Kauanko psykopaatti/narsistimiehesi jaksoi olla hurmaava alussa?

Pari kuukautta, sit alkoivat kulissit rakoilla pahemman kerran. 3 kk ehdittiin olla yhdessä, kun tajusin, että parempi lähteä.

AP jatkaa. Tämä minun tapaukseni puhui yhteenmuuttamishaaveista, järkkäili perheautoa ja kertoi vauvatoiveistaan taisi olla kolmansilla treffeillä. Jarruttelin tunteitani pitkään, mutta hän oli niin mukava, jämpti, huomaavainen, huumorintajuinen, avoin, reipas ja hyvä isä että lopulta annoin mennä. Hän piti yhteyttä tosi intensiivisesti ja vastasi aina viesteihini heti ja tosi suloisesti. Tapaamisen olivat innokkaita ja lennokkaita. Mutta kun itse aloin pohtimaan ääneen skenaarioita miten yhteen muutto onnistuisi, tuntui että hän alkoi kylmetä. Ikinä ei sanonut mitään suoraan, vaan aina positiivisesti ympäripyöreää juttua. Luulen, että hän olisi halunnut metsästää minua ja kun aloin itse pohtia ja järkkäillä, ei se enää ollutkaan kivaa. Hälytyskellot soivat jo alussa monesta asiasta: ei ystäviä, talous kuralla vaikka sinänsä resurssit hyvät, niin mikään ei ollut omaa, tietyille ihmisille lirkutteli loputtomiin (esim. siskolleen, jonka kanssa jakoi liiketoimia) mutta tämän miehestä ei pitänyt lainkaan, oli ylpeä siitä että osasi lirkutella ja heittää juttua, kehut minulle olivat osin ylimaireita ja päälleliimattuja. Olimme niin vähän aikaa yhdessä, etten ehtinyt nähdä kulissien kunnolla kaatuvan - siksipä ehkä kaipaan tätä ihanaa illuusiota ja viehättävää psykopaattiani. Ajattelen, mokasinko itse kun rupesin puhumaan yhteenmuutosta, tutustuttamaan häntä perheeseeni (joiden mielestä hän oli symppis ja kiva, mutta dominoiva ja mairea) ja järkkäilemään aikatauluja sen sijaan että kaikki olisi mennyt hänen tahdillaan ja olisin vaan ollut saatavilla.... Miten tyhmä nainen voi olla - yhä? Onko muilla samanlaisia kokemuksia/ lohdutuksen sanoja?

Turusta, miksi, tunnetko? AP

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 23:07"]

9, tuliko mies crocseissa ja vanhoissa verkkareissa trendikkäälle kuntosalille? Ja Men in black-friikki?

Muistan jonkun tän tyylisen kauheimmat treffikumppanit-ketjussa.

[/quote]

Kyllä, olen aiemmin kertonut hänestä jossain vastaavassa keskustelussa.

Lisään vielä, että mies suunnitteli lapsen hankkimista jo reilun kuukauden tapailun jälkeen ja sanoi palvovansa minua.

t.9

4kk.

Monesta narsistista kyllä jotenkin soi hälytyskellot, ettei kyseessä ole ihan normaali tyyppi. Että jokin on vialla. On LIIAN lipevä, teeskentelee, kehuu sinua, on liian kiinnostunut sinusta (utelee yksityisyyksiä, koska on niiin läheinen ystävä lyhyessä ajassa jne.) Mutta kyseessä on vain luottamuksen luonti, jonka tuotoksena narsisti saa selville sinun herkimmät tuntosi ja akilleenkantapääsi. Sitä sitten käyttää riidan tai koston tullen hyväkseen.

Pyrkii myös hyötymään sinulla eli kaivelee pian esille tuttavapiirisi (kuka olisi hyödyllinen), perheesi varallisuuden, suhteesi työmaailmassa (voi koston tullen puhua p*aa sinusta esimiehellesi tai hyödyntää omalla urallaan kontaktejasi), pöllii ideasi ja mahdolliset luovat juttusi. Esittelee ne myöhemmin ominaan.

Mutta pointti siis oli, että käyttäytyy usein liiankin tuttavallisesti ja kiinnostuneesti.

Jätin deittailemani tod.näköisen narsistin hyvän sään aikana, kun hälytyskellot alkoivat soida. Jo aiemmin ystäväni sanoivat miehessä olevan jotain outoa ja varoittivat, minä en silloin vielä uskonut.

Miehen yhteydenpto oli hyvin hänen tarpeitaan täyttävää. Eli ei koskaan vastannut puhelimeen/viesteihin, kun minä lähetin, vain piti yhteyttä, kun hänelle sopi. Hänellä ei ollut kavereita, ei ollut väkleissä perheeseensä veljeä lukunnottamatta ja ex-vaimon(jonka kanssa yhteinen lapsi) sukulaisiin ei ollut ollut väleissä koskaan. Käytöksessä/tavoissa oli paljon piirteitä, jotka viittasivat muuten mielenterveysongelmaiseen. Oli suuria luuloja itsestään ja oamsta ulkonäöstään, joka ei todellisuudessa kummoinen ollut.(lyhyt, hintelä, rillipää) Hälytyskelloni alkoivat soida, kun mies kerran kyläillessäni luonaan punnitsi minut. (olen kokoa S/34) Sitten ilmoitti, mikä olisi sopiva paino, mihin voisin laihduttaa. Muutakin oli, mutta sen verran henk.kohtaisempaa, etten halua kertoa.

Ulkoisesti ja olemukseltaan muuten musitutti paljon sitä syksyllä Ylen Stalkkeri-sarjassa ollutta stalkkeria.

noin 2-3 kk, siinä alkoi todellinen luonne tulla esille...

9, tuliko mies crocseissa ja vanhoissa verkkareissa trendikkäälle kuntosalille? Ja Men in black-friikki?

Muistan jonkun tän tyylisen kauheimmat treffikumppanit-ketjussa.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 11:00"]

Deittalin miehen kanssa joka oli unelma. Hyvä ammatti, nuorekas, urheili, hyvä isä, äärimmäisen positiivinen ja muisti aina kehua minua, avata ovet, tarjota kaiken. Huumorintajuinen ja sähäkkää seuraa. Julkisivu alkoi vähän rakoilla: velat ja talousrikos takana, elämässä ei mitään saavutettuna, suurisuuntaisia projekteja ja tulevaisuudenhaaveita, elämä hektistä ja levotonta, työnarkomania. Yhteydenpito ja näkemitet hänen aikataulujensa ja tahtinsa mukaan. Piti paljon yhteyttä puhelimella hetkinä kun hänelle sopi ja minä oli passissa, tapaamiset pääosin hektisiä ja hänen piti kiitää aina seuraavaan menoon. Ei ystäviä. Lirkutteli makeilevasti lapsilleen ja jätti heidät yksin kotiin pitovuoronaan. Piti tiiviisti yhteyttä ihmisiin, joista hänelle hyötyä. Alkoi vähitellen hieman kuittailemana minulle huumorin varjolla ja kehumisen painopiste siirtyi häneen. Ehdimme seurustella 2 kk. Lopetin suhteen kohta intuitioni sanoi minulle että se teki enemmän pahaa kuin hyvää ja suren nyt illuusion katoamista....

Mistäpäin mies oli?

Semmosen kuukauden puoltoista. Sitten mentiin hänen aloitteestaan kihloihin ja kaikki paskamainen käytös alkoi siitä sitten asteittain. 

No eipä tuosta nyt mitään diagnoosia voi vielä tehdä. Jokainen tykkää saada kehuja ja myös tekee välillä hyvää kehua itseään jos kukaan muu sitä ei tee. Suomalaisessa kulttuurissa kun  kukaan ei kehu koskaan. Minulla oli täysi hullu mies ja ihanuus kesti juuri sen ajan kun sai Suomen passin ja pääsi kelakorvausten pariin. En tiedä mikä diagnoosi tuollaiselle vieraissa käyvälle, väkivaltaiselle idiootille pitäisi antaa.

Pari kuukautta. Valitettavasti olin siihen mennessä jo niin korvia myöten rakastunut mieheen, että en tajunnut mistä on kyse vaan selittelin itselleni miehen käytöstä parhainpäin. Esim. että sillä on nyt stressiä töissä ja kunhan se loppuu, mies palaa ennalleen, omaksi ihanaksi itsekseen. Ei palannut. 2 vuotta oltiin yhdessä, ja sen suhteen lopussa olin itsekin psykiatrin avun tarpeessa.

up

Jos saalis on hyvä (esim. rahaa), niin narsisti voi liehitellä pari-kolmekin vuotta. Mutta tällöin vaaditaan jo erilliset asunnot. Sitten, kun on häät vietetty (eikä mitkä tahansa, vaan komeat ja kalliit), voikin jo pottuilu alkaa. Ja raivolla hallitseminen.

Hui.. On kyllä pelottava ajatus että joutuisi tuollaisen miehen pauloihin. Osaavat varasti vedota juuri siihen herkkään kohtaan naisessa:(( Sen verran kyllä olen oppinut elämässä, että jos toinen ei osaa olla läsnä, kuunnella, ja vastaavasti itse kertoa tunteistaan niin jotain on vikana. kaikenlainen rippuvuuskäytös ja tuollainen kiireellä päteminenkin saa kelloni soimaan. Eli mistähänpäin sitä sitten lähtis tutkilemaan.... ne jotka ei oo sekoja tuntuu olevan naimisissa ja lopuilla sitten ämpärikaupalla ongelmia...