Lue keskustelun säännöt.
En avaa oveani ainoallekaan virpojalle.
23.03.2013 |
Onko muita samanlaisia?
Luonnollisesti oma lapsikaan ei virvo.
Kommentit (53)
Kysyin lapsilta, lähtevätkö virpomaan vai jaetaanko virpojille ostamani herkut tasan eikä avata ovea. Lapset olivat sitä mieltä, että jaetaan. Hieno päätös! Pysyvät poissa muiden ovilta ja kuitenkin saavat samanlaisen "saaliin" kuin jos lähtevät kerjuulle.
Tosin sama juttu oli jo viime vuonna ja sitä edellisenä. Virpomassa eivät ole olleet kertaakaan, vaan aina on mietitty panos-tuotos - ajattelun pohjalta, mikä on tehokkainta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:13"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:07"]
Avaan oven ja virpomiskysymykseen vastaan kohteliaasti, että kiitos ei. Lasten tulee oppia, että joskus sitä pettyy. Jos vanhemmat ei opeta, täytyy naapurin tms. muistaa, että lapsuuteen kuuluu myös se, että kaikki ei suju kuten toivoi. Minusta tässä on tärkeä kasvatuksellinen aspekti.
[/quote]
WOW!
Minusta taas on ihana opettaa, että ihmiset on mukavia ja ystävällisiä, huomioivat toiset. Siinä on enemmän esimerkkioppimista, kuin tuossa pettymysten oppimisessa, pettymyksiä tulee varmasti enemmän eteen elämässä ilman naapuriakin.
[/quote]
Eli kun ovellesi tulee iso karski mies, joka haluaa pankkikorttisi tunnuslukuineen, niin ne hänelle annat? Koska olet niin ystävällinen.
[/quote]
Kerroppa nyt jonkinlainen aasinsilta tähän vertaukseen?
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:13"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:07"]
Avaan oven ja virpomiskysymykseen vastaan kohteliaasti, että kiitos ei. Lasten tulee oppia, että joskus sitä pettyy. Jos vanhemmat ei opeta, täytyy naapurin tms. muistaa, että lapsuuteen kuuluu myös se, että kaikki ei suju kuten toivoi. Minusta tässä on tärkeä kasvatuksellinen aspekti.
[/quote]
WOW!
Minusta taas on ihana opettaa, että ihmiset on mukavia ja ystävällisiä, huomioivat toiset. Siinä on enemmän esimerkkioppimista, kuin tuossa pettymysten oppimisessa, pettymyksiä tulee varmasti enemmän eteen elämässä ilman naapuriakin.
[/quote]
Eli kun ovellesi tulee iso karski mies, joka haluaa pankkikorttisi tunnuslukuineen, niin ne hänelle annat? Koska olet niin ystävällinen.
[/quote]
Loistava aivopieru....
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:05"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:02"]
Eipä avata ovea meilläkään virpojille. Kyseinen perinne on sen verran tuore, ettei siihen tarvitse onneksi osallistua. Harvalla lapsella on mukanaan siunattuja oksia muistuttamassa siitä alkuperäisestä siunauksesta, joka virpomiseen liittyy.
Virpominen lienee ainoa kerjäyksen muoto, jossa kerjääjä saa vaatia tiettyä palkkaa eli ei kelpaa rusinat, hedelmät, pastillit jne. vaan ainoastaan isot ja kalliit pääsiäismunat. Kiitos ei, en osallistu tähän leikkiin.
[/quote]
Tuore perinne, no miten sen nyt ottaa..
Itse olen lapsena käynyt virpomassa ja olen jo yli 50v, mutta voihan se tietty olla tuore jos ajatellaan ajanlaskun alusta asti historiaa.
[/quote]
Tuore siinä mielessä, että vielä 60-luvulla palkan sai vasta pääsiäisenä, ei virpomispäivänä. Ja oksat siunattiin kirkossa Palmusunnuntaina, vasta sitten mentiin virpomaan. Virpomiseen liittyi aito toisen kodin ja talouden siunaaminen, ei pelkkä loru ja kädenojennus palkkaa varten. Nykykäytäntö on todella tuore suhteessa ajanlaskun alun historiaan!
Lisäksi suurin osa Suomea ei edes virponut kuin vasta 80-luvulta alkaen, tosin osassa maata ei virpominen ole onneksi vielä muodissa.
[/quote]
Just joo, muut muodit opitaan viikossa, mutta tällaiseen meneekin sitten useampi vuosikymmen. Oikeen hieno selitys :)
[/quote]
Pääsiäinen on vain kerran vuodessa, joten muodin oppiminen viikossa on hieman omituista tässä tapauksessa. Tosin kerjäläisiä näkee eniten lähiöissä ja uusilla omakotialueilla, jossa vanhemmat ei kovin paljoa näytä lapsistaan välittävän.
Meillä on se vanha perinne, että palkkion saa tulla noutamaan pääsiäisenä. Pidän kiinni lapsena oppimastani perinteestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:15"]
Kysyin lapsilta, lähtevätkö virpomaan vai jaetaanko virpojille ostamani herkut tasan eikä avata ovea. Lapset olivat sitä mieltä, että jaetaan. Hieno päätös! Pysyvät poissa muiden ovilta ja kuitenkin saavat samanlaisen "saaliin" kuin jos lähtevät kerjuulle.
Tosin sama juttu oli jo viime vuonna ja sitä edellisenä. Virpomassa eivät ole olleet kertaakaan, vaan aina on mietitty panos-tuotos - ajattelun pohjalta, mikä on tehokkainta.
[/quote]
Tehkää sama jouluna, ette anna muille lahjoja, ostatte vain itsellenne, kaikilla on kivaa. Mitä sitä antamisen iloa opettaa lapsille!
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:18"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:05"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:02"]
Eipä avata ovea meilläkään virpojille. Kyseinen perinne on sen verran tuore, ettei siihen tarvitse onneksi osallistua. Harvalla lapsella on mukanaan siunattuja oksia muistuttamassa siitä alkuperäisestä siunauksesta, joka virpomiseen liittyy.
Virpominen lienee ainoa kerjäyksen muoto, jossa kerjääjä saa vaatia tiettyä palkkaa eli ei kelpaa rusinat, hedelmät, pastillit jne. vaan ainoastaan isot ja kalliit pääsiäismunat. Kiitos ei, en osallistu tähän leikkiin.
[/quote]
Tuore perinne, no miten sen nyt ottaa..
Itse olen lapsena käynyt virpomassa ja olen jo yli 50v, mutta voihan se tietty olla tuore jos ajatellaan ajanlaskun alusta asti historiaa.
[/quote]
Tuore siinä mielessä, että vielä 60-luvulla palkan sai vasta pääsiäisenä, ei virpomispäivänä. Ja oksat siunattiin kirkossa Palmusunnuntaina, vasta sitten mentiin virpomaan. Virpomiseen liittyi aito toisen kodin ja talouden siunaaminen, ei pelkkä loru ja kädenojennus palkkaa varten. Nykykäytäntö on todella tuore suhteessa ajanlaskun alun historiaan!
Lisäksi suurin osa Suomea ei edes virponut kuin vasta 80-luvulta alkaen, tosin osassa maata ei virpominen ole onneksi vielä muodissa.
[/quote]
Just joo, muut muodit opitaan viikossa, mutta tällaiseen meneekin sitten useampi vuosikymmen. Oikeen hieno selitys :)
[/quote]
Pääsiäinen on vain kerran vuodessa, joten muodin oppiminen viikossa on hieman omituista tässä tapauksessa. Tosin kerjäläisiä näkee eniten lähiöissä ja uusilla omakotialueilla, jossa vanhemmat ei kovin paljoa näytä lapsistaan välittävän.
[/quote]
Kummasti tästä "uudesta" virpomisperinteestä osataan valittaa, todella hyvissäajoin vielä, vaikka se niin vieras perinne onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:20"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:15"]
Kysyin lapsilta, lähtevätkö virpomaan vai jaetaanko virpojille ostamani herkut tasan eikä avata ovea. Lapset olivat sitä mieltä, että jaetaan. Hieno päätös! Pysyvät poissa muiden ovilta ja kuitenkin saavat samanlaisen "saaliin" kuin jos lähtevät kerjuulle.
Tosin sama juttu oli jo viime vuonna ja sitä edellisenä. Virpomassa eivät ole olleet kertaakaan, vaan aina on mietitty panos-tuotos - ajattelun pohjalta, mikä on tehokkainta.
[/quote]
Tehkää sama jouluna, ette anna muille lahjoja, ostatte vain itsellenne, kaikilla on kivaa. Mitä sitä antamisen iloa opettaa lapsille!
[/quote]
Mitä ihmeen antamisen iloa ne virpojat sitten edustavat? Jos ei anna palkkaa, ei saa oksaa. Eikö nimenomaan virpojien pitäisi antaa se oksanta pyyteettömästi? Vai siten voi oppia antamisen iloa! Sinne koppaseen annetaan nykyisin maksu oksasta, ei lahjaa.
Ovea ei tarvitse avata, virpomisoksaa ei tarvitse ottaa vastaan. Jokainen perhe saa elää omalla tavallaan. Jos joissain perheissä laitetaan lapset virpomaan, ei se tarkoita, että muissa perheissä on pakko avata ovi ja antaa suklaamunia. Onneksi jokainen voi valita ja kun laittaa oveen lapun, että ei virpojia ja vielä varmuudeksi lukutaidottomille noidankuvan ja siihen rastin päälle, niin kukaan ei soita ovikelloa ja häiritse. Tai jos soittaa, niin sitten on muuta asiaa kuin virpominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan koko huominen päivä poissa, eli kukaan ei ole avaamassa ovea. Tekeekö tästä joku viisas naapurintäti sitten päätelmän, ettemme ole suvaitsevaisia muiden tapoja kohtaan, ja että olemme niiiii tyyypillisiä suomalaisia? Kun mistä te tiedätte, miksei joku avaa ovea? Teette sitten vain päätelmän, että virpojista ei tykätä?
Tosi avarakatseista!
Itse ruuvaan ovikellon irti, saa ainakin nukkua. Jokunen vuosi taaksepäin en muistanut koko virpomista, kun oivkello soi krapula aamuna. Lapset aloittivat huiskimisen, johon totesin samantien, että ei oo mitään annettavaa ja pistin oven kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En aio avata. En halua niitä oksia sisälle. Omakaan lapsi ei virvo.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:10"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:05"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2013 klo 18:02"]
Eipä avata ovea meilläkään virpojille. Kyseinen perinne on sen verran tuore, ettei siihen tarvitse onneksi osallistua. Harvalla lapsella on mukanaan siunattuja oksia muistuttamassa siitä alkuperäisestä siunauksesta, joka virpomiseen liittyy.
Virpominen lienee ainoa kerjäyksen muoto, jossa kerjääjä saa vaatia tiettyä palkkaa eli ei kelpaa rusinat, hedelmät, pastillit jne. vaan ainoastaan isot ja kalliit pääsiäismunat. Kiitos ei, en osallistu tähän leikkiin.
[/quote]
Tuore perinne, no miten sen nyt ottaa..
Itse olen lapsena käynyt virpomassa ja olen jo yli 50v, mutta voihan se tietty olla tuore jos ajatellaan ajanlaskun alusta asti historiaa.
[/quote]
Tuore siinä mielessä, että vielä 60-luvulla palkan sai vasta pääsiäisenä, ei virpomispäivänä. Ja oksat siunattiin kirkossa Palmusunnuntaina, vasta sitten mentiin virpomaan. Virpomiseen liittyi aito toisen kodin ja talouden siunaaminen, ei pelkkä loru ja kädenojennus palkkaa varten. Nykykäytäntö on todella tuore suhteessa ajanlaskun alun historiaan!
Lisäksi suurin osa Suomea ei edes virponut kuin vasta 80-luvulta alkaen, tosin osassa maata ei virpominen ole onneksi vielä muodissa.
[/quote]
Just joo, muut muodit opitaan viikossa, mutta tällaiseen meneekin sitten useampi vuosikymmen. Oikeen hieno selitys :)