Miksi itsestään ei voi huolehtia perheen perustamisen jälkeenkin?

http://blog.wimdu.de/italia

Mamma agata. Italialaiset naiset säilyvät niin kauniina ja hoikkina

En ole huomannut. Paitse kotilookit nyt ovat arkisempia, kun ehkä takapuolen pesu täydessä tällingissä näyttäisi huvittavalta. Toki myös ulkoiluvaatteet perheen perustaneilla useammin päällä, kun lasten kanssa on hyvä ulkoilla. Joillain tulee jokunen kilo jäädäkseen raskauksista painoa, mutta ei omassa tuttavapiirissäni kukaan ole 'plösähtänyt'. Totta kai hieman löysempi kroppa on usein raskauksien jäljiltä. Myös jos mennään ulos, niin aina laittaudumme. Missään kulahtaneissa verskoissa en kehtais lähteä. Ruokakaupassa voin käydä toppavaatteissa tai muussa siistissä ulkoilupuvussa.

t. 30v mamma, lapset alle 1v ja 3v ja painoa nyt 2kg enempi kuin ennen lapsia (ja mitat siis 64kg ja 177cm)

[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 16:40"]

Miksi usein naiset heräävät hoitamaan parisuhdettaan (ja itseään) vasta kun ero on tulossa? Mihin jää naiseus kun perhe perustetaan? Ihan mielenkiinnosta kysyn, tarkoituksenani ei ole loukata tai herättää hirveitä agressioita asialla.

Ymmärrän että vauva-aika on kiirettä eikä ensimmäisenä ole mielessä pinnalliset asiat. Mutta eikö juuri itsestään huolehtiminen ja parisuhteeseen panostaminen auta jaksamaan ja tuo iloa elämään?

Todella usein näkee pariskuntia jotka ovat muuttuneet todella paljon lyhyessä ajassa kun on menty naimisiin ja saatu ensimmäinen lapsi. Ja usein näkee myös pariskuntia joissa nainen näyttää 10v vanhemmalta kuin miehensä ja on ylipainoinen toisin kuin hyvässä kunnossa oleva miehensä.

Italiassa naiset haluavat olla naisellisia vielä mummoinakin. Viekö naisellisuus sitten uskottavuutta vai miksi se tukka leikataan poikatukaksi eikä enää ehosteta lainkaan itseään kun täytetään 40v? 

[/quote]

Ja montakos omaa lasta sulla olikaan ja minkä ikäisiä?

Tämä oli kyllä aika käsittämätön avaus. Ap olettaa, että erot johtuvat naisen rupsahtaneesta ulkonäöstä. Uskoisin kuitenkin, että hyvin harva ero johtuu siitä. Enemmän siiinä on aiheena kotityöt, raha, lastenhoito jne. 

Monesti ne pariskunnat ovat molemmat vähän plösähtäneet. Näin ainakin meillä. Kävin/käyn kyllä kampaajalla, meikkaan päivittäin ja ostan siistejä vaatteita, mutta kun en ole koskaan ollut kovin turhamainen enkä edelleenkään koe kovin suurta lisäarvoa sillä, että olen tyylikäs niin valitsen usein niin, että olen mahdollisimman paljon lasteni kanssa sen sijaan, että rynnin manikyyriin, pedikyyriin, kasvohoitoon, salille, jumppaan, tapaamaan kavereita, syömään miehen kanssa illallisia jne. Jos toteuttaisin modernia äitiyttä, niin töiden jälkeen näkisin lapsiani äärimmäisen vähän, kun kävisin kolme kertaa viikossa jumpassa, kerran viikossa kampaajalla/manikyyrissä/pedikyyrissä/kasvohoidossa/hieronnassa, kerran viikossa tapaamassa kavereita tai miehen kanssa viettämässä parisuhdeaikaa. Minusta kaksi iltaa viikossa lapsia varten on törkeän vähän. 

Kun olin vielä kotona hoitamassa lapsia, jouduin usein valitsemaan A) käyn suihkussa, meikkaan, laitan hiukset, valitsen kauniit vaatteet vai B) nopea suihku, jotain suuhun ja nukkumaan, kun kerrankin on hiljaista.

Hassuintahan tässä on se, että meillä se mies valitsi ihan samat. Saattoi jopa jättää suihkun välistä, jolloin tuli vähän sanomista.

On surullista, jos avioliiton tila, lastenhoito ja vastuu avioerostakin on jonkun mielestä vain naisen tehtävä.

Monet parisuhteessa olevat naiset juovat ja tupakoivat. Jälki on törkeän näköistä. Eikö olisi parempi keskittyä voimaan paremmin?

Nainen päätyy yleensä eroon, koska mies on perheen menoihin osallistumaton juoppo ja vätys petollinen heittiö.

Miksi vertailet ennen - jälkeen kun pitäisi verrata samanikäisiä muita naisia. Ei jokainen 40v lyhyttukkainen ole äiti! (vaikka olisi nainen)

Parisuhteen hoitaminen = oman ulkonäkönsä hoitaminen ???

Olen eri mieltä.

Kiire oikeastaan alkaa vasta siinä vaiheessa, kun menee töihin ja lapset aloittavat päiväkodissa. Kiire vaan kiihtyy siinä vaiheessa, kun lapset ovat alakouluiässä ja heitä pitää kuskailla harrastuksiin oman työn ohessa.

Olen havahtunut vasta tässä viime aikoina, että tosiaan, minulla ei vaan ole aikaa huolehtia ulkonäöstäni (toki pesen ja laitan tukan, käytän meikkivoidetta ja katson mitä päälleni laitan). Arki on ollut vuosia niin kiireistä, että älyän ajaa sääri- ja kainalokarvani vasta lähtiessäni uimahalliin (bikinirajoista puhumattakaan).

Minulla ei ole aikaa pohtia tyyliäni ja juosta kauneushoidoissa ym. ripsipidennyksissä. Käyn jumpassa ja kävelyillä (miehen kanssa iltakävelyillä).

Meillä satsataan parisuhteeseen ja perheeseen ja toki työssäkäynti vie ison osan ajasta. Mun mieheni pitää minua kauniina ja haluttavana, vaikka olenkin vaan oma tavallinen talliaiseni.

Nyt viime aikoina on tullut halu alkaa satsata ulkonäköön enemmän. Ärsyttää oma keski-ikäisen naisen look (polkkis ja vanheneva naama). Ehkä kesälomalla keksin jotain uutta.

Mutta kiirettä pitää.