Lue keskustelun säännöt.
Kivessyöpäriski kymmenkertainen pohjoismaalaisilla. Missä mahtaa olla syy?
15.03.2013 |
Kivessyövän riski Pohjoismaissa jopa kymmenkertainen
Kotimaa | Turun Sanomat 10:39
Pohjoismaissa syntyneillä miehillä on muuhun maailmaan nähden lähes kymmenkertainen riski sairastua kivessyöpään, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Syytä ilmiölle ei vielä tiedetä.
Yleensä talousasioihin erikoistuneen Bloombergin lähteenä on Ranskan Lyonissa toimiva kansainvälinen syöpätutkimuskeskus International Agency for Research on Cancer. Sen vertailujen mukaan kivessyöpä oli erityisen yleinen Norjassa ja Tanskassa. Se yleistyy nopeasti myös Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa todettujen kivessyöpätapausten määrä on kasvanut 3-9 prosentin vuosivauhtia.
– Suunta on hyvin samanlainen kaikissa näissä maissa, toteaa Bloombergin haastattelema professori Jorma Toppari Turun yliopistosta.
– Emme tiedä, mikä se on, mutta tiedämme, että kyseessä on jokin ympäristötekijä, kertoo puolestaan syöpätutkija Olof Akre Tukholman Karoliinisesta instituutista.
Yhtenä merkkinä tästä pidetään sitä, että kivesyöpä on muita harvinaisempi maahanmuuttajilla, mutta yleistyy jo ensimmäisessä maassa syntyneessä polvessa.
Kommentit (11)
Tuo että yleistyy maahanmuuttajillakin heti seuraavassa polvessa viittaa johkin ympäristöjuttuun mikä on vain täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ympäristötekijät ja erityisesti ympäristön kemikalisoituminen on varmasti taustalla, koska maahanmuuttajilla riski lisääntyy toisessa polvessa.
Poikavauvojen kiveksiä hautovien kertisvaippojen kemikaalien terveysvaikutuksista on herännyt epäilyksiä. Kun vaippavalmistajien ei tarvitse ilmoittaa kertisvaippojen valmistusaineita, vanhemmat eivät ole perillä kuinka paljon erilaisia kemikaaleja vaipat sisältävät.
http://www.cbc.ca/news/health/story/2010/05/28/f-disposable-diapers.html
Mutta Pohjoismaissa tuskin on enempää kemikaaleja ympäristössä kuin vaikkapa Pohjois-Amerikassa. Eikä kertakäyttövaipatkaan ole yksinomaan pohjoismainen ilmiö.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2013 klo 12:41"]
Ympäristötekijät ja erityisesti ympäristön kemikalisoituminen on varmasti taustalla, koska maahanmuuttajilla riski lisääntyy toisessa polvessa.
Poikavauvojen kiveksiä hautovien kertisvaippojen kemikaalien terveysvaikutuksista on herännyt epäilyksiä. Kun vaippavalmistajien ei tarvitse ilmoittaa kertisvaippojen valmistusaineita, vanhemmat eivät ole perillä kuinka paljon erilaisia kemikaaleja vaipat sisältävät.
http://www.cbc.ca/news/health/story/2010/05/28/f-disposable-diapers.html
[/quote]
Eivät saa tarpeeksi pillua ja pussejaan tyhjiksi.
[quote author="Vierailija" time="15.03.2013 klo 12:17"]
tulee mieleen esim geneettiset tekijät, ehkä ilmasto, ravinto, vaikea kysymys
[/quote]
Ei voi olla geneettiset tekijät, koska ensinnäkin tauti on yleistynyt ihan liian nopeasti että geenit siinä ajassa muuttuisivat, ja toiseksi ilmiö iskee jopa eri geneettisen taustan oleviin maahanmuuttajiin jotka on täällä syntyneet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.03.2013 klo 12:17"]
tulee mieleen esim geneettiset tekijät, ehkä ilmasto, ravinto, vaikea kysymys
[/quote]Onko lukutaito-ongelma? Sanottii että ympäristötekijä ja koskee myös täällä syntyneitä mamuja
Rasvaton maito ainakin lisää huimasti rintasyöpiä. Pohjoismaathan on edelläkävijöitä kaiken rasvattoman paskan syömisessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pimeät talvet ja sen aiheuttama D-vitamiinin puutos voi kemikaalikuormaan yhdistettynä ehkä lisätä syöpäriskiä. Lisäksi kertisvaippoja esimerkiksi Tanskassa käytetään pitkään - 5-6-vuotiaita näkee vielä täysin vaipoissa. Kemikaalialtistuksen pitkäaikaisuus voi vaikuttaa. Ehkä Pohjoismaissa kertikset ovat tulleet aiemmin yleiseen käyttöön, kun äidit ovat palanneet nopeasti työelämään ja kertiksiä jotkut ovat pitäneet tasa-arvon ja modernisaation symboleina. Kemikaaleja löytyy myös monista muovileluista, tuttipulloista ja vaatteista jääminä, joten vauvoilla ja lapsilla kemikaalikuorma voi huomaamatta nousta korkeaksi.
Lisäyksenä: lasten ylirasvaton ruokavalio voi toki myös hormonitoiminnan kautta vaikuttaa syöpariskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulee mieleen esim geneettiset tekijät, ehkä ilmasto, ravinto, vaikea kysymys