Lue keskustelun säännöt.
Saisikos vähän neuvoja epäonnistuneille vanhemmille
16.03.2019 |
Me ollaan ihan pulassa ja ihan dead tän asian kanssa.
Meillä on 3v.1kk vanha poika joka edelleen pitää joka paikassa köyttää joko rattaisiin tai ostoskärryihin. Jos näin emme tee niin hän ottaa jalat alleen ja juoksee päättömästi johonkin taakseen katsomatta. Tätä vieressä kävelyä ja kädestä pitämistä olemme harjoitelleet ja harjoitelleet tuloksetta. Olemme kokeilleet asiasta juttelua ja neuvottelua ja käskemistä. Olemme yrittäneet palkita onnistumisista asiassa ja myöskin kiristää ja uhkailla. Olemme myös yrittäneet sanoa tässä tilanteessa että "heippa, me lähdemme sitten" mutta häntä ei kiinnosta. Moni muu asia hänen kanssaan taas on alkanut hankaluuksista huolimatta sujumaan pikkuhiljaa mutta tämä ei. Ei siis minkäänlaista edistymistä.
Meillä on myös 7 vuotias poika ja hänen kanssaan vastaavaa ei koskaan ole ollut.
Mitä voimme enää tehdä? Olen asiasta jo 1,5 vuotta sitten neuvolassa yrittänyt jutella ja viimeksi 3-vuotis neuvolassa. Emme saaneet apuja. Onko kenellään ollut vastaavaa ja miten olette asian selvittäneet?
Tilanne on vaarallinen lapselle koska kun hän juoksee (ja vauhti on kova) niin hän ei ymmärrä että helposti jää auton alle, putoaa johonkin tai vaikka katoaa. Joudun varmaan ottamaan kohta käyttöön valjaat jos en halua rattaissa kärrätä seuraavia vuosia.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Mun veli oli tuollainen lapsena. Vaaratilanteita tuli kun karkasi ulos leikkimään kotoa myös. Sai faijalta niin pahasti joka kerta turpaa mut karkas aina uudestaa leikkipuistoo.
Ei oppinu millään.
Nyt aikuisena on mahtava tyyppi. Todella rohkea, utelias ja energinen. Liikkuu edelleen paljon.
Vaikeita lapsia mut pärjääviä aikuisia kunhan eivät jää lapsena auton alle.
"kiva" kuulla! :) Eli siis valjaat päälle ja menoks. Yritän muistaa tän ens kerralla kun lapsi koettelee mun hermoja, kiitos kivasta kommentista! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapselle koirille tarkoitettu GPS panta ja vie lapsi metsään jossa päästät vapaaksi. Siellä ei ole riskiä jäädä auton alle, eikä myöskään riskiä lapsen katoamisesta koska näet sijainnin kännykästäsi kaiken aikaa.
Oishan tässä se, että kun aikansa juoksee ja eksyy niin hätääntyy. Joskopa oppis jotain...
Meillä on samanikäinen ja käytökseltään ihan samanlainen. En ole keksinyt ratkaisua. Tuo vielä leikkisi ihan tyytyväisenä yksin kaikessa rauhassa, ei ollenkaan kaipaa vanhempia ja muita tuttuja. Hyvin rohkea ja itsevarma, mutta itsesuojeluvaistoa ei yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapselle koirille tarkoitettu GPS panta ja vie lapsi metsään jossa päästät vapaaksi. Siellä ei ole riskiä jäädä auton alle, eikä myöskään riskiä lapsen katoamisesta koska näet sijainnin kännykästäsi kaiken aikaa.
Oishan tässä se, että kun aikansa juoksee ja eksyy niin hätääntyy. Joskopa oppis jotain...
Huh. Melko raakaa. :D Mutta kerran huonekalukaupassa päätin että en lähde perään ja huusin heipat vielä kun lähti. Noh, lapsihan juoksi suoraan auki jääneestä ovesta kaupan varastoon ja lähes jäi trukin alle. Suuri virhe siis ja ei tule toistumaan. Ap
En täysin nyt ymmärrä että miksi se lapsi pitää viedä ruokakauppaan ja huonekalukauppaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi kuitenkin päiväkodissa käyttäytyy ilman ongelmia, kysymys tuskin on siitä, että lapsella olisi jokin häiriö, jonka vuoksi hän ei pystyisi toimimaan kotonakin paremmin.
Onko lapsella tarpeeksi tilaisuuksia purkaa energiaansa ulkona?
Tuonikäisen kanssa pystyy jo hyvin keskustelemaan. Miettikää yhdessä, mitä kivaa voisitte yhdessä tehdä, jos yhdessä liikkuminen sujuisi paremmin. Yritä saada siitä lapselle houkutin toimia paremmin.
Vierailija kirjoitti:
https://www.lastentarvike.fi/verkkokauppa/Vauvanhoito/Lastenreput-ja--l…
Kiitos, tällainen meillä onkin. Pakko kai se on alkaa käyttämään. Ostimme tällaisen jo vuosi sitten lomareissua varten mutta ajattelimme opettamalla saada hänet lopettamaan juoksentelun. Kai tää talutusreppu on meidän vika oljenkorsi. Hävettää vaan kun noin isoa sellaisessa vielä pitää roikottaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se nuorempi lapsi kotiin isänsä kanssa ja menet sen vanhemman kanssa kauppaan. Ja selität tälle kotiin jäävälle, että sitten kun osaat olla nätisti, niin kuin hoidossa, pääsee mukaan. Mihin tahansa nyt menettekin. Kokeilette välillä, onko oppi mennyt perille. Varmaan alkaa kiinnostamaan mukaan pääsy vs. kotona olo. Määrätietoisuutta hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai huutaa SATTUU, no antaisin huutaa ja pitäisin kiinni. En usko, että oikeasti sattuu, hän vain yrittää päästä sillä tavalla irti tilanteesta. Hänelle varmasti selitetään koko ajan, että hänestä pidetään kiinni, koska ei osaa kävellä vieressä. Jatkaisin sitä. Ei kai tuossa muuta voi.
No en kehtaa kun ihmiset alkavat tuijottamaan ja varmaan joku pian puuttuisikin tilanteeseen. Ja kohta saisin lukea palstalta kuinka "äiti retuutti lastaan kaupassa vaikka lapsi huusi sydäntä särkevästi että sattuu". Ap
Eli lapsella on erittäin toimiva keino hallita teitä.
Näin on. Mitä tekisit tilanteessa että näet kun äiti/isä väkisin pitää lapsesta kiinni ja lapsi huutaa itkien että sattuu tms.ja tilanne vaan jatkuu ja jatkuu. Et puutu? Et soita poliisille? Katsot vain että "siinä se lapsi oppii". Ja kuvittelet että kaikki muutkin ajatelevat hyväksyvästi näin. Jos sinulla ei ole antaaminulle hyvää neuvoa niin anna olla. Kunnon momshaming meininki sulla. Ap
Katsoisin empaattisesti ja yrittäisin jotenkin telepaattisesti lähettää voimia, koska ei tuossa tilanteessa muuta voi ja te sentään yritätte toimia parhaanne mukaan. T. se momsheimaaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi kuitenkin päiväkodissa käyttäytyy ilman ongelmia, kysymys tuskin on siitä, että lapsella olisi jokin häiriö, jonka vuoksi hän ei pystyisi toimimaan kotonakin paremmin.
Onko lapsella tarpeeksi tilaisuuksia purkaa energiaansa ulkona?
Tuonikäisen kanssa pystyy jo hyvin keskustelemaan. Miettikää yhdessä, mitä kivaa voisitte yhdessä tehdä, jos yhdessä liikkuminen sujuisi paremmin. Yritä saada siitä lapselle houkutin toimia paremmin.
Kiitos vastauksesta ja sitähän tässä juuri taas yritetään, miettiä ratkaisua. Tämän kanssa pystyy juttelemaan mutta tämä meidän tapaus on nyt jotain muuta. On tarpeeksi aktiviteetteja ja ulkoilua hänelle. Itseasiassa rauhallisempi hän on silloin kun olemme tehneet jotain rauhallista kuten lukeneet kirjaa kuin sitten se että hän on esim.ulkoillessa "päässyt purkamaan energiaa". Uskoisin että päiväkodissa asiat sujuvat hyvin koska hän on vieraiden ihmisten kanssa, paljon tapahtumia ympärillä ja muiden lasten esimerkki. Tätä en kuitenkaan omassa arjessamme hänelle menoillemme pysty tuomaan niin jokin muu ratkaisu pitää keksiä. Hänen kanssaan kyllä keakustellan näistä ennen näitä tapahtumia, sen aikana ja sen jälkeen. Kovin ymmärtäväinen tuntuu olevan mutta käytännössä tämä hänellä unohtuu. Olemme tosiaan jo yhden lapsen kunniallisesti kasvattaneet jo seitsemän vuoden ikään mutta kun näitä lapsiakin on erilaisia. Kaikkien kanssa se keskustrlu vain ei toimi. Ap
Sellainen kettinki kiinni nilkkoihin että pystyy ottamaan vain hyvin lyhyitä askeleita.
Tai sähköpanta kaulaan - kaukosäätimellä sitten palautetta jos menee kauas vanhemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En täysin nyt ymmärrä että miksi se lapsi pitää viedä ruokakauppaan ja huonekalukauppaan jne.
No mutta tätä sun ei onneks tarviikkaan ymmärtää. Tässä keskustelussahan EI ole kyse siitä.
Ette ole epäonnistuneita, teillä vaan on vilkas "vaikean" temperamentin omaava uhmaikäinen. Jotkut lapset vaan on OIKEASTI kamalia tuossa iässä.
Harjoitelkaa sitä kävelyä pienissä erissä ja helpoissa paikoissa. Rattaat mukana. Aina kun lähtee juoksemaan, niin kiinni ja rattaisiin. "Katsos Petteri kun on vaarallista juosta tuolla tavalla, niin joudun nyt laittamaan sinut rattaisiin." Tärkeintä on olla menettämä hermoja, jotta lapsi ei koe "voittavansa" teitä tai ettei tilanteeseen tule valtataistelua. Kymmenen minuutin päästä pois rattaista ja uusinta. Toistatte sata kertaa. Sen pitää tuntua lapsesta tylsältä ja luonnolliselta seuraamukselta karkuun juoksusta. Ehkä muutaman kuukauden päästä helpottaa - älkää kuvitelko nopeaa muutosta. Älkää myöskään menkö kauppaan sen kanssa, menkää helpolla!
Jos teillä on monissa asioissa ongelmia, niin joillain paikkakunnilla on vanhemmille kursseja, jotka saattavat olla hyvinkin toimivia. Joskus ongelmat löytyvät esim. lapsille osoitetussa huomion määrässä, rajoissa jne. Joskus vanhempien uupumus on ongelma, sillä uhmaikäiset kyllä voivat uuvuttaa vanhemmat. Siitä tulee helposti kierre, vanhempi uupuu, lapsi aistii sen ja käyttäytyy vielä huonommin, vanhempi uupuu entisestään jne. Näitä ongelmia ei oikeasti voi missään nettikeskustelussa syväluotaavasti löytää ja selvittää, vaan ammattilaisen apu on parempaa. Tsemppiä!
Yritä päästä eroon tuosta ajatuksesta, että sinua nolottaa lapsen käytös ja mietit, että mitä ihmiset ajattelevat. Vähän tosiaan vaikuttaa, että siitä on tullut lapselle kiva leikki, koska hän on hoksannut olevansa siinä niskan päällä tuolla huudolla. Tärkeintä olisi, että pysyisit auktoriteettinä koko ajan huudosta huolimatta.
Meidän kuopus on myös melko kovapäinen ja oppi huutamaan apua jo yksivuotiaana. Siis kun joku asia ei häntä miellytä, niin huutaa vaan tosi kovaa että APUA!!! Siis kun suuttuu, kun ei saa tehdä jotain, jokin asia kielletään jne. Olen ajatellut, että se kuulostaa varmaan tosi karulta ulkopuolisesta, mutta olen todennut, että siinähän soittavat poliisin, meillä ei ole mitään salattavaa. Että tärkeämpää on pysyä niissäkin tilanteissa aikuisena eikä esim. antaa periksi jotta saa lapsen hiljaiseksi. Nyt on 4v ja melko harvoin enää tuota konstia yrittää.
Ja mitä itse olen jotain vastaavia tilanteita kaupassa nähnyt, niin kyllä minusta aikuisen reaktioista ja mielentilasta näkee, onko lapsella oikeasti joku hätä, vai huutaako apua ja kipua kiristysmielessä. Jos aikuinen on rauhallinen ja jämäkkä, mutta ei aggressiivinen tai erityisen vihainen, niin kyllä itse ainakin yleensä totean, että ei sillä mitään hätää varmasti ole. Kaikki ei tietty ajattele näin, mutta ainakin kaikki ne, joilla on omia lapsia.
käyttäkää valjaita ja kyllä se muutaman vuoden päästä alkaa hälvetä kun alkaa ymmärtää enemmän. Tai sitten riskillä annatte mennä vapaana, kun joutuu muutaman kerran sairaalaan niin alkaa ymmärtää. Ilmeisesti kyllä kykenee keskittymään kun asia onnistuu päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai huutaa SATTUU, no antaisin huutaa ja pitäisin kiinni. En usko, että oikeasti sattuu, hän vain yrittää päästä sillä tavalla irti tilanteesta. Hänelle varmasti selitetään koko ajan, että hänestä pidetään kiinni, koska ei osaa kävellä vieressä. Jatkaisin sitä. Ei kai tuossa muuta voi.
No en kehtaa kun ihmiset alkavat tuijottamaan ja varmaan joku pian puuttuisikin tilanteeseen. Ja kohta saisin lukea palstalta kuinka "äiti retuutti lastaan kaupassa vaikka lapsi huusi sydäntä särkevästi että sattuu". Ap
Eli lapsella on erittäin toimiva keino hallita teitä.
Näin on. Mitä tekisit tilanteessa että näet kun äiti/isä väkisin pitää lapsesta kiinni ja lapsi huutaa itkien että sattuu tms.ja tilanne vaan jatkuu ja jatkuu. Et puutu? Et soita poliisille? Katsot vain että "siinä se lapsi oppii". Ja kuvittelet että kaikki muutkin ajatelevat hyväksyvästi näin. Jos sinulla ei ole antaaminulle hyvää neuvoa niin anna olla. Kunnon momshaming meininki sulla. Ap
Katsoisin empaattisesti ja yrittäisin jotenkin telepaattisesti lähettää voimia, koska ei tuossa tilanteessa muuta voi ja te sentään yritätte toimia parhaanne mukaan. T. se momsheimaaja
Mahtavaa, kiitos. Mutta mä lupaan sulle että kaikki ei vain toimi noin. Ja ehkä ihan hyväkin että ei toimi. Kun osaisi just niissä oikeissa tilanteissa ollakkin se empaattinen, hyväksyvästi katsova. Mutta joissain tilanteissa oikeesti onkin kyse tosi tilanteesta, lastaan jatkuvadti pahoinpitelevästä vanhemmasta. Yritä siinä nyt sitten selvittää että kumpaa se on. Ap
.
Minä ajattelisin, että valjaissa olemiseen on syy ja lapsi ei niissä haluaisi olla.