Uskallanko jättää vauvan hoitoon?
Uskallanko jättää vauvan hoitoon äidilleni muutamaksi tunniksi? Vauva on kohta 9kk. Äitini on nähnyt vauvaa viikottain, mutta ei ole koskaan hoitanut (eli ei ole syöttänyt tai vaihtanut vaippaa).
Vauva ei ole ollut koskaan ennen vieraalla hoidossa. Isänsä kanssa sujuu hyvin kauppareissut tai lenkillä käymiset. Olin syksyllä pari kertaa poissa pidemmän aikaa (kävin elokuvissa, syömässä) ja tuon ajan vauva huusi vain isänsä sylissä. Ei suostunut syömään pulloa. Minulla on edelleen huono omatunto noista reissuista :(
Kommentit (36)
Porvoosta päivää...
Meinaatko, ettei ÄITISI ole koskaan hoitanut vauvaa?
Todennäköisesti ÄITISI on sinuakin pienenä onnistunut hengissä pitämään muutaman tunnin verran. Ehkä. Luota nyt tämän kerran.
Mene ruoka-aikojen välissä niin ei tarvitse olla siitä huolissaan. Eiköhän se hyvin mene.
ei missään tapauksessa! en ymmärrä, miten olet voinut isän antaa hoitaa vauvaa?
Äidillesi uskallat antaa jos olet sen verran nähnyt että hän osaa käsitellä vauvaa.
Ja isän pitää kyllä nykypäivänä pärjätä muutama tunti vauvan kanssa ilman äitiä koska vain.
Annappa isälle vähän lisää vastuuta. Voit pistää isän vauvan hoitovuoroon, kun teet itse ruokaa tms. ja annat sen itse selvitä ongelmatilanteista etkä tuki heti tekemään kaikkea itse.
Ap vastaa: Kirjoitin ehkä huonosti, kun tämä ymmärrettiin näin väärin. Anteeksi.
En siis epäile sitä, etteikö äitini osaisi hoitaa vauvaa. Tietysti osaa. Olen huolissani siitä, miten vauvan turvallisuuden tunne järkkyy jos hän itkee koko illan vieraassa paikassa vieraan ihmisen sylissä. Mitä jos hän saa siitä traumoja, jotka esimerkiksi näkyvät aikuisiässä persoonallisuushäiriönä? Vauva on kuitenkin itkenyt myös nuo aikaisemmat kerrat naama punaisena, vaikka silloin hoitaja olikin tuttu (isänsä).
Eihän vauva siitä rikki mene vaikka huutaa, eikä kuole nälkään vaikkei mitään suostuisikaan syömään. Mutta kuinka vahingollista se on vauvalle? Hän kuitenkin kokee tulevansa hylätyksi silloin ja pelkää.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 12:56"]
No voi... Et uskalla. Paras, että vietät lapsen kanssa aikaa jatkossa niin, että vessaankin otat mukaan. Menette sitten kouluunkin yhdessä.
[/quote]
Ap vastaa: heh, otan vauvan kyllä usein vessaan mukaan ettei satuta itseään tai tee tuhojaan. Eivätkö muut sitten ota?
Ja kouluun en tokikaan hänen kanssa mene, mutta kotihoidossa olin ajatellut pitää ensimmäiset elinvuodet.
Persoonallisuushäiriö muutaman tunnin isoäidin luona hoidossa olosta??? 99,9999999% suomalaisista on siis hyvin häiriintyneitä
Aina moni meistä on vienyt lapsensa päiväkotiin 9-10kk iässä...
Olet kyllä seonnut. Tuollaiset äidit vasta niitä häirikkölapsia kasvattavat. Teippaa se pentu itseesi kiinni.
Onko lapsesi edelleen pelkällä rintaruokinnalla? Etkö ole kertaakaan syksyn jälkeen pystynyt jättämään lasta isänsä kanssa kahden? Sinun omistushaluisuutesi on tod.näk. isompi riski vauvan mielenterveydelle kuin mummon tai isän kanssa oleminen
"Olen huolissani siitä, miten vauvan turvallisuuden tunne järkkyy jos hän itkee koko illan vieraassa paikassa vieraan ihmisen sylissä."
Mitä aikaisemmin harjoittelet näitä erotilanteita, sitä paremmin ne onnistuu.
Kannattaa aloittaa turvallisista tilanteista (ettei äidille tule eroahdistusta). Anna lapsi hoitoon, vaikka et ole tekemässä mitään erityistä, voit palata vauvan luoksen kun sinua alkaa ahdistamaan.
Pikkuhiljaa pidennät poissaoloaikoja ja opit pian olemaan muutamia tunteja erossa lapsestasi ja jossain vaiheessa jopa yön yli.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 14:46"]
Äidillesi uskallat antaa jos olet sen verran nähnyt että hän osaa käsitellä vauvaa.
Ja isän pitää kyllä nykypäivänä pärjätä muutama tunti vauvan kanssa ilman äitiä koska vain.
Annappa isälle vähän lisää vastuuta. Voit pistää isän vauvan hoitovuoroon, kun teet itse ruokaa tms. ja annat sen itse selvitä ongelmatilanteista etkä tuki heti tekemään kaikkea itse.
[/quote]
Ap vastaa: kotona ollessaan isä hoitaa lasta aivan yhtä paljon kuin minäkin. He pärjäävät hyvin lyhyet ajat, kun käyn kaupassa tai lenkillä. Mutta en ole ollut syksyn jälkeen poissa montaa tuntia yhteen putkeen.
Isä on jäämässä hoitovapaalle ja menen joksikin aikaa töihin. Uskon, että heidän päivät tulevat mahdollisten alkuongelmien jälkeen sujumaan hyvin. En ole yhtään huolisssani heidän pärjäämisestä tai töiden aloittamisesta (on mukavaa saada elämään hieman vaihtelua). Vaikka vauva itkisikin ensimmäiset työpäivät, hän on kuitenkin kotona isänsä kanssa. Tuo vieraaseen paikkaan vieraalle hoitajalle on nimenomaan se, josta olen huolissani.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 14:58"]
Persoonallisuushäiriö muutaman tunnin isoäidin luona hoidossa olosta??? 99,9999999% suomalaisista on siis hyvin häiriintyneitä
Aina moni meistä on vienyt lapsensa päiväkotiin 9-10kk iässä...
[/quote]
Ap vastaa: en siis usko, että persoonallisuushäiriöt kehittyvät siksi että lapset ovat mummolla hoidossa. Mutta joistain lapsuuden traumoistahan ne kumpuavat, ja eikö hylätyksi tuleminen ole yksi tälläinen trauma?
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 15:00"]
Onko lapsesi edelleen pelkällä rintaruokinnalla? Etkö ole kertaakaan syksyn jälkeen pystynyt jättämään lasta isänsä kanssa kahden? Sinun omistushaluisuutesi on tod.näk. isompi riski vauvan mielenterveydelle kuin mummon tai isän kanssa oleminen
[/quote]
Ap vastaa, ei ole pelkällä rintaruokinnalla, kiinteitä alettiin maistella neuvolan ohjeiden mukaan 5kk iässä, ja tällä nykyään syö 5 ateriaa päivässä. Rinta on kuitenkin tärkeä ravinnon lähde.
Ja ovat siis usein olleet isänsä kanssa kahden max pari tuntia, ne sujuvat jo hyvin.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 15:29"]
Mutta joistain lapsuuden traumoistahan ne kumpuavat, ja eikö hylätyksi tuleminen ole yksi tälläinen trauma?
[/quote]
Juu, mutta onko tosiaan hylätyksi tulemista jos lapsi saa hoitoa, hänen tarpeisiinsa vastataan ja hoitaja on jo jollain asteella tuttu ( =mummo)? Sitten voi puhua hylkäämisestä kun tarpeisiin ei vastata toistuvasti tai pitkäaikaisesti; en usko että missään voidaan väittää että muutama tunti tutun ihmisen seurassa aiheuttaa vakavia ongelmia. Jos jättäisit lapsesi yksin keskelle rautatieasemaa Delhissä päiväksi, voisi puhua hylkäämisestä.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 15:11"]
"Olen huolissani siitä, miten vauvan turvallisuuden tunne järkkyy jos hän itkee koko illan vieraassa paikassa vieraan ihmisen sylissä."
Mitä aikaisemmin harjoittelet näitä erotilanteita, sitä paremmin ne onnistuu.
Kannattaa aloittaa turvallisista tilanteista (ettei äidille tule eroahdistusta). Anna lapsi hoitoon, vaikka et ole tekemässä mitään erityistä, voit palata vauvan luoksen kun sinua alkaa ahdistamaan.
Pikkuhiljaa pidennät poissaoloaikoja ja opit pian olemaan muutamia tunteja erossa lapsestasi ja jossain vaiheessa jopa yön yli.
[/quote]
Ap vastaa: Aloitan pian työt, ja odotankin sitä innolla. Mukava saada välillä muutakin tekemistä kuin pelkkää vauvan hoitoa. En siis usko olevani niin sairaalloisen kiintynyt vauvaani kuin täällä annetaan ymmärtää.
Kysymykseni koski siis nimen omaan vieraalle ihmiselle vieraaseen paikkaan jättämistä. Vauvani on käynyt äitini luona kylässä kanssamme pari kertaa kuussa, ja tämän lisäksi äitini on käynyt meillä pari kertaa kuussa.
Mutta ilmeisesti kaikki ovat sitä mieltä, että vauvalle ei ole haitallista vaikka hän huutaisikin muutaman tunnin. Ja tokikaan ei voi etukäteen tietää, kuinka he pärjäävät. Kaikkihan saattaa mennä hyvin. Ja se olisi tietysti unelmatilanne. Ajattelin kuitenkin varautua pahimpaan.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2013 klo 15:29"]
Mutta joistain lapsuuden traumoistahan ne kumpuavat, ja eikö hylätyksi tuleminen ole yksi tälläinen trauma?
[/quote]
Juu, mutta onko tosiaan hylätyksi tulemista jos lapsi saa hoitoa, hänen tarpeisiinsa vastataan ja hoitaja on jo jollain asteella tuttu ( =mummo)? Sitten voi puhua hylkäämisestä kun tarpeisiin ei vastata toistuvasti tai pitkäaikaisesti; en usko että missään voidaan väittää että muutama tunti tutun ihmisen seurassa aiheuttaa vakavia ongelmia. Jos jättäisit lapsesi yksin keskelle rautatieasemaa Delhissä päiväksi, voisi puhua hylkäämisestä.
[/quote]
Ap kiittää vastauksesta! Näinhän se luultavastikin on!
Mä en jättäis. En ilman erittäin pakottavaa tilannetta. Mun mielestä pelko, ilman äitiä oleminen ja itkeminen ei ole koskaan mitenkään "kouluttavaa" tai "karaisevaa" vaan yksiselitteisesti kamalaa.
Vaikka mummo oliskin tuttu, vauva on silti ilman äitiä sen luona. Ja jos vauva ei ole valmis olemaan ilman äitiä se panikoi. Kyllä mun lapset on aina jossain vaiheessa alkaneet irroittaa minusta, siinä 1-2 vuoden paikkeilla. Siihen asti olen ollut lapselle läsnä enkä siis tietoisesti kouluttanut tai totuttanut hoidossa oloon. Kyllä ne isompina siihen hyvin sit tottui, kunhan olivat valmiita siihen.
En voisi koskaan olla rauhassa esim. iltaa viettämässä jos tietäisin että lapseni huutaa sen ajan suoraa huutoa. En usko lapsen kouluttamiseen, mun mielestä koiria koulutetaan.
No voi... Et uskalla. Paras, että vietät lapsen kanssa aikaa jatkossa niin, että vessaankin otat mukaan. Menette sitten kouluunkin yhdessä.