Episiotomiasta toipuminen ja sen kyseenalaistaminen
Hei Siskot!
Täällä ensisynnyttäjä kaipailee koneneempien neuvoja :) Lähestyvä synnytys tässä mietityttää, muun muassa episiotomian tekeminen ja siitä toipuminen. Luin pari päivää sitten (olisikohan ollut Helsingin uutiset?) mielenkiintoisen kolumnin otsikolla "Veitsi pois välilihaltani" missä kärkeään sävyyn kyseenalaistettiin epparin rutiininomainen teko.Itse toivon että selviäisin ilman että joudutaan tekemään, mutta ehdottomasti suhtaudun siihen myönteisesti jos se on vauvani parhaaksi. Kuinka olette siitä toipuneet? Saako edes toivoa että välilihaa ei leikattaisi?Olen myös kuullut että jos uskaltaa "vaatia" että sitä ei tehtäisi niin siihen suhtaudutaan nihkeästi.Nyt keskustelua pystyyn, !!kiitos kaikista vastauksista!
Kommentit (36)
Ekassa tehtiin vain, kun imukuppi otettiin käyttöön. Näin hallittiin tulevia repeytymiä, ettei repeämät ole ihan hallitsemattomia. En tiedä onko perusteluissa järkeä, mutten mä siinä tilanteessa hanttiinkaan laittanut.
Kävely oli hitaan harkittua parisen viikkoa ja istuminenkin tapahtui toisella kankulla. Muttei mulla sen jälkeen mitään ongelmia ollut. Tai no, ekan synnytyksen jälkeen aloin saamaan parempia orgasmeja kuin ennen. ;)
tokassa ei epparia tehty. yksi nirhauma tuli ja se paikattiin liimalla.
Miksei saisi kerskua? Joku kerskuu laihuudellaan ja rahoillaan. Minä kerskun sileillä kasvoillani ja tiukalla vitullani!
ihan puistattaa tuollainen asenne että "leikataan kun aina on niin tehty" ! tosi harmi nr 14 että sulle kävi noin...oliko lapsesi isokokoinen tai käytettiinkö imukuppia vai eikö kätilö neuvonut ollenkaan?Saat mun sympatiat!
t.AP
Osta öljyä ja ala venytellä emättimen aukkoa. Tästä olen lukenut, vaan en tiennyt kokeilla, kun itselle oli ajankohtaista. Kannattaa yrittää ilman muuta.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 13:54"]Miksei saisi kerskua? Joku kerskuu laihuudellaan ja rahoillaan. Minä kerskun sileillä kasvoillani ja tiukalla vitullani![/quote]
No mun mielestä vaan tuollainen anonyyminä päteminen on jotenkin surullista, oli se pätemisen syy ihan mikä tahansa.
Mulle tehtiin eppari, vaikka lapseni oli juuri ja juuri kolme kiloa eikä imukuppiakaan käytetty. Syynä oli se, että kätilö huomasin emättimen aukkoni olevan pieni, joten haluttiin estää repeäminen. Ja tiukkana olen tosiaan pysynyt eikä eppari ole vienyt tuntoa.
terv, se joka kerskui tiukkuudellaan :D
Hallitsematon repeäminen ei ole suinkaan todella harvinaista, kyllä niitä tapahtuu jatkuvasti, hallitsemattomia repeämisiä tietysti karsii juuri nämä episiotomiat. Minäkin vastustan episiotomiaa käytäntönä jokaisella synnyttäjällä, mutta tapauskohtaisesti harkittuna on episiotomia todella hyvä asia, repeämät kun eivät todellakaan aina ole sitä pari tikkiä naarmuun-tasoa. Itselläni on yhden kerran tehty episiotomia ja muissa synnytyksissä menty sitten luonnollisilla repeämillä ja mietin kyllä yhden synnytyksen jälkeen kätilön tikatessa minua toista tuntia, miksei episiotomiaa tehty, no onneksi repeämät eivät ulottuneet turhan syvälle, joten eiköhän kätilö ollut oikeassa.
Mun ei ollut tarkoitus antaa kuvaa että vastustan ehdottomasti epparin tekoa,sori jos näin kävi. Vastustan juuri sitä että leikellään rutiinisti,tottakai pitää katsoa tilanteen mukaan mutta onneksi itselle ei näin tehty.
Ja sitten jotakin nauratti vertaukseni sektioarvesta ja eppariarvesta... No,mulla nyt on tuossa vatsassa tunnottomuutta arven ympärillä ja en kyllä tajua mikä ero on siinä että onko arpi perseessä vai otsassa...Arpi on arpi. Kudostyypistä ja leikkausviillosta hyvin pitkälle kiinni tuleeko tunnottomuutta tai miten ylipäätänsä paranee.
Tää on kyllä jotenkin hauska palsta kun useimmilla tuntuu olevan se maailman tiukin ja mehukkain vittu,isoimmat tissit ja pyörein perse :)
ps: Älkää nyt kertoko mutta mulla on raskausarpia ja oikeastaan aika löysä tavara,shh hiljaa ettei lapsettomat vielä kuule että "kyllä niistä lapsista jälki jää"... Jos ei niin ikä korjaa kyllä potin :)
T:nro 17
Minä synnytin esikoiseni Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa alkuvuodesta 2009, ja silloin kirjoitin niihin esitietolomakkeisiin että mikäli tilanne ei ehdottomasti vaadi epparia, niin sitä ei saa tehdä. Eikä tehty, vaikka kätilö jo puudutti välilihani jossain vaiheessa - muistan sen kivun aina jo siitä pelkästä piikistä enkä tahdo ajatella, miltä olisi epparin teko tuntunut. En revennyt yhtään ja yhtään tikkiä ei tarvittu, toivuin päivässä.
Kuopus syntyi samassa sairaalassa 2011, ja synnytys oli nopea eikä epparia tehty nytkään. Repesin hieman, suoraan alaspäin ja sain muutaman tikin. Toivuin parissa päivässä.
Suositus kai olisi, että sitä ei enää rutiininomaisesti tehtäisi normaalissa säännöllisessä synnytyksessä.
No mulla ei ole lainkaan raskausarpia eikä epparistakaan ole jäänyt mitään arpea tai tunnottomuutta. Eli kai nämä tosiaan ovat kudostyypistä kiinni. Hassua kun joku joka ei ole synnyttänyt alakautta vaan sektiolla ja jolle ei ole tehty epparia luulee tietävänsä muiden asiat.
t, se tiukkavittuinen, jolle on tehty eppari.
Ja edelliseen lisäys: mun eppariviilto oli ehkä sentin tai kaksi, eikä siitä jäänyt arpea. Luulen sektioarven olevan hiukan suurempi viilto :DDDD
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 14:28"]No mulla ei ole lainkaan raskausarpia eikä epparistakaan ole jäänyt mitään arpea tai tunnottomuutta. Eli kai nämä tosiaan ovat kudostyypistä kiinni. Hassua kun joku joka ei ole synnyttänyt alakautta vaan sektiolla ja jolle ei ole tehty epparia luulee tietävänsä muiden asiat. t, se tiukkavittuinen, jolle on tehty eppari.[/quote]
Mulla taas on jäänyt epparista kipuja ja arpi, mutta raskausarpia ei ole, enkä myöskään usko, että näillä kahdella asialla on esim. kudostyypin kautta mitään yhteyttä toisiinsa.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 14:28"]No mulla ei ole lainkaan raskausarpia eikä epparistakaan ole jäänyt mitään arpea tai tunnottomuutta. Eli kai nämä tosiaan ovat kudostyypistä kiinni. Hassua kun joku joka ei ole synnyttänyt alakautta vaan sektiolla ja jolle ei ole tehty epparia luulee tietävänsä muiden asiat. t, se tiukkavittuinen, jolle on tehty eppari.[/quote] Onnea tiukasta vitusta ;) Jos minusta puhut niin mulle on tehty sektio ja olen synnyttänyt myös alateitse. Epparia ei tehty ja tiedän kyllä että viilto ei ole yhtä suuri kuin sektiohaavani mutta kuten sanoin arpi on arpi. Se että sulle ei tullut ongelmia arven kanssa ei tarkoita etteikö muille voisi tulla...
Mulla oli ehkä sitten tosi pieni eppariarpi, koska en ole tuntenut koskaan mitään kipuja eikä ole ollut ongelmia yhdynnässä. Nyt pelottaakiin kesällä oleva synnytys, kun ensimmäinen meni niin hienosti, mutta av:lla saa lukea näitä kauhukertomuksia. Nykyisin mulla tosin on niin isomunainen mies, etten pelkää löystymistä vaan siihen on kyllä varaa ;-D
Hei! Mie synnytin Naistenklinikalla vuonna 2019 ja se synnytys oli ihan helvetistä. Mulle tehtiin eppari enkä vieläkään pysty toipuun siitä, pinnallinen oon myös.
Onneksi päästiin nyt AV-keskustelun ytimeen, eli pillun tiukkuudella kerskumiseen. Ou jee!