Löin juuri lastani, kysyttävää?
Olen aivan puhki erityislapsen vittumaiseen, huonoon käytökseen jonka vuoksi meidän koko perhettä kytätään nykyään. Kukaan ei osaa auttaa, sanoa miksi lapsi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Jankataan vain samoja, hyödyttömiä neuvoja kerrasta toiseen ja kysellään, olemmeko kokeilleet jotain apukeinoa jonka olemme tienneet jo vuosia.
Olen viimeisilläni raskaana ja aika puhki. Lapsella oli taas tänään tapaaminen psykiatrin kanssa keskellä päivää, joten on ollut kotona sen jälkeen ja koska se poikkeaa rutiineista, hän on ollut erityisen ärtyisä. Äsken oli tilanne, jossa hän käyttäytyi tahallaan huonosti ja varoitin häntä siitä ("menet jäähylle jossei lakkaa") kahdesti, sitten raahasin huutavan lapsen jäähylle. Hän yritti lyödä vatsaani, sain viimehetkellä nyrkistä kiinni ja väänsin hänen kätensä selkänsä taakse. Nosti karjuen toisenkin kätensä ja yritti taas jotain, minulta paloi pinna ja läimäytin lasta päähän niin, että tuntui. Lopetti huitomisen ja alkoi huutamaan "ei saa lyödä!". Vastasin huutamalla että "ei hitto vieköön saakkaan, vaan mitä sinä juuri yritit tehdä minulle??". Jätin lapsen huutamaan ja menin rauhoittumaan.
Kommentit (30)
Voin vain kuvitella sinun ärtymyksesi ja jotenkin pystyn ymmärtämään tekosikin. Et ole mitään lopputoman pahaa tehnyt! Nyt sovitte lapsen kanssa yhdessä säännön :ei saa lyödä. Halit ja pusut kun olette rauhoittuneet.
tsemppiä!
Ei ollut mielestäni oikein, mutta reaktio oli jotenkin vaistomainen. Vauva on todella edessä ja pinnassa, olisi voinut oikeasti käydä huonosti kun ikäisekseen isokokoinen poika lyö.
Ääneni on käheä, olen itkenyt ja asia on jotenkin selvitelty lapsen kanssa. Oloni on kamala ja apea, lapsi taas käyttäytyy kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Jatkoi vaan leikkejä tyytyväisenä.
Teit kamalan väärin, ihan totta, lopeta lyöminen HETI!!!!!!
Lapsen ainoa turva on oma äiti ja isä. Jos lapsi ei voi luottaa omaan äitiin ja isään, niin kehen sitten????
Mulle tuli aivan kamalan paha mieli tuon lapsen puolesta! Erityislapsi vielä....
Kerro väsymyksestäsi neuvolassa ja pyydä apua.
Pyydä apua heti vaikka sukulaisiltasi. Ja kerro miehellesi, mitä teit ja miten väsynyt olet.
Pyydä myös lapseltasi anteeksi ja LUPAA, ettet enää koskaan lyö.
Jos sallit itsei lyödä lapsia, siitä tulee tapa, joka jatkuu.
Tee itsellesi periaate, ettet koskaan lyö lasta.
Käyttäydy, kuten aikuisen pitää käyttäytyä!
Jos kakara käy päälle niin paras ottaa reippaasti tukasta tai niskavilloista kiinni ja viedä omaan huoneeseensa rauhoittumaan. Paskat siinä mitään anteeksi pyytää tarvitse. Kamala lapsi ap:lla, en ihmettele, että hermot menee.
Olen pyytänyt apua, en sitä saa. Omaa äitiäni ei isovanhemmuus kiinnosta, anoppini on sitä mieltä että minä vaan keksin päästäni lapsen ongelmat. Viimeksi soitin kunnan palveluun, joka välittää tukihenkilöitä (myös lapsille, palvelua suositteli itse psykiatri), sanoivat ettei heillä ole osaamista erityislasten suhteen. Olen hakenut lapselle terapiaa, en saanut. Olen hakenut lääkitystä, asia pyörii lääkärin pöydällä viikko toisensa perään. Avustajaa en hänelle saa myöskään, vaikkei pärjää ryhmässään ollenkaan ja päivittäin on ollut kiinnipitotilanteita lapsen aggressiivisuuden takia. Mistään en saa apua, vaikka päälläni seisoisin!!
En arvostele tekoasi. Joskus on mielestäni paikallaan saada tilanne pysähtymään - ja niinhän juuri teit. Itse varmaan raahaisin tukasta omaan huoneeseen ja jättäisin sinne huutamaan, mutta kukin tyylillään :)
Kuinka vanha erityislapsesi on? Eikö koulunkaan kautta saa mitään "kouriintuntuvaa" apua tilanteeseen? Tuntuuko sinusta, ettei sinua/lastasi/perhettänne oteta vakavasti?
Voimia ja halit täältä minulta! Kyllä se siitä taas aurinkokin alkaa paistaa mutta välillä on tosi paskamaisia päiviä. Ja niistä ei selviä muuta kuin hetki kerrallaan.
Tekosi on rangaistava. Kysynkin yhteystietoja, niin ilmoitus menee lastensuojeluun! Ole hyvä ja kerro kuka olet.
Missäpäin ap asut?
Ihan sillä, että mietin, et voisinko auttaa joskus?
Ei tarvitse tehdä ilmoitusta minusta, minä soitan sinne itse. En jaksa, en enää ollenkaan.
Olisko mitään vertaisryhmää, jossa voisit tavata muiden erityislasten äitejä ja saada tsempitystä ja ihan konkreettisia neuvoja? Itsekkin mietin tuota, että olisiko itsestäni mitään apua jos sattuisit asumaan lähellä. Ei ole kylläkään kokemusta agressiivisista lapsista, mutta ehkä jotenkin kuitenkin voisi auttaa.
Mitä mieltä hoitopaikassa ollaan? Miten siellä hoidetaan nuo tilanteet kun lapsi käyttäytyy agressiivisesti? Millä rauhoittavat lapsen hoidossa?
Minä vasta kamala sitten olenkin, koska olen vastaavissa tilanteissa läppässyt lasta päälaelle. Eivätkä ole mitään erityislapsia. Terveitä ovat kaikki (6), mutta osaavat kyllä välillä niin vetää hermot puhki, vaikka miten yritän ensin hyvällä, sitten sanon tiukemmin, eikä siltikään sana kuulu. Lopulta vien omaan huoneeseen käsivarresta rauhoittumaan, ja jos siinä mua aletaan vielä mätkiä, niin olen kyllä läpännyt päälaelle. Ei ole aikuisen käytöstä ei, mutta ihminen on erehtyväinen.
olen täysin maallikko, haluaisin kuitenkin sanoa mielipiteeni, koska toivon että voisin auttaa sinua. Vaikka lasta ei saa lyödä mielestäni sinua ei voi missään tapauksessa tuomita siitä mitä teit. eikä sitä kannata enään miettiä. mutta tulevaisuutta ajatellen vastaavat tilanteet tulisi välttää, joten ehdotan seuraavaa. Jos mahdollista olisi hyvä luoda selvät säännöt lapsellesi mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä, mitä täytyy tehdä. myös selvittää, minkälaisia rangaistuksia tulee jos rikkoo sääntöjä, rangaistukset toteutetaan aina kun sääntöjä rikotaan, niistä ei tingitä. Lapselle on myös hyvä luoda palkkio järjestelmä hyvästä käytöksestä ja palkitsee aina kun siihen on aihetta. näin lapsi tietää missä on rajat, mikä on logiikka, hänen ei tarvitse kokeilla rajoja. rangaistuksena voit käyttää arestia ja muita estoja. voi olla että tämä kaikki on typerää teoriaa, mutta yritin kuitenkin. toivotan sinulle jaksamista.
Kamalaaa luettavaa,olisi lastensuojelulla töitä. Ap kuinka kehtaat?
Hoitopaikassa...niin. En tiedä, pitävät väkisin kiinni (holding) tai sulkevat lapsen esim. vessaan jos tämä uhkailee että menee satuttamaan muita. Kaikkea en todellakaan tiedä, jatkuvasti sattuu ja tapahtuu. Erityisopettaja soitti minulle yksi kerta ja sanoi, ettei tiedä mitä hänen pitäisi tehdä kun lapsen käytös vaan huononee ja huononee. Eli tuskinpa heilläkään on siellä mitään viisasten kiveä käytössään...
Kiitos teille, jotka olette tsempanneet ja tarjonneet apuanne. Minä olen nyt päättänyt, että lapsi saa luvan lähteä, en jaksa häntä ja hänen oma kehityksensä vaarantuu jos tilanne jatkuu. Lisäksi lapsen ilmeinen välinpitämättömyys äsken tapahtunutta kohtaan viestii mielestäni sen luokan ongelmista jo, etten minä pysty niitä yksin äitinä korjaamaan.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 18:13"]
Hoitopaikassa...niin. En tiedä, pitävät väkisin kiinni (holding) tai sulkevat lapsen esim. vessaan jos tämä uhkailee että menee satuttamaan muita. Kaikkea en todellakaan tiedä, jatkuvasti sattuu ja tapahtuu. Erityisopettaja soitti minulle yksi kerta ja sanoi, ettei tiedä mitä hänen pitäisi tehdä kun lapsen käytös vaan huononee ja huononee. Eli tuskinpa heilläkään on siellä mitään viisasten kiveä käytössään...
Kiitos teille, jotka olette tsempanneet ja tarjonneet apuanne. Minä olen nyt päättänyt, että lapsi saa luvan lähteä, en jaksa häntä ja hänen oma kehityksensä vaarantuu jos tilanne jatkuu. Lisäksi lapsen ilmeinen välinpitämättömyys äsken tapahtunutta kohtaan viestii mielestäni sen luokan ongelmista jo, etten minä pysty niitä yksin äitinä korjaamaan.
[/quote]
Ehkä lapsi vaan ei näytä todellista mielentilaansa nyt? Mihin se lapsi voisi lähteä? Onko ehdotettu jonkinlaista sijoittamista?
minkäikäinen lapsi on? saisitko apua perhetyöstä omaan jaksamiseen.Hyvä,että otat yhteyttä lastensuojeluun,sitä kautta saatatte saada lisäapua.Tsemppiä!
t.myös erityslapsen äiti
Miten voi olla että ette ole saaneet apua tupn enempää, vaikka hoitopaikssakin ollaan voimattomia lapsen toimien edessä?? Onko lapsella diagnoosi ja jos niin mikä? Anteeksi jos meni ohi. Olen ihan murheissani vuoksesi vaikka olet ihan tuntematon ihmnen. Itsekin oon raskaana ja villi 3 v välillä potkii mahaani kun meuhaa sängyssä ja siinäkin meinaa hermo mennä vaikkei lapsi tee edes tahallaan. Soita johonkin (ls) vaikka heti, vielä kun on tunne päällä ja jos se avun saaminen vaatii vaikka ls-ilmoituksen tekemien itsestään niin tee se. Tarvitset apua ennen kun vauva tulee, pikaisesti!! Ja niin tarvitsee lapsikin. Oikea dignoosi, terapia ja lääkitys niin teidän elämä voi olla ihan toisenlaist puolen vuoden päästä. Ja uskon että muistat sen rakkauden tuotakin lasta kohtaan, kun tilanne saadaan hallintaan.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 18:13"]
Hoitopaikassa...niin. En tiedä, pitävät väkisin kiinni (holding) tai sulkevat lapsen esim. vessaan jos tämä uhkailee että menee satuttamaan muita. Kaikkea en todellakaan tiedä, jatkuvasti sattuu ja tapahtuu. Erityisopettaja soitti minulle yksi kerta ja sanoi, ettei tiedä mitä hänen pitäisi tehdä kun lapsen käytös vaan huononee ja huononee. Eli tuskinpa heilläkään on siellä mitään viisasten kiveä käytössään...
Kiitos teille, jotka olette tsempanneet ja tarjonneet apuanne. Minä olen nyt päättänyt, että lapsi saa luvan lähteä, en jaksa häntä ja hänen oma kehityksensä vaarantuu jos tilanne jatkuu. Lisäksi lapsen ilmeinen välinpitämättömyys äsken tapahtunutta kohtaan viestii mielestäni sen luokan ongelmista jo, etten minä pysty niitä yksin äitinä korjaamaan.
[/quote]
Ehkä lapsi vaan ei näytä todellista mielentilaansa nyt? Mihin se lapsi voisi lähteä? Onko ehdotettu jonkinlaista sijoittamista?
[/quote]
Ei ole ehdotettu. Ajattelin kysyä, josko anoppi ottaisi lapsen luokseen. He ovat keskenään hyvissä väleissä ja anoppi aina kehuskeleekin, miten hänen luonaan ei ole mitään ongelmia. Hän on siis sitä mieltä, että minä keksin lapsen diagnoosit ym. päästäni ja että muut tahot eivät vaan ymmärrä tätä. Ehkä hän on sitten oikeassa. Ehkä vika onkin minussa. Olen pitänyt itseäni melko tavallisena äitinä, mutta en tiedä olenko sitä kuitenkaan. Ei kukaan ole äitiyttäni kyseenalaistanutkaan missään vaiheessa, mutta...
Mikään ei edisty mihinkään. Kuten jo sanoin, lääkitystä ei saada, terapiaa ei ole tulossa ainakaan vielä, tutkimukset on tehty mutta nekään eivät selittäneet lapsen käytöstä kokonaan. Päiväkoti ei pärjää, minä en jaksa.
Oikein.