4-vuotiaan turhautuminen?

Kyllä nelivuotias jo tarvitsee aika lailla tekemistä. Meillä samanikäiset lapset kotihoidossa, ja nelivuotias kyllä tarvitsee joko sen kaveriseuran tai sitten äidin ideoimaan leikkejä. Meillä minä saan leikkiä ihan tosissaan niinä päivinä kun lapsella ei ole erikseen kerhoa tai muuta seuraa.

Sinänsä lapsesi ei oirehdi yhtään mitään, on vaan nelivuotias. Samanlasia kiukuisia irvistelijöitä ja vinkujia ne on kaikki muutkin nelivuotiaat. Meillä niitä on piha täynnä, eikä varmasti ole kaverin tai tekemisen puutetta. Rääkyvät toisilleen välillä hyvinkin primitiivisesti, ja ovat sitten hetken päästä taas kavereita. 

Voi olla hyvinkin, että nimenomaan kaipaa aktviteettejä ja ikäisiään leikkikavereita. Silti vastustan päiväkotiin viemistä pelkän virikehoidon vuoksi. Mielestäni se vain on väärin, vaikka ehkä helpottaisikin perheen elämää. Päivähoito on ensisijaisesti työssäkäyviä vanhempien ja sosiaalisin perustein hoitoa tarvitseville lapsille. Jos vanhempi on kotona, lapsen tulisi olla kotona myös. 

Suosittelen, että aloitatte kerhon 2xvko. Yhtenä päivänä viikossa pidätte ns. retkipäivän eli teette aina jonkin retken museoon, kirjastoon, uimahallille, kaupungille, johonkin uuteen leikkipuistoon jne. Suunnitelkaa retkeä yhdessä ja anna lapsen valita mihin hän haluaisi. 

Hanki paljon askartelutarvikkeita, tarroja, puuhakirjoja, muovailuvahaa, sormivärejä jne. Anna lapselle vapaat kädet taiteilla. 

Vahvista sisarusten suhdetta. Kuopuksesta hyvinkin voi olla jo isommalle leikkikaveriksi. Itselläni on tuon ikäiset pojat, jotka mielellään painivat vanhempien sängyssä, juoksevat kilpaa temppuradalla, hyppivät sohvalta patjalle jne. Sellaista yleistä meuhkaamista siis. 

Ota esikoinen mukaan kodinhoitoon. Aina kun teet ruokaa, anna lapselle joku tehtävä kuten jauhelihan paistaminen tai salaatin repiminen jne. Leipominen on varmasti myös kivaa puuhaa. 

Yritä etsiä naapurustosta joku leikkikaveri esikoiselle. Olisiko kerhossa joku kaveri, jonka luokse voisi mennä välillä kyläilemään? Jos lähileikkipuistossa ei ole esikoiselle ikäistänsä seuraa, olisi jossain muussa puistossa? 

Ei ole helppoa varmastikaan. Oma esikoisenikin on kovin vilkas ja rauhaton meuhkaaja, mutta päiväkodin jälkeen sitten meuhkaa ja kiusaa vielä kotonakin. Tsemppiä!

Kiitos hyvistä vinkeistä. Olen ehkä liikaa odottanut, että sisarukset leikkisivät vain keskenään, lähes 3 v ikäerosta huolimatta. Toki leikkivätkin, mutta se on yleensä riehumisleikkiä tavalla tai toisella, mutta niinhän se tuntuu olevan muillakin. Painivat hyväntahtoisesti ja hyvä niin. Pienempi tuntuu olevan tietyllä tavalla rauhallisempi ja haluaa usein keskittyä omaan autoleikkiinsä tai katsella kirjoja rauhassa. Isompi painostaa juoksemaan ympyrää tms. Persoonat eivät siis ihan kohtaa.

Yritämme lähteä viikottain pois kotoa, mutta pienemmän päiväunet ja julkisen liikenteen käyttö aiheuttavat vielä omat rajoituksensa. Yritämme! :)

Täytyy varata syksyksi vähintään 2 x 3 h kerho ja tunnin iltaharrastus.

Meillä on 2- ja 4- vuotiaat lapset ja niib tutulta kuullostaa nuo jutut mitä aikaisemmat ovat samanikäisistään kirjoittaneet. 4- vuotias käy 1x3h kerhossa ja 2x 2h kerhossa ja kerhopäivinä on kotonakin sitten rauhallisempi kuin muina päivinä. Pikkusiskon seura pelkstän ei riitä, sen olen huomannut ja itse en haluaisi koko ajan leikkiä. 

Laita ihmeessä päiväkotiin osa-aikaiseksi. Muissa maissa ollaan jo esikoulussa tuon ikäisenä. 

Eiköhän ap:n tapauksessa syy päivähoitoon laittamiseen olisi juurikin sosiaalinen. Lapsi tarvitsee sosiaalisia kontakteja. Miksi ap ylipäänsä on kotona? Kannattaa mennä töihin, niin ei tarvitse luonteensa vastaisesti leikkiä kotona. Kyllä 4-vuotiaalle täytyy järjestää päivittäin ohjattua toimintaa useammaksi tunniksi: askartelua, pelaamista, liikuntaa, tanssia, soittamista, laulamista, retkiä. uintia. Jos kotona vaan möllötetään ja ulkona käydään heittelemässä lunta, niin ihmekös, jos lapsi oireileen.


Meillä on myös 4-vuotias ja ei kyllä ole mikään riehuja. Mutta hän onkin päiväkodissa ja harrastaa sen lisäksi (omasta halustaan). Leikkii nätisti 2-vuotiaan pikkusisaruksensa kanssa ja ohjaakin häntä leikkeihin. Lapsi on tukilapsena integroidussa erityisryhmässä ja leikki- ja sosiaaliset taidot ovat kylläkin ikäkauttaan olleet edellä aina.