Lue keskustelun säännöt.
Nyt neuvoja miten toimia 18 v:n kanssa:
14.03.2013 |
Lukion kolmas vuosi menossa, ei kuitenkaan voi vielä kirjoittaa koska jotain kursseja puuttuu. Aikoo käydä siis lukiota neljännen vuoden, jolloin suorittaa puuttuvat kurssit + kirjoittaa. Ei osaa tarkkaan kertoa mitä puuttuu, on niin saamaton.
Kesän osalta, kesätöitä ei ole hakenut eikä kai hae, on edelleen saamaton ja sosiaalisilta taidoiltaan hieman arka.
Itse en oikein pidä ajatuksesta että makaa kesän kotona ja syksyllä jatkaa lukiota, jota luultavasti on niin vähän että suurimman osan ajasta loisii kotona.
Olen yrittänyt ehdottaa että hakisi vaikka ammattikouluun nyt yhteishaussa, ja kävisi loput lukiosta siinä samalla pois.. ei käy. Ei tiedä mihin hakisi eikä halua kahta koulua yhtäaikaa. *huoh*
nyt neuvoja; annanko tehdä ihan mitä vaan ja elätän kiltisti, vai miten menetellä? Entä käyttöraha ym.; ei saa opintotukea koska asuu kotona ja vanhempien tulot vaikuttavat. Paljonko kustannan kun ei itse tee mitään raha-asioiden eteen?
Vinkkejä kaivataan...
Kommentit (30)
Kyllä sun kannattaa hyväksyä se fakta, että lapsesi on vanhempiaan fiksumpi ja antaa hänen käydä rauhassa lukio loppuun ja sitten vaikka välivuosien kautta tähdätä korkeampiin opintoihin. Varmasti jossakin vaiheessa sitten ilmaantuu tyttöystäväkin ja muuttaa pois kotoa. Kypsyminen ja aikuistuminen on muuta kuin numeroita ja varsinkin arvostelukyky on valmis tuossa n. 21-vuotiaana. Ole äiti ja rakasta lastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä saa varmasti kesätöitä ainakin mansikka- ja hernepelloilta. Jos edes viikon tai pari tekisi töitä, niin saattaisi opiskelukin taas kiinnostaa.
Uskomatonta lässytystä ja paapomista suhteessa aikuiseen,velttoon kermaperseeseen! Ei ole ihme että Suomessa nuoret eivät tee mitään kun ei mihinkään velvoiteta ja sossuhan kyllä maksaa.
Mun abityttö on asunut omillaan 16-vuitiaasta,käy töissä ja hoitaa koulunsa.Lähtee armeijaan heinäkuussa.Meillä on erittäin hyvät,avoimet välit ja autan aina tarvittaessa asiassa jos toisessakin,hylkäämistä on siis turha huutaa.
Niin makaa kuin petaa!
Patista kesätöiden hakuun. Patista joka päivä. Neuvo, mistä niitä voisi hakea. Patista. Patista. Patista. Ja käske selvittää, mitkä kurissit yo-tutkinnosta puuttuvat. Kai kirjoittaa nyt keväällä jotain ja loput syksyllä? Patista. Patista. Pa....
Kesätöiden saaminen ja töissä käymminen toisi itseluottamusta, ryhtiä, rytmiä - ja rahaa. Kun on kerran saanut työpaikan, sen saaminen toisenkin kerran on helpompaa.
Poikasi ei elätä sinua vaan sinä häntä joten pojalla on ne ongelmat, ei sinulla? Pitäisikö lapsen sitten elättää vanhempiaan?
Painostamisella et saa mitään aikaan, paitsi sen että poikasi menee yhä enemmän lukkoon. Tuo täällä ehdotettu opolle ajan varaaminen yhdessä on hyvä ajatus.
Ja tosiaan, kuten joku jo sanoikin, masennus aiheuttaa yleensä aloitekyvyttömyyttä. Pleikkarilla pelaamiseen sitä ei tarvita, ja jotain on tehtävä että pysyy järjissään joten se on hänelle ehkä se jotain. Syyllistäminen pahentaa tilannetta. "Ottaisit itseäs niskasta kiinni" on se mitä valitettavan usein masentuneille sanotaan. Se että tukisit häntä töiden ja opiskelupaikan miettimiseen voisi auttaa, ei tuollainen nalkutus.
Äitiys on elinikäinen tehtävä. Jossain vaiheessa penska tulee kyllä täysi-ikäiseksi ja vähän myöhemmin myös aikuiseksi, alkaa elättää itsensä ja perustaa ehkä oman perheenkin, mutta äiti on aina äiti. Henkilö jonka kanssa pitäisi voida puhua ja joka siirtää omaa elämänkokemustaan jälkikasvulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien tulot muuten vaikuttaa opintotukeen vielä parikymppiseksi asti, olikohan 21? No, kelan sivuilta selviää. Vaikka lapsi asuisi toisella paikkakunnalla omillaan.
Muutama kurssi lukiota menee varmaan jouluun mennessä? Sitten töihin tai työvoimatoimiston kautta on upea mahdollisuus hakea itse työharjoitteluun.Eli voi itse hakea työharjoittelupaikan vaikka sitten Roviolta(jos ne koneet kiinnostaa) jos ottaisvat, yleensä ilmainen käsipari otetaan ilolla vastaan ja nuori pääsee kokeilemaan työtä, johon tulevaisuudessa haluaa opiskella(auttaa sitten myös niissä pääsykokeissa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä olin itse yksi "kermaperse", en kauheasti kesätöitä tehnyt tms., lukion suoritin säntillisesti. Minulla oli todella huono itsetunto vuosia jatkuneen kiusaamisen (ei mitään nyrkillä turpaan -meininkiä) jäljiltä, PELKÄSIN kaikkea. Itse en tuolloin osannut edes noin analysoida. Kehoitan vielä kerran miettimään, onko lapsella kaikki ihan todella hyvin? Ei kaikki masentuneet viiltele tai hypi junien alle. Jos olet saanut lapsen opiskelutietoja 18-vuotiaaksi asti, mutta et sen jälkeen, oletan, että olet ne saanut huoltajan oikeudella rekisteristä, et aidosti juttelemalla ja olemalla kiinnostunut (vai ymmärsinkö väärin)? Tunnetko sen lapsesi?
Täällä on tullut hyviä neuvoja. Ymmärrän, että mitä haet takaa tuolla, että hakisi jo toiseen kouluun, mutta olisi ehkä silti realistisempaa pyrkiä nyt hoitamaan yksi koulu ensin pois alta, jos asioiden hallinnassa on muutenkin ongelmia. Aika opolle ja käytte yhdessä läpi sen mitä puuttuu. Ja ehtona elatuksen jatkumiselle tuo, että ottaa sinut mukaan tuonne kouluun ja pääset näkemään ihan mustaa valkoisella että missä mennään ja millainen suunnitelma loppuajaksi tehdään, jotta opinnot saatetaan loppuun.
En tiedä että millä tavoin motivoituva lapsi teillä on, ehkä häntä voisi motivoida lupaus jostain rahasummasta tai isommasta tavarasta, kunhan hän hoitaa lukion loppuun JA saa opiskelupaikan?
Kesäksi sitten lista kotitöistä, joilla korvaa asumisensa. Yksi kotityö on kesätyönhaku, joka alkaa jo nyt. Vaihtoehtoisesti kesäopintoja.