Ilveskero-sarja. Leena Lehtolaisen.

Ihan kauhee - niin epäuskottava, että ei mitään rajaa. Tykkäsin osasta Maria Kallio sarjaa, koska se oli aika jalat maassa tavaraa. Ilveskerossa taas on homma lähtenyt ihan lapasesta, espoolaisen keski-ikäisen naisen kuvitelmaa kansainvälisistä rikosympyröistä. Ensimmäisen luin kokonaan, en tykännyt. Kakkosen sain lahjaksi ja päätin antaa vielä mahdollisuuden. Puoliväliä pidemmälle en vaan myötähäpeältäni kyennyt...

Minuun puree myös ei-jalat maassa -jutut. Suosittelen testaamaan, mikäli et kaipaa pelkkää suomalaista ”arkirealismia”.

T. Koko trilogian lukenut

Neljäskin osa on. Sarja paikoitellen hyvinkin viihdyttävä.