Missä iässä alkaa akateemisten kakkoskierros

Mä olen 35-vuotias eikä kyllä tässä samanikäisessä ja vähän vanhemmassa ystäväpiirissä ole vielä kakkoskierrosta näkyvissä. Veikkaisin, että kakkoskierros alkaisi vasta 45+-iässä.

Me itse mentiin naimisiin jo 25-vuotiaina ja lapsetkin tuli sen jälkeen, mutta monet ystävistä on menneet naimisiin noin 30-kymppisinä ja eka lapsi syntynyt, kun vanhemmat 30-36-vuotiaina. Täällä Espoossa iso asuntolaina sitoo kyllä myös kivasti. 

Jotenkin tuntuu myös ystäväpiirin perusteella, että kaikki elää niin ruuhkavuosia, ettei olisi edes aikaa mihinkään sivusuhteen etsimiseen :), viikolla painetaan duunia Suomessa ja ulkomaan pistokeikoilla, viikonloppuna yritetään toipua ja nähdä lapsia ja nautiskella hyvästä ruuasta ja viinistä.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:34"]

Tästäkin ketjusta näkee, miten elämä tuo tullessaan suhteellisuudentajua. Menin naimisiin toisella kierroksella olleen miehen kanssa. Sillä oli takana avioero ja lapsia. Aika koomista olisi ollut ajatella, että minä olisin muka ollut oikein kolmannella kierroksella, kun olin peräti asunut opiskeluaikoina Hoasin kämpässä jonkun poikaystävän kanssa ja toisessa vuokrakämpässä toisen kanssa joskus myöhemmin. On muuten pikkuisen eri asia...

[/quote]

No ei kai kukaan nyt mitään lyhytaikaista poikaystävän kanssa asumista kierrokseksi laske. Sitten taas sanotaan joku kymmenen vuoden suhde... ei se mitään "poikkiksen kanssa asumista" enää kyllä ole mun mielestä.

Mutta sun logiikalla lapsettomat on sitten vissiin aina ykköskierroksella riippumatta takana olevista pitkistä parisuhteista?

^en osaa tätä käytttää, anteeksi! Tuli varmasti jo asia selväksi :)!

[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:20"][quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 13:31"] Lapseton avoliitto ei ole mikään kierros. :D [/quote] Niin että avioliitto ja lapset sitä pitää olla, se vasta on oikea parisuhde vai?[/quote]

Ai parisuhde = kierros. Aina vain paranee jutut.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:37"][quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 14:34"] Tästäkin ketjusta näkee, miten elämä tuo tullessaan suhteellisuudentajua. Menin naimisiin toisella kierroksella olleen miehen kanssa. Sillä oli takana avioero ja lapsia. Aika koomista olisi ollut ajatella, että minä olisin muka ollut oikein kolmannella kierroksella, kun olin peräti asunut opiskeluaikoina Hoasin kämpässä jonkun poikaystävän kanssa ja toisessa vuokrakämpässä toisen kanssa joskus myöhemmin. On muuten pikkuisen eri asia... [/quote] No ei kai kukaan nyt mitään lyhytaikaista poikaystävän kanssa asumista kierrokseksi laske. Sitten taas sanotaan joku kymmenen vuoden suhde... ei se mitään "poikkiksen kanssa asumista" enää kyllä ole mun mielestä.   Mutta sun logiikalla lapsettomat on sitten vissiin aina ykköskierroksella riippumatta takana olevista pitkistä parisuhteista?[/quote]

Eivät ole, tuon keksit omasta päästäsi tai et osaa lukea.

Ohis, mutta miksi sitoa itsensä toiseen ylisuurella asuntolainalla? Minä olen Hulda Huoleton, enkä halua olla sitoutunut toiseen vain asuntolainan vuoksi. Haluan olla sitoutunut vain rakkauteen ja teen lapsenikin aina rakkaussuhteeseen. Ja kyllä olen sitä mieltä, että "toisesta kierroksesta" voidaan puhua vasta, kun ollaan erottu lapsen isästä. Avioliitolla ja avoliitolla ei sen sijaan ole mitään merkitystä, vain suhteen syvyydellä ja siihen syntyneillä lapsilla. Eikä iälläkään ole merkitystä, vain yhdessä asumisella ja lapsilla.

Miten ihmeessä jaksatte vääntää jostain "kierroksesta"? Jälleen kerran täällä poteroidutaan omiin asemiin ja aletaan aina samoin sanankääntein ("säälin yli 35-vuotiaita lapsettomia" jne) haukkua muita ja todistella omaa paremmuutta. Samantekevää sen pitäisi teille olla, minkä kukin omalla kohdallaan kokee ensimmäiseksi tai toiseksi kierrokseksi!

33-v.