Mikä siinä on ongelma jos äiti jää kotiin ja isä hankkii elannon?

Vierailija kirjoitti:

Yksi iso ongelma muille ihmisille on yleensä varmaan se, että yhteiskunta osallistuu tällaisten perheiden kuluihin aika isolla kädellä ja se syö tämän mahdollistavia maksajia. Kotona "makaava" äiskyli saa ensin kotona hoitamisestaan rahaa yhteiskunnalta, sitten mahdollisesti lasten kasvettua työttömyystukia ja lopulta verovaroista kustannettua eläkettä, joka sekään ei riitä mihinkään ja lisää täytyisi saada pohjattomasta taikaseinän rahamaatista.

Toinen on sitten ne tilanteet, kun vauvapalstalla vongutaan, kun mies ei anna rahaa tai ero tuli ja mitäs nyt, kun ollaan ihan tyhjän päällä. Saavat kysyjän näyttäytymään vähän avuttomassa valossa.

Jaahas. Eli ei voi yhtään suunnitella perhe-elämää yhdessä? Käsittääkseni työssäkäyvä puoliso voi ottaa vakuutuksen, joka kattaa perheen elämän jos sattuu vaikka kuolemaan.

Kun lapset ovat kouluikäisiä niin äiti voi lähteä töihin tai opiskelemaan. Tai päivittää koulutuksensa ja töihin.

Jos eläkeikä on kohta se 70 v niin luulisi siinä muutaman kotivuoden täyttävän myös sitä cv:tä.

Ei siinä olekaan vikaa jos järjestely toimii. Vikaa on jos ei toimi. Ja kun suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kosketuspintaa kumpaankaan tilanteeseen niin osa ajattelee mustavalkoisesti ja kärjistäen. Meillä mies on töissä ja minä olen käväissyt pyörähtämässä töissä muutamaan kertaan vanhempainvapaisen välissä (ei vakipaikkaa eli ei ole turmioksi kellekään pienyrittäjälle). Hyvin tämä toimii ja nyt kun olen itse sivutoiminen yrittäjä (kun lapset lähtevät kouluun niin päätoiminen) niin ei edes kiinnosta miltä cv näyttää. Eläkettähän tässä ei minulle juuri kerry, mutta eipä ole avioehtoakaan. Tarkoitus on muutenkin pitää perhe kasassa ja epätodennäköisesti erotessa erota reilusti eikä se eläke siinä vaiheessa olisi suurin murheeni muutenkaan.

Kuinka rikas sitä sitten pitää olla vanhana? Pistättekö säästöön vanhuutta varten? Ei siinä paljoa shoppailla kun ikää on 90-vuotta.

Eli ei sitten kannata olla kotiäiti kun pitää säästää rahaa eläkeikää varten.

Aika köyhää elämää. Henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka rikas sitä sitten pitää olla vanhana? Pistättekö säästöön vanhuutta varten? Ei siinä paljoa shoppailla kun ikää on 90-vuotta.

Eli ei sitten kannata olla kotiäiti kun pitää säästää rahaa eläkeikää varten.

Aika köyhää elämää. Henkisesti.

Niin koska itse et keksisi mitään kehittävää tekemistä lasten hoidon ohessa niin ei voi kukaan muukaan keksiä?

Meillä ainakin oli joku vakuutus jos äijä sattuu kuolemaan kun olin kotona. Senverran, että saisi velat maksettua.

Nyt olen töissä ja maksan ihan itse oman elämisen.

Tuossa naisen asema on tosi turvaton. Tuttavaperheessä tehtiin noin. Äiti hoiti neljää lasta kotona ja mies kävi töissä. Sitten 15 vuoden jälkeen mies täysin yllättäen totesi, että hänellä on toinen nainen ja hän haluaa erota. Kyllä siinä oli naisella hankala löytää töitä, kun työkokemusta ei juuri ollut. Jotain osa-aikaisia sijaisuuksia hän on saanut, mutta rahasta tekee tiukkaa, vaikka osituksessa hän saikin juuri sen verran rahaa, että pystyi hankkimaan viisihenkiselle perheelle asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka rikas sitä sitten pitää olla vanhana? Pistättekö säästöön vanhuutta varten? Ei siinä paljoa shoppailla kun ikää on 90-vuotta.

Eli ei sitten kannata olla kotiäiti kun pitää säästää rahaa eläkeikää varten.

Aika köyhää elämää. Henkisesti.

Niin koska itse et keksisi mitään kehittävää tekemistä lasten hoidon ohessa niin ei voi kukaan muukaan keksiä?

Mistä moinen aivopieru😂

Ei ole mitään ongelmaa. Jos järjestely on yhdessä sovittu ja on ymmärretty mitä se tarkoittaa molempien kannalta esimerkiksi taloudellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa naisen asema on tosi turvaton. Tuttavaperheessä tehtiin noin. Äiti hoiti neljää lasta kotona ja mies kävi töissä. Sitten 15 vuoden jälkeen mies täysin yllättäen totesi, että hänellä on toinen nainen ja hän haluaa erota. Kyllä siinä oli naisella hankala löytää töitä, kun työkokemusta ei juuri ollut. Jotain osa-aikaisia sijaisuuksia hän on saanut, mutta rahasta tekee tiukkaa, vaikka osituksessa hän saikin juuri sen verran rahaa, että pystyi hankkimaan viisihenkiselle perheelle asunnon.

Miksi, oi miksi nämä kotiin jäävät naiset eivät huolehdi asemastaan etukäteen?

Meillä mies halusi keskittyä rauhassa uraansa ja että minä jään hoitamaan kotia ja lapsia.

Minulle se sopi tietyin ehdoin: Ei avioehtoa. Kaikki omaisuus yhteisiin nimiin, niin asunnot kuin muut osakkeet, autot jne. Asianajajan kanssa laadittu ja vahvistettu elatussopimus myös minulle kaiken varalta. Yksityinen riittävä eläkemaksu minulle. Saan käyttää rahaa lupia kyselemättä.

Mies suostui ilomielin ja ilo oli molemminpuolinen ja hyvä ratkaisu perheellemme. Miehellä loistava ura, lapset saivat rauhallisen lapsuuden, koululaisillakin oli vielä äiti välipalan kanssa odottamassa ja kuuntelemassa päivän kuulumisia. Koskaan ei tarvinnut riidellä sairaan lapsen hoitovuoroista, kenen vuoro siivota tai viedä roskat, siinähän ne hoitui ollessani kotona. Viikonloppuina ei tarvinnut viettää ”laatuaikaa” ostoskeskuksissa.

Minulla on jo nyt yksityisesti maksettu tuleva eläke huomattavasti suurempi kuin keskivertoeläke Suomessa. Ja miehen kanssa olemme yhdessä edelleen vaikka lapsetkin jo lensivät pesästä. Minulla on aina ollut monta rakasta harrastusta ja paljon ihania ystäviä, olen tehnyt vapaaehtoistyötä jne., joten aika ei todellakaan koskaan ehtiny tulla pitkäksi.

Mutta tyhjän päälle en olisi koskaan suostunut jäämään kotiäidiksi/-rouvaksi.