Just mikään ei ole niin hölmöä kuin vuorikiipeily
Kahden vuorikiipeilijän kuoleman jälkeen youtube on tarjonnut kiipeilyyn liittyviä juttuja ja Mount Everestiä ja K2:ta ja voi äitienpäivät minkä kaiken ihmiset kokevat tässä maailmassa olevan merkityksellistä puuhaa. Anapurna 2, huipulle yrittäjien kuolleisuus 32%. Everestillä "vain" yksi kahdestakymmenestä. Everestin Rainbow valley on saanut nimensä ruumiiden värikkäistä haalareista. Miksi, ei miksi.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä ihan ensimmäinen ketju aiheesta enkä tiedä muista ketjuista mitään. Mut siis aikuiset miehet ja naiset kuvittelee tejevänsä jotain suurta kun kiipeävät omaa ja sherpojen henkeä uhaten ja kovalla rahalla kiviröykkiön päälle, jättäen lauman lapsia isättömäksi tai äidittömäksi. Pro tip, turhempaa ei ole.
Yksikään tuntemani kiipeilijä tai vuorikiipeilijä ei harrasta sitä brassailun tai vaikutuksen tekemisen merkeissä, kyse on intohimosta. Vaihtoehtona olisi katua vielä laiminlyötynä vanhuksena vaipoissaan ettei koskaan lähtenyt reissuun.
Se on toki hyvä kysymys noiden aivan vaarallisimpien vuorien kohdalla että onko kyse jo pakkomielteestä tai överiksi menevästä uskosta omiin kykyihin niiden kohdalla jotka lähtevät yrittämään vaikka tilastot ovatkin karmeat.
Kiipeilisivätkö he, jollei kukaan tietäisi siitä?
Harva harrastaa vuorikiipeilyä äärioloissa. Moni kiipeää helpompia rinteitä. Hieno harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä ihan ensimmäinen ketju aiheesta enkä tiedä muista ketjuista mitään. Mut siis aikuiset miehet ja naiset kuvittelee tejevänsä jotain suurta kun kiipeävät omaa ja sherpojen henkeä uhaten ja kovalla rahalla kiviröykkiön päälle, jättäen lauman lapsia isättömäksi tai äidittömäksi. Pro tip, turhempaa ei ole.
Yksikään tuntemani kiipeilijä tai vuorikiipeilijä ei harrasta sitä brassailun tai vaikutuksen tekemisen merkeissä, kyse on intohimosta. Vaihtoehtona olisi katua vielä laiminlyötynä vanhuksena vaipoissaan ettei koskaan lähtenyt reissuun.
Se on toki hyvä kysymys noiden aivan vaarallisimpien vuorien kohdalla että onko kyse jo pakkomielteestä tai överiksi menevästä uskosta omiin kykyihin niiden kohdalla jotka lähtevät yrittämään vaikka tilastot ovatkin karmeat.
Kiipeilisivätkö he, jollei kukaan tietäisi siitä?
Minä ainakin kiipeisin. Samalla tavalla kun harrastan muitakin lajeja intohimoisesti, vaikka kukaan ei tietäisi. Rakkaan lajin tekemisestä tulee ihan mieletön hyvän olin tunne, ihan huolimatta tietääkö tai näkeekö kukaan. Itseasiassa parempi vain, mitä privaatimmin saa onnestaan nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä ihan ensimmäinen ketju aiheesta enkä tiedä muista ketjuista mitään. Mut siis aikuiset miehet ja naiset kuvittelee tejevänsä jotain suurta kun kiipeävät omaa ja sherpojen henkeä uhaten ja kovalla rahalla kiviröykkiön päälle, jättäen lauman lapsia isättömäksi tai äidittömäksi. Pro tip, turhempaa ei ole.
Yksikään tuntemani kiipeilijä tai vuorikiipeilijä ei harrasta sitä brassailun tai vaikutuksen tekemisen merkeissä, kyse on intohimosta. Vaihtoehtona olisi katua vielä laiminlyötynä vanhuksena vaipoissaan ettei koskaan lähtenyt reissuun.
Se on toki hyvä kysymys noiden aivan vaarallisimpien vuorien kohdalla että onko kyse jo pakkomielteestä tai överiksi menevästä uskosta omiin kykyihin niiden kohdalla jotka lähtevät yrittämään vaikka tilastot ovatkin karmeat.
Kiipeilisivätkö he, jollei kukaan tietäisi siitä?
Kaikki huiput on jo kiivetty ja ennätykset saavutettu.
Ei kukaan voi kauheasti brassailla sillä, että on sadastuhannes Everestille kiivennyt.
"Aha, hieno homma!" on reaktio suurimmalta osalta ihmisiä. Saman reaktion saa jos on osallistunut Helsinki City Maratoniin.
Kyllä sitä kiipeilyä tehdään ihan omaksi iloksi, eikä muille kertoakseen.
Kyllä synnyttäminen on riittävän extremeä. Siitä kun on selvinnyt, niin saa hyvät fibat! Lopputuloskin on mainio ja harvoin kuolee äitikään!
Milloinkohan ensimmäinen ihminen valloittaa Olympus Monsin?
On siis yli 20km korkea vuoria Marsissa.
Vierailija kirjoitti:
Kuolemanvaarako siitä tekee turhan?
Itse ainakin mielummin kuolisin vuorikiipeillessä nuorena kuin viruisin zombina jossain vanhainkodissa paskat housuissa.
Kotisohvalta on helppo huudella. Todennäköisesti toivoisit ihan päinvastoin kun kyyhöttäisit kolmatta päivää eksyneenä loukussa vuoren rinteellä, yksin, nälissäsi ja katselisit kun -40 asteen pakkanen jäädyttää tunnottomat mustuneet sormesi irti yksi kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuolemanvaarako siitä tekee turhan?
Itse ainakin mielummin kuolisin vuorikiipeillessä nuorena kuin viruisin zombina jossain vanhainkodissa paskat housuissa.
Hassua kyllä tyypit ei death zonella sano tönköksi jäätyneinä kuolemaa odottaessaan että hienoa, eipä tartte kuolla vaipat housuissa, vaan sanovat ohi kömpiville kiipeilijöille että please dont leave me here to die. Mut minkäs teet. Vielä kuollutta vuosikipeilijääkin turhempi on serpa joka kuoli yrittäessään pelastaa tätä.
Sitä varten on vakuutukset. Jos vakuutuksia ei ole, niin pelastettava joutuu maksamaan ihan itse pelastuksen kustannukset. Aivan kuten kaikessa muussakin matkailussa. Roskailussa pätee samat lainalaisuudet mitä missä tahansa muussakin matkailussa: osa roskaa, osa ei.