Miksei vaimoa kiinnosta seksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ihan sama homma. Ikää on kyllä 40 tienoilla ja yhteistä taivalta yli 20 vuotta. Pari pientä lasta ja viimeks ollaan pantu kai tammikuussa, pienemmän loppukesäisen syntymän jälkeen yhteensä varmaan 4-5 kertaa. Puoliso kyllä kuulemma haluais useammin, mutta ei nyt koska [laita tähän päivän syy]. En jaksa edes tehdä aloitteita enää, hän ei niitä ole oikeastaan koskaan tehnyt muuten kuin raskaana ollessaan. Raskauksien aikana kyllä pantiin kuin kanit, vaihteeksi kun jo joitain vuosia ennen lapsia seksikerrat harvenivat koko ajan. Ennen seksissämme oli kuitenkin jotain vaihtelua, samoin puolison odottaessa, mutta nyt sitten nuo muutama kerta on menneet äkkiä peiton alla ilman mitään vaihtelua... Minä kyllä myös hoidan puolisolle orgasmin ennen omaani ja hän on siitä erittäin hyvillään ja tyytyväinen, kun saa. Kun koitan puhua asioista, ei ole oikea aika sille koskaan. Kaipa se tässäkin on se ettei enää lisää lapsia olla hankkimassa tai liekö sitten hormoniehkäisy vaikuttaa, jota ei ollut useisiin vuosiin puolisolla käytössä. Toki imetys on puolisonkin mukaan omiaan viemään seksihalut, mutta esikoisen jälkeen meillä oli seksiä melko useinkin, vaikka puoliso yhä imetti. Puoliso kyllä murehtii jämähtäneitä raskauskilojaan ja imetyksen takia riippuvia tissejään, mutta ei me oo koskaan mitään ulkonäköihmisiä oltu enkä ole koskaan sanonut mitään poikkipuolista hänen kiloistaan tai vartalostaan.

Arki meillä sujuu hyvin mutta ollaan lähinnä toisemme erittäin hyvin tuntevia kämppiksiä. Tuntuu kuitenkin, että tätä menoa parisuhde menee roskiin ennenkun pikkulapsiaika on ohi ja alkais olla omaakin aikaa ja enemmän aikaa parisuhteelle... Aika neuvoton tässä on kun toisaalta saa kuulla ettei puhu tunteistaan ja toisaalta sitten seksistä ja parisuhteesta ei saa puhua nyt, vaan sitten joskus toiste ja se on aina sitten toiste. Jospa se on ikuisesti niin sitte ja ootellaan eroa lasten kasvettua..

M41

On yllättävän tärkeää, että on tyytyväinen omaan vartaloonsa. Itse ainakin olen huomannut, että pieni asia voi heikentää olotilaa ja käsitystä omasta haluttavuudesta. Ihan vaikka kuukautisia edeltävä turvotus saa olon joskus tuntumaan paksulta ja epäviehättävältä, mikä ei ole omiaan edistämään halukkuutta, vaikka olenkin normaalipainoinen, eikä ulkopuolinen edes huomaa turvotusta.

Itse olen useimmiten tyytyväinen vartalooni ja pyrin myös pitämään siitä huolta, koska tiedostan, että ainakin oma halukkuuteni ja jopa nautinnon kokeminen pysyvät näin yllä. On helppo uskoa, että toinen pitää minua viehättävänä, jos olen itse samaa mieltä.

Itse olen saanut 2 lasta ja onnekseni palautunut hyvin, ilman näkyviä repsahduksia. Ymmärrän silti hyvin, että roikkuva nahka, raskausarvet tai rintojen muodon löystyminen vaikuttavat suuresti oman viehättävyyden kokemiseen. Jos itse kokee vartalonsa vastenmielisenä, ei toisen vakuuttelua päisvastaisesta ole helppo uskoa. Meihin naisiin kohdistuu suuria ulkonäköpaineita, eivätkä esim pornon naishahmot lainkaan helpota tilannetta, varsinkin jos oma mies ihannoin sellaisia.

Molempien osapuolien olisi saatava mahdollisuus ja myös nähtävä vaivaa pitääkseen itsensä kunnossa, jotta seksuaalinen itsetunto pysyy hyvänä. Itse toivon myös miehen olevan esteettisesti miellyttävä omien mieltymysteni mukaan. Saan mielihyvää komean miesvartalon ihailusta ja muista nautinnoista. Ymmärrän asian olevan molemminpuolista ja kannan vastuuta siitä, että jarrutan omaakin rupsahtamista parhaani mukaan.

Voisiko kyseessä olla itsetuntoasia? Kysy suoraan, kokeeko puolisosi itsensä viehättäväksi. Hyvän käsityksen saat siitä, näyttäytyykö hän mielellään sinulle ilman vaatteita.

Toisen seksuaalinen tyydyttäminen ei vaadi kohtuuttomasti aikaa, vaivaa eikä voimia. Sen pitää kuitenkin olla tasa-arvoista, vastavuoroista ja vapaaehtoista. Rakastavassa suhteessa asian pitäisi olla itsestäänselvä. Surullista, että liian usein näin ei ole. Kaipa tähänkin pätee, että muutoksen pitää lähteä siitä, mihin voi itse vaikuttaa.

Tässä voi olla osatotuus, joskin hän kyllä näyttäytyy edessäni alastomana lähes päivittäin, joten en tiedä onko siitäkään kyse. Hyvä ajatus kuitenkin kysyä.

-ap-

Vierailija kirjoitti:

Onko jotain lääkitystä? Sitalopraamia tai esim. kierukka? Kun poistatin kierukan, aloin kostua ja halut taas kovat :)

Ei lääkitystä. Olen käynyt vasektomiassa, joten hormoniehkäisyäkään (tai mitään muutakaan sen puoleen) ei meillä ole käytössä.

-ap-

Eikö naisille ole keksity mitään (halu pilleriä) jolla naisen hormooni taso nousisi. Onhan miehillekin keksitty erektiolääkeet.

Aargh! kirjoitti:

Selkeästikin meillä on hieman erilainen ajatusmaailma sen suhteen, miten toista tulisi arvostaa ja huomioida.

Oletko koskaan kysynyt, kokeeko vaimosi olonsa arvostetuksi ja rakastetuksi, ja millaiset asiat saavat hänet tuntemaan itsensä sellaiseksi (tai päinvastoin)? Harmillista, että myös itse koet, ettei vaimosi arvosta sinua.

On nimittäin aika yleistä, että pariskunnan osapuolet tarvitsevat erilaisia asioita tunteakseen olonsa rakastetuiksi! Yleensä sitä antaa toiselle sellaisia asioita, joista olettaa toisen pitävän tai joita itse arvostaisi, mutta oikeasti kumppani saattaa kaivata jotakin ihan muuta. Surullisimmillaan pariskunnan kumpikin osapuoli saattaa kokea tekevänsä toisen eteen parhaansa saamatta yhtä paljon takaisin. Googlaa rakkauden viisi kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille ole keksity mitään (halu pilleriä) jolla naisen hormooni taso nousisi. Onhan miehillekin keksitty erektiolääkeet.

ostan rekallisen heti kun semmosen pillerin keksit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä kokonaistilannetta. Sanoisin, että ihan ensin vedät itse stopin seksille ja katsot mitä tapahtuu. Loppuuko se kokonaan vai herääkö vaimo. Eli vaikka vaimo innostuisi, niin sinä et halua (vaikka haluaisitkin). Alat kiinnostumaan muista asioista elämässä perheen ulkopuolella. Yritä myös saada vaimo ulos äidin roolista. Muistamaan kuka hän on naisena, omana itsenään. Äiti-rooli saattaa olla yksi paha asia tässä. Jos seksi loppuu, kertoo se sinulle paljon. Jos taas vaimo herää tilanteeseen, on siitä toivottavasti tie vain ylöspäin. Itse erosin hiljattain pitkästä avioliitosta. Ja elämä muuttui paljon paremmaksi. Seksiä on uuden kumppanin kanssa joka päivä ja oma eläm on ihan uusi ja omanlainen. Vaikka lapset jäivätkin minulle. Löysin kuitenkin taas itseni. Ei se erokaan välttämättä ole katastrofi.

Kiitos kokemuksesi jakamisesta. Olen aikaisemminkin miettinyt (seksi-)selibaattia, mutta kuitenkin aina livennyt kun on ollut tilaisuus seksiin. Tällä kertaa taidan oikeasti kokeilla mihin tämä johtaa. Jos yhteinen puuhastelu loppuu kokonaan, niin ainakin tiedän mihin oltaisiin oltu menossa joka tapauksessa.

Olisi mielenkiintoista tietää.. oletko N/M?

-ap-

Hei ap

Olen nainen. Mikä laittoi miettimään kumpi olen? 😊

Aika äijänä itseäni näissä asioissa pidän, vaikka naisellinen nainen olenkin.

Kirjoituksen sisällön perusteella olisin sinun veikannut olevan mies, mutta kirjoitustyylin perusteella nainen. Siksi hämmennyin ja ajattelin kysäistä.

Seksiselibaattia nyt takana 19 päivää. Ja tällä hetkellä mulla ei oikeastaan edes tee mieli. Alkaa vaan ahdistaa mitä enemmän tätä tilannetta mietin. Mitään keskusteluja ei olla vielä käyty, mutta pian nekin ovat edessä.

Vielä sivukommenttina; mun käsittääkseni tälläiset vauva.fi-keskustelut päättyvät siihen, että kukaan ei tiedä lopputulemaa alun ongelmaan kun alkuperäinen postaaja vain katoaa. Olen huomannut kirjoittamisen ja muiden ajatusten lukemisen olevan lähes terapeuttista, joten olen päättänyt kirjoittaa tänne tilanteen etenemisestä pidemmällä ajalla. Vaikka se tarkoittaisikin, että tästä tulee joku katkeran isän yksinäinen blogi :)

-ap-

Olipa mielenkiintoista kuulla miten tekstini koit! Ehkä siinä on sitten totuuden siemen kun olen miettinyt olevani vähän erilainen kuin monet naiset ainakin tällaisia keskustelujen kommentteja lukiessani. Ja kommenttisi kertoo paljon sinusta. Arvostan.

Ja sitten: No niin. Nyt olet päässyt ensimmäiseen vaiheeseen seksittömyydessä. Tuon koen itse myös tapahtuvan. Kun ei seksiä ole säännöllisesti, ei sitä niin mieti eikä ehkä haluakaan. Eli kokemus ainakin minulle on opettanut kuinka tärkeää on hyvän seksielämän kannalta se, että sitä harrastetaan usein. Silloin haluatkin pysyvät päällä ja ei ole mitään kynnystä seksiin. Eli naisella ihan sama juttu. Halut lisääntyvät määrän myötä. Tämä on mielestäni ollut hyvä oivallus.

Tässä kommentoitiin myös ulkoisen olemuksen tärkeyttä. Itse olen valitettavasti pyöreä, vähän rupsahtanutkin. Osaan kyllä kasvoista kauniiksi laittautua, mutta voi tätä kroppaa. Mutta vaikka se onkin tylsä juttu muuten ja tottakai asialle täytyy tehdä jotain, niin hyväksyn itseni tällaisena ja kun haluttaa niin unohtuu melkein kokonaan omat viat. Mies haluaa olla kanssani ja hän haluaa minua. Miksi en nauttisi siitä vaan pilaisin sen miettimällä kuinka oksettava olen. Siitä kärsisi molemmat ihan turhaan. Toisaalta en oleta miehenkään olevan täydellinen, vaan haluan häntä juuri sellaisena kuin hän on.

Ehdottaisin myös sinulle, parasta tietysti olisi vaimollekin piristykseksi, uusien juttujen kokeilemista. Googlaa vaikka ylen vanhempien seksikoulu ja sen viimeinen jakso.

Itse olen lukenut juttuja ja katsonut myös vähän pornoa, jotta oppisin lisää suihinotosta. Taitava seksikumppani on ihana. Ja jos ero vaikka tulee niin lisätaidoista ei varmasti ole haittaa, päinvastoin. Oma mieheni osaa asioita, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Saan useita orgasmeja joka kerta. On avautunut ihan uusi maailma.

Aivan mahtava juttu, että seuraat kommentointia ja kerrot tilanteen etenemisestäkin. Huomaan palaavani lukemaan tätä ketjua uudestaan ja uudestaan. Eli älä lopeta, jooko?

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille ole keksity mitään (halu pilleriä) jolla naisen hormooni taso nousisi. Onhan miehillekin keksitty erektiolääkeet.

Kummallekaan sukupuolelle ei ole keksittyhalupilleriä.

Jos hormonitasapaino on vialla,  siihen löytyy lääkäristä apua.

Erektiolääke (= mahdollistaa penetratiivisen seksin, jos miehellä on haluja) ei vertaudu mitenkään "naisen halupilleriin" vaan enemmän vaikka liukkariin.

Macajauhe ja l-arginiini kuulemma voisivat auttaa naisen halutomuuteen.

Mietin yhä ap:n ongelmaa. Onko tilanteenne naiselle mitenkään ongelma, vai onko hän aivan tyytyväinen? Jos haluaa haluta, tilanne on ihan eri kuin että on sangen tyytyväinen asioiden nykytilaan.

On kyllä surullista ja järkyttävää, jos toinen ei välitä parisuhteessa toisen tarpeista. Siksi ap:nä ottaisin asian aivan vakavasti puheeksi ja kertoisin pohjia myöten, mitä tarvitsisin ja miten nykyisen tilanteen koen. Voisin sanoa, että mennään yhdessä terapiaan selvittelemään tämä asia. Jos ei sinua kiinnosta tulla, menen yksin (on mahdollista). Ja kiinnostuksesi puutteen tulkitsen niin, ettet välitä, ja teen siitä johtopäätökseni.

Toivon, että kaikki päättyy hyvin päin mutta ap, elämä on liian lyhyt!

Joillain on äärettömän matala libido, joillain korkea. Jos ääripäät päätyvät yhteen, se vaatii molemmilta paljon kompromisseja.

Tuo "haluaa haluta" on aika... tyhjä juttu. Niin se sanoi minunkin vaimoni. Ehdotin, että menisimme pari- tai seksuaaliterapiaan. Hän ei halunnut. Ehdotin, että hän menisi lääkärin vastaanotolle. Hän lupasi, muttei tähän mennessä ole mennyt. Aikaa on kulunut vuosia... Kyseinen väite haiskahtaa siltä, että yritetään nyt vain luovia kulloisestakin seksikeskustelutilanteesta jotenkin takaisin sinne telkkarin ja romantiikan ääreen.

Suon itselleni luvan erehtyä tässä. Jopa toivon niin. Meillä tilanne meni niin, että aloin harkita eroa. Vaimo innostui pieneksi aikaa. Aikanaan tuli muuan toinen tilanne, jossa vaimo tunsi minun olevan jotenkin saamapuolella, ja taas oli seksiä vähän aikaa. Sitten se haluamisen haluaminen on taas kummasti loppunut.

Vaimoni vetosi aikanaan useita kertoja siihen, ettei kenenkään ole pakko haluta tai suostua seksiin, jos ei halua. Ei olekaan. En minä halua sääliseksiä, vielä vähemmän haluan seksiä, joka on suorastaan vastentahtoista. Se ei ole kaukana r**skaamisesta.

Lopulta sanoin (kuten olen tällä palstalla monesti kertonut), että jos vaimokulta haluaa käyttää valtaa ja minun tehtäväni on vain tyytyä, hänen vastuullaan on keksiä, mitä teen ylimääräisillä haluillani ja tarpeillani. Sanoin tämän kiukkuspäiten, enkä edes olettanut, että hän osaa tuohon jotenkin vastata. Kuitenkin hänen ilmeestään näki, että jotakin meni kerrankin jakeluun.

Niihin aikoihin sairastuin vakavasti. Pystyn kyllä yhä seksiin, mutta ymmärrän, ettei vaimoni halua. En ole houkuttelevimmillani, en. Nyt olen iloinen, että hän on pysynyt kanssani, vaikka on ihan mahdollista, että kuntoutuminen tulee kestämään vielä vuosia. En ehkä toivu entiselleni ikinä. Minun tarpeeni ovat jäljellä yhä, mutta tässä tilanteessa ymmärrän, ettei hän tunne sitäkään vähää halua, mitä ennen.