Täytin 25 ja nyt en osaa ajatella muuta kuin naimisiinmenoa ja vauvoja
Valmistuin viime vuonna ja olen ollut nyt vuoden töissä, tämän vuoden aikana minusta on tullut ihan romanttinen höperö. Vapaa-ajalla käytän aikani sormusten googlailuun ja lapsien hankinnasta höpisemiseen. Avomieheni asenne ei todellakaan auta asiaa, kun saattaa vaikka kesken ruoanlaiton kopata minut syliini ja kutsua vaimoksi. Tai puhua meidän tulevaisuudesta. Salaa yksikseni menen sitten pinterestiin katselemaan sormuksia kun miehen silmä välttää... Realistisesti katsottuna en kuitenkaan halua naimisiin ennen kuin saan vakityön. Vai miksi ei?
Monet ystäväni opiskelevat vielä ja elämäni tuntuu ihan eri planeetalta kuin heidän. Hävettää höpistä heille haaveistani ja vaaleanpunaisista höttöunelmistani kun vielä vuosi sitten puuhailtiin kaikki vain opiskelijajuttujen parissa. Miten voi olla että pelkän vuoden aikana minusta on tullut moinen häähöpsö? Onko tämä nyt se kuuluisa biologisen kellon kutsu?
Kommentit (4)
Siihen se elämä sitten loppui sinun osaltasi.....hyvää raskasta loppuelämää. Ilm. asut Vantaalla ja et ole matkustellut vanhempiesi kanssa.
Horminit. Vauvakuume on biologian ansa; vauva on vauva alle vuoden, ja sitten on vielä ne noin 19 muutakin vuotta (per lapsi). Häätkin ovat vasta pitkän matkan alku, mutta eihän sitä höyryissään näin tietenkään ajattele.
Vierailija kirjoitti:
Siihen se elämä sitten loppui sinun osaltasi.....hyvää raskasta loppuelämää. Ilm. asut Vantaalla ja et ole matkustellut vanhempiesi kanssa.
Kauheaa, eihän tämän mikään tuomio pitäisi olla! Minulla on käsivarressä kapseli niin vahinkojakaan ei pitäisi sattua kuin 0,2% todennäköisyydellä. Ensi vakityö ja kunnon iso talo, sitten vasta lisääntymään. Haaveilemistahan eivät realiteetit estä. Tällä hetkellä kanavoin kaiken hoivaviettini kissaani (ja miehekkeeseen).
Toiselle vastaajalle, olen naispuolinen.
- ap
Oletko mies vai nainen?