Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten opettaa lapsi kestämään turhautumista ja suuttumista?
24.03.2013 |
Meillä on 4,5-vuotias poika, jonka on välillä tosi vaikea kontrolloida suuttumistaan. Tai oikeastaan se tulee esille lähinnä silloin, kun emme ymmärrä häntä. Hänen puheensa on vielä hieman epäselvää, vaikka onkin mennyt paljon eteenpäin. Ja vaikka yleensä ymmärrämme häntä hyvin, välillä vaan tulee tilanteita, että jotain menee ohi. Ja poika suuttuu silloin tosi kovasti ja alkaa riehua. Paiskoo ovia, paiskoo tavaroita seiniin. En edes ymmärrä, mistä hän on sellaista oppinut, sillä ei meillä kukaan muu tee noin koskaan.
Miten te muut toimisitte tuollaisessa tilanteessa?
Kommentit (10)
Antteki kirjoitusvirheeni, käytän kännyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä se kärsivällisyys kehittyy kun osoitat että ei saa riehua ja pyydät selittämään uudelleen mitä asiaa häenellä on.
Onnistuisiko sellainen, jos opettelisitte rauhallisena hetkenä yhdessä toimintamalleja, miten turhautumista/kiukkua hallitaan tai miten sen voi ehkä saada olemaan tulematta? Joku pojalle sopiva tapa esim. ilmaista että kiukuttaa tai merkki että haluaa sanoa rauhassa uudelleen asiansa. Tai sit pahaan kiukkuun joku tyyny, jota voi mennä mäiskimään luvan kanssa?
Mun 3-vuotias sai hirveitä raivareita (huutoa, itkua ja palikoiden paiskontaa) jos Legoilla rakentaminen ei onnistu, eli rakennelman osat ei kiinnity niin kuin haluaa tai hajoaa kesken. Sovittiin, että laittaa Legot hetkeksi pois kädestä, miettii vähän miten saisi ne paremmin ja yrittää sitten uudelleen. On toiminut yllättävän hyvin, jatkuvasta ulinasta päästiin ainakin toistaiseksi. En sit tiedä, miten toimii vanhemmilla tai eri luonteisilla lapsilla, kun tämä on mun ainokainen.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 14:24"]
Ehkä hän turhautuu siihen, että huomaa ettei osaa kommunikoida ymmärrettävästi. Eli toisin sanoen hän on älykkääpi kuin mitä hänen fyysinen osaamisensa on. Sinun tilanteessasi menisin keskustelemaan jonkun esim. kehityspsykologin kanssa. Suosittelen myös lasten älykkyysosamäärän testaamista.
[/quote]
Turhautuu varmasti ja me ollaan itse mokattu tässä. Otettiin pitkään syy siitä, jos ei ymmärretty jotain, omalle kontollemme eli sanottiin suurin piirtein, että "äiti on vähän höpsö eikä nyt ymmärrä". Puheterapeutti sitten sanoi, että ei niin, vaan rehellisesti pitää sanoa, että nyt ei mennyt ihan kohdalleen, MUTTA että niin ei voi tehdä silloin, kun tulee tuollainen turhautuminen. Poika huutaakin yleensä aina tuossa tilanteessa suuttuessaan, että "äiti on tyhmä" tms joten mä olen kuvitellut, että suuttuu mulle/isälleen, kun ei ymmärretä. Puheterapeutti teki muuten jonkun yleisen tasotestin pojalle (ei kai mikään äo-testi kuitenkaan) ja sen mukaan poika oli 3,5-vuotiaana jonkun verran kehityksessä jäljessä kaikin puolin (mikä ei sinänsä minusta ollut ihme, koska puheen vaikeudet varmasti vaikutti muuhunkin kehitykseen).
Selvittelenpä tuota kehityspsykologi-asiaa, kiitos kommentista! ap
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 14:29"]
Siinä se kärsivällisyys kehittyy kun osoitat että ei saa riehua ja pyydät selittämään uudelleen mitä asiaa häenellä on.
[/quote]
Siinäpä se, kun suuttumisen tullessa poikaan on tosi vaikea millään tavoin vaikuttaa. Mitenkähän muuten on, olisiko parempi pysäyttää pojan riehuminen vaikka "väkivalloin" eli pitää rimpuilevaa poikaa sylissään väkisin? Mä olen oikeasti vähän hukassa tässä asiassa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 14:33"]
Onnistuisiko sellainen, jos opettelisitte rauhallisena hetkenä yhdessä toimintamalleja, miten turhautumista/kiukkua hallitaan tai miten sen voi ehkä saada olemaan tulematta? Joku pojalle sopiva tapa esim. ilmaista että kiukuttaa tai merkki että haluaa sanoa rauhassa uudelleen asiansa. Tai sit pahaan kiukkuun joku tyyny, jota voi mennä mäiskimään luvan kanssa?
[/quote]
Kiitos vinkistä. Täytyy ottaa puheeksi pojan kanssa. Me ei tosiaan olla juteltu asiasta juurikaan silloin, kun poika on ihan rauhallinen - paitsi sen suuttumiskohtauksen jälkeen tietysti. Poika pystyy juttelemaan arjen asioista ihan ok, mutta yhtään kuvailevampi kertominen on tosi hankalaa. Täytyy miettiä, miten tätä voitaisiin käsitellä. ap
Ehkei ihan kiivaimmalla suuttumuksen hetkellä, mutta aika pian sen jälkeen suosittelisin käyttämään hellää kosketusta ja tunteiden sanoittamista lapselle. "Sinua varmasti harmittaa, että..."
Erilaisia tunteita on lupa tuntea eikä niistä saa kumpikaan osapuoli säikähtää. Hiljalleen olisi hyvä oppia saada nimi tunnetilalle, jotta sen harmituksen voisi pukea sanoiksi. Rankaisemaan en suuttumuksesta lähtisi, josko en palkitsemaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetä se virpomaan ja myymään kevätpörriäisiä. Siinä oppii.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 14:33"]
Onnistuisiko sellainen, jos opettelisitte rauhallisena hetkenä yhdessä toimintamalleja, miten turhautumista/kiukkua hallitaan tai miten sen voi ehkä saada olemaan tulematta? Joku pojalle sopiva tapa esim. ilmaista että kiukuttaa tai merkki että haluaa sanoa rauhassa uudelleen asiansa. Tai sit pahaan kiukkuun joku tyyny, jota voi mennä mäiskimään luvan kanssa?
Mun 3-vuotias sai hirveitä raivareita (huutoa, itkua ja palikoiden paiskontaa) jos Legoilla rakentaminen ei onnistu, eli rakennelman osat ei kiinnity niin kuin haluaa tai hajoaa kesken. Sovittiin, että laittaa Legot hetkeksi pois kädestä, miettii vähän miten saisi ne paremmin ja yrittää sitten uudelleen. On toiminut yllättävän hyvin, jatkuvasta ulinasta päästiin ainakin toistaiseksi. En sit tiedä, miten toimii vanhemmilla tai eri luonteisilla lapsilla, kun tämä on mun ainokainen.
[/quote]Kas kun lapsi ei ole keksinyt listata paperille seikkoja jotka ärsyttää ja pohtinut siltä pohjalta että miten kannattaisi käsitellä ongelmatilanteita.
Minulla on varmaan vähän tyhmempiä lapsia, olen opettanut tuon ikäisiä vielä vähän samoilla metoideilla kuin koiria. Ihan hyvin pärjääviä teini-ikäisiä näistä kolmesta on kuitenkin kasvanut.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä hän turhautuu siihen, että huomaa ettei osaa kommunikoida ymmärrettävästi. Eli toisin sanoen hän on älykkääpi kuin mitä hänen fyysinen osaamisensa on. Sinun tilanteessasi menisin keskustelemaan jonkun esim. kehityspsykologin kanssa. Suosittelen myös lasten älykkyysosamäärän testaamista.