Muita jotka ei osaa sanoa EI ???!
Miten ihmeessä sen selkärangan voi kasvattaa itselleen? Jatkuvasti toimin lastenvahtina ja juoksen ties millä asioilla kun pyydetään. En osaa kieltäytyä vaikka sisimpäni huutaa EI, ÄLÄ suostu!!
Muita jotka kärsivät tästä? Vertaistukea vailla olisin!
Kommentit (6)
Opettelette sanomaan sen. Yhtä helppo sana kuin kyllä. Omat rajat on vedettävä. Ja KYLLÄ, minä olen opetellut sanomaan ei :) Mitään pahaa ei ole tapahtunut vaikka niin olen sanonutkin.
Vierailija kirjoitti:
eli kun mies sanoo että nyt sitten kakkoseen, niin kiltisti pyllistätte?
Ei ole pyytänyt koskaan
T. Edellinen
Se on vain opeteltava. Sanot että "Sori, nyt en pääse".
Minun on ollut aina hyvin vaikea sanoa "ei". Pahaksi onnekseni tämä näkyy jotenkin olemuksestani, joten vedän puoleeni ihmisiä, joilla ei ole estoja muiden hyväksikäyttämisessä. Olen myös hyvin kätevä, joten opportunistit keksivät heti ensitapaamisella, että olisi pikkuremonttia tai vaatteiden korjaamista, jos pullakahveilla tekisit. Ja sinkullahan on aikaakin.
Päälle kolmekymppisenä päätin, että yksipuolinen palvelusten tekeminen saa riittää. Oli suorastaan tuskaa saada suusta ulos kieltäytyminen, ja jälkeenpäinkin tuntui pahalta, mutta työtuntien ajatteleminen auttoi. Pikkuhiljaa tutut ja kaverit alkoivat kadota. Jouduin päätymään siihen tulokseen, että olen kiinnostava vain silloin, kun minusta on käsinkosketeltavaa hyötyä. Kahviseuraksi en kelpaa, saati sitten iltamenoihin tai lomamatkoille. Mutta mieluummin näin kuin jälleen kerran laittamassa juhlapaikkaa valmiiksi kaverille saamatta itse kutsua ollenkaan.
Jatka vain samaan malliin. Sitten jossain vaiheessa räjähdät, ja sen jälkeen kukaan ei uskalla pyytää sinulta yhtään mitään.
Samasta kärsin. Pääseekö tästä koskaan eroon?