kuin elokuvissa. Kielitaitovaatimukset on noissa todellisuudessa hyvin alhaset. Jos joku ulkomaalainen ei osaa kieltä, niin se jätetään suosiolla rauhaan.

Mukavaa oli kys. maassa opiskelu, ikävää oli se, että paikallisiin oli vaikeaa luoda kontakteja niin lyhyessä ajassa. En ollut oikein innostunut siihen vaihtareiden biletysmeininkiin, olin paljon vanhempikin.

Opiskelin maan kieltä sivuaineena, joten kielitaito riitti, ja vaihdon tarkoituksena oli juuri kielitaidon parantaminen.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 21:07"]

En ollut oikein innostunut siihen vaihtareiden biletysmeininkiin, olin paljon vanhempikin.

[/quote]

Onko se todella rajua?

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 21:12"]

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 21:07"]

En ollut oikein innostunut siihen vaihtareiden biletysmeininkiin, olin paljon vanhempikin.

[/quote]

Onko se todella rajua?

[/quote]

No en mä nyt tiedä rajua, mutta mä vaan olin siinä elämänvaiheessa, ettei kiinnostanut. 

Mulla taas oli tilanne, jossa mun paikalliset kämppikset biletti -ekaa kertaa kotoa oid päässesinä - kun taas vaihtarit oli vähän vanhempia ja vietti paljon järjellisepää elämää. Niinpä niiden kanssa tuli vietettyä enemmän aikaakin ihan myös siksi, että ajatusmaailma ja ajanviettotavat sopi paremmin yhteen.

taviskielitaito riittää ihan hyvin. Itse keräsin myös sivugradun materiaalin Ja osin kirjoitinkin sen.

iävää oli llitön koti- ja miehenikävä.

kannattaa hankkia paikka itse ja mennä asumaan paikallisten keskelle, ei mihinkään vaihtarien kansoittamaan asuntolaan (johon väkisinkin päätyy jos menee vaihto-ohjelmien kautta).

Otin itse ulkomaiseen yliopistoon (siihen mihin ehdottomasti halusin) yhteyttä ja selvitin asian, hain paikkaa ja sain sen. Sain yliopistolta tietoa asumisesta ja yliopiston asunnonvälityksen kautta sain kämpän kommuunista (jotka hyvin tavallisia keski-euroopassa), joka koostui paikallisista opiskelijoista. Aivan uskomattoman upea vuosi!

Kannattaa valita yliopisto, joka ei ole vaihto-ohjelmien piirissä - ja kannattaa ottaa itse suorana yhteyttä ko. yliopistoon. Useimmiten muutaman lukukauden mittainen opiskelu onnistuu jos on kirjoilla yliopistossa täällä kotimaassa.

Kaksi ensimmäistä viikkoa oli siinä uutuuden viehätyksessä, sen jälkeen puolitoista kuukautta monet asiat, jotka eivät toimineet niinkuin odotti häiritsi koti-ikävän lomassa. Kahden kuukauden kuluttua alkoi oikeasti ymmärtää, että sikäläinenkin tapa toimii. Aina kannattaa välttää paikallisille heidän tapojen tai ylipäätään minkään moittimista vaikka he moittisivat. Kun kehuu kaikkea, mitä on hyvää, silloin oma mieliala kohenee ja elämä paikallisten kanssa sujuu helpommin. Kohteliaisuuksissa ei kannata säästellä, vaan aina kun vaan tuntuu, että ei tarvitse kohteliaisuutta enää tai ei sovi tilanteeseen, se kuuluu asiaan siinä kulttuurissa (pätee siis aina, kun poistuu Suomesta).

Ja opiskelijabileet oli hauskoja, käytiin välillä grillaamassa, joskus pelattiin lentistä jne. Bileisiin pääsi mukaan vain menemällä vaikka odottamaan, että pääsisi mukaan pelaamaan lentistä. Siinä tutustui hyvin muihin. Niitä ei ollut joka viikko, mutta joka toinen viikko taisi olla.