Eksästä uneksiminen

Heräsin juuri päiväunilta ja kukas kumma se unissa kummitteli kuin eksä. Ahdistaa, itkettää ja surettaa. Ikävä iski taas täysin yllättäen.

Me alettiin seurustelemaan tosi nuorina, oltiin 18- kesäisiä ja pitkä "historia" jo takana, olin häneen iskenyt silmäni jo 13-vuotiaana kun päädyttiin samalle luokalle. Tiet erkani lukion ajaksi mutta jotenkin taas löydettiin toisemme.

Koettiin monta asiaa yhdessä ekaa kertaa, kuten muutto pois vanhempien luota, armeijat ym. Kaikki toimi meillä niin hienosti ja tasaisesti että nuorena ja tyhmänä minä kyllästyin. Emme riidelleet ikinä, arki rullasi, meillä oli hauskaa yhdessä - oltiin sellainen pari, jota läheisemme kuvailivat tavoittelemisen arvoiseksi. Kaikesta huolimatta ero tuli, vietettiin pari vuotta erillämme jopa eri maissa mutta tunteet eivät kadonneet mihinkään vaan yritettiin tauon jälkeen uudelleen. Tuntui, kuin kaikki olisi taas loksahtanut kohdalleen.

Olin onnellisempi kuin koskaan. Kaikki meni hienosti, suunniteltiin yhteisen asunnon ostoa, pikkuhiljaa perheen perustamista jne. Minä kuitenkin sairastuin masennukseen ja aloin työntää kaikkia läheisiäni pois. Myös tätä silloista kumppaniani. Hän yritti kaikkensa, mutta lopulta erosimme taas minun tyhmyyttäni. En silloin nähnyt maailmaa samalla tavalla kuin nyt. Olin sairas ja sekaisin, ystäväni kuvailivat etteivät tunteneet minua ollenkaan masennusjaksoni aikana. Eron jälkeen pakotin itseni terapiaan ja hoidin itseni kuntoon.

Nykytilanne... Minä ja eksäni olemme molemmat onnellisesti uusissa parisuhteissa. Olleet jo kaksi vuotta. Olemme nähneet pari kertaa, jolloin aina sydämessä läikähtää. Välillä musertava ikävä iskee vaikka nykyinen kumppanini tekeekin minut todella onnelliseksi ja rakastan häntä koko sydämestäni. Varsinkin todentuntuiset unet, joissa olen eksäni kanssa kuin ennen, pistävät pään sekaisin. Näen unissa hänen silmänsä niin kirkkaana js kuulen äänensä selkeänä että hirvittää. Vaikka ne ovatkin pelkkiä unia. Huomaan yhä ikävöiväni häntä vaikka erostamme alkaa olla 2,5v. Tuntuu, kuin olisin menettänyt sielunkumppanini ja palasen itsestäni.

En uskalla puhua ystävilleni tästä. He jumaloivat uutta kumppaniani, niin minäkin, mutta välillä nämä heikot hetket vetävät mielen matalaksi. Siksi halusin tänne asian purkaa. Kiitos.