Lue keskustelun säännöt.
Murkkujen vanhemmat!
12.03.2013 |
Onko teillä samanlaista? Meidän 13-vuotias kukkuu kaikki illat ja saattaa joinakin päivinä olla sängyssä vasta aamu kuudelta. Seiskaluokan aikana kertynyt liki 200 poissaolotuntia kun koulua ei jakseta käydä eikä tyttö muuten koskaan kotona koskekaan koulukirjoihin. Käytös on myös huonoa ja tällä saa alituiseen kuulla kuinka on huora ja että "mä vihaan sua painu v******n!!"
Kommentit (19)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 09:28"]
Huomaa kyllä vastauksista, että joillakin on ns. helppoja lapsia. Kuvittelevat olevansa hyviä kasvattajia ja oikeutettuja haukkumaan.
Voimia.
[/quote]
Ei ole olemassa helppoja lapsia, on vain vanhempia, jotka joko ovat lapselle olemassa tai sitten ei. Helppo lapsi on sellainen, jota kuullaan ja kuunnellaan ja jonka tarpeisiin vastataan. Hyväksyntä ja vahva itsetunto johtavat siihen, että lapsi oppii kohtelemaan muita samoin, jopa vanhempiaan.
[/quote] Ei se kyllä ihan noinkaan mene. Vanhemmat nimittäin eivät ole ainoita ihmisiä, jotka ovat teinin elämässä. Siinä ei paljon vanhempien ponnistelut auta jos teiniä esimerkiksi kiusataan rankasti koulussa tai harrastusryhmässä hän on altavastaajana. Kaverit voivat vaikuttaa myös paljon enemmän kuin vanhemmat. Toki jos kotoa saa hyvän pohjan, nuoruuden toilailu jättää vähemmän jälkiä mutta joka tapauksessa kiusaamisen jälkien korjaminen vie aina paljon aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä kyllä yritetttiin tuota, ja siihen valvomiseen olikin vaikea puuttua. Koulusta lintsaamiseen sen sijaan puttutiin heti, käytiin koulussa kasvatuskeskusteluissa jne, ja vaikka vaikealta yhdessä vaiheessa näytti (kun tyttö vähät välitti jälki-istunnoista tms), mutta en antanut periksi, päivittäin tarkastin Wilman ja jokaisesta poissaolosta vaadin tytön tilille, ja opettajan kanssa välillä päivittäin oltiin yhteydessä.
Vaikeaa se oli, mutta selvisimme, eikä tytöllä tullut ihan niin paljon niitä lintsauksia, kun tosiaan en suostunut antamaan periksi, vaikka tyttö parhaansa yritti. Nyt se on jo peruskoulunsa päättänyt ja opiskelee kaksoistutkintoa, ei lintsaa, valvoo edelleen välillä, mutta vain viikonloppuisin, ja välillä silloinkin menee ajoissa nukkumaan, jos seuraavalla viikolla on tärkeitä juttuja (tietää jo viikonlopunkin valvomisen seuraukset seuraavan viikon uniin, vaikka ei ihan jaksa sitä aina ajatella, eihän monet aikuisetkaan jaksa). Ja tupakoinnin on lopettanut, tulee ajoissa kotiin (klo 24 on kotiintuloaika), ei taida juurikaan käyttää alkoholia, vaikka ei ihan täysin taida olla sitä lopettanut, mutta edellisestä kerrasta on jo kuukausia. Pahimassa vaiheessa olin jo varma, ettei sen elämästä tule mitään, onneksi olin väärässä.
Jaksamista!
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 11:58"]
meillä kyllä yritetttiin tuota, ja siihen valvomiseen olikin vaikea puuttua. Koulusta lintsaamiseen sen sijaan puttutiin heti, käytiin koulussa kasvatuskeskusteluissa jne, ja vaikka vaikealta yhdessä vaiheessa näytti (kun tyttö vähät välitti jälki-istunnoista tms), mutta en antanut periksi, päivittäin tarkastin Wilman ja jokaisesta poissaolosta vaadin tytön tilille, ja opettajan kanssa välillä päivittäin oltiin yhteydessä.
Vaikeaa se oli, mutta selvisimme, eikä tytöllä tullut ihan niin paljon niitä lintsauksia, kun tosiaan en suostunut antamaan periksi, vaikka tyttö parhaansa yritti. Nyt se on jo peruskoulunsa päättänyt ja opiskelee kaksoistutkintoa, ei lintsaa, valvoo edelleen välillä, mutta vain viikonloppuisin, ja välillä silloinkin menee ajoissa nukkumaan, jos seuraavalla viikolla on tärkeitä juttuja (tietää jo viikonlopunkin valvomisen seuraukset seuraavan viikon uniin, vaikka ei ihan jaksa sitä aina ajatella, eihän monet aikuisetkaan jaksa). Ja tupakoinnin on lopettanut, tulee ajoissa kotiin (klo 24 on kotiintuloaika), ei taida juurikaan käyttää alkoholia, vaikka ei ihan täysin taida olla sitä lopettanut, mutta edellisestä kerrasta on jo kuukausia. Pahimassa vaiheessa olin jo varma, ettei sen elämästä tule mitään, onneksi olin väärässä.
Jaksamista!
[/quote]
lisään, että me otimme vastaan kaiken avun minkä saimme, sekä koulusta että päihdeklinikan nuorisopuolelta, ja kyllä kannatti, vajaassa kahdessa vuodessa tuo paha ikä meni ohi ja tyttö on taas entinen, ihana itsensä. Mitä en millään meinannut yhdessä vaiheessa uskoa.
ei ole samanlaista. missä murkkus vanhemmat on?
Ei ole. Meidän teinillä on vanhemmat, jotka käskevät nukkumaan ja pakottavat tekemään läksyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä ei todellakaan puhuttas meille noin :/ meillä 15v tyttö ja ovet voi joskus paukkua mutta ei missään nimessä tollasta kielenkäyttöä:( Nukkumaan menee arkena viimeistään klo 23...itse on sen ajan päättänyt. Viikonloppuna voi valvoa vähän myöhempään. Nyt laitat jonkunlaiset rajat sille tytölles, kyllä se on ihan teistä vanhemmista kiinni mihin asti teillä valvotaan!!
No ei todellakaan ole tuollaista. Meillä tyttö kohta 15 v. ja poika 13 v. Omiin huoneisiin menevät klo 22 ja nukahtavat n. 22.30, tyttö ehkä vähän myöhemmin. Viikonloppuna sitten vähän myöhemmin. Poissaoloja koulusta ei ole kuin muutama sairastelupäivä. Vanhemmille ei todellakaan kiroilla, vaikka ääni kohoaakin ja ovet paukkuu.
Nyt murkku ojennukseen! Tuollaista käytöstä ei voi laittaa murrosiän piikkiin. Tossa on menty kyllä metsään jo paaaaljon aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisen kanssa ei ollut moisia ongelmia, mutta tämän nuoremman kanssa ollaan ajautumassa vastaavaan, tosin toistaiseksi ei ole noin pahaa, vielä...
Toivon hartaasti, että omat voimani kestävät, tämä nuori käy kuraattorilla, ja seuraavaksi on pääsemässä koulupsykologinkin juttusille, jospa saisimme eväät parempaan.
Sulla on vanhemmuus kadoksissa. Sun tehtävä on katsoa, että sun teini nukkuu.Sun teinillä ei ole rajoja ja se ei tuo turvallisuutta. Kouluun ei taatusti jaksa mennä, jos ei nuku. Ihme jos ei ole tehty ls-ilmoitusta lintsaamisesta koulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä murkuille muutamat säännöt,joista ei poiketa.Tyttö 11v arki-iltaisin nukkumaan viim.klo.21.30,poika 13v viim.klo.22.30.Pe,la ajoista voidaan joustaa.Aamupalaan ja klo 17.00 ruokailuun osallistuu koko perhe.Näin meillä arki luistaa mukavasti ilman kummempia kiukkuja.Poissaoloja koulusta ei kummallakaan muutamaa satunnaista flunssapäivää lukuunottamatta.Eikä nämä murkut hauku/kiroa vanhemmilleen (ei tosin muillekaan).Osaa nämäkin tietenkin suuttua ja vaatia välillä vaikka mitä etuuksia yms.sehän kuuluu murkkuikään,mutta "valta" on vanhemmilla eikä siitä neuvotella.Teidän tapauksessa ottaisin yhteyttä jo ammattiauttajiin jos oma auktoriteetti ei riitä murkun kuriin saamiseksi.
Toisilla lapsilla kasvaminen on haastavampaa kuin toisilla, tytöllesi ottaa näköjään todella koville. Hän hakee huomiota ja rakkautta, testaa välittämistäsi. Aloita keskustelulla miltä tämä sinusta äitinä tuntuu , ja kuinka rakas ja tärkeä tyttö on sinulle, kuinka haluat että hänestä kasvaa onnellinen ja hyvä aikuinen. perustele miksi riittävä uni tärkeää, miksi koulunkäynti tärkeää, miksi elämässä pitää osata tietyt pelisäännöt, vanhempien kunnioitus ja luottaminen puolin ja toisin. Tässä vaiheessa on tärkeää säilyttää yhteys lapseen.
Ota myös yhteyttä esim.koulukuraattoriin tai perheneuvolaan, ei ole häpeä hakea tukea ja apua. Olet hyvä äiti lapsellesi kun huolehdit hänestä!
paljon voimia sinulle!
terv. Nuorisotyöntekijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheet ja lapset on niin erilaisia! Jostain syystä, jota en todellakaan katso omaksi ansiokseni, niin meillä elämä on aika rauhallista 12-17 vuotiaiden lasten kanssa. Luulen, että tää on vaan sattumaa, että meillä näin.
Huomaa kyllä vastauksista, että joillakin on ns. helppoja lapsia. Kuvittelevat olevansa hyviä kasvattajia ja oikeutettuja haukkumaan.
Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 09:28"]
Huomaa kyllä vastauksista, että joillakin on ns. helppoja lapsia. Kuvittelevat olevansa hyviä kasvattajia ja oikeutettuja haukkumaan.
Voimia.
[/quote]
Ei ole olemassa helppoja lapsia, on vain vanhempia, jotka joko ovat lapselle olemassa tai sitten ei. Helppo lapsi on sellainen, jota kuullaan ja kuunnellaan ja jonka tarpeisiin vastataan. Hyväksyntä ja vahva itsetunto johtavat siihen, että lapsi oppii kohtelemaan muita samoin, jopa vanhempiaan.
meilläkin valvotaan myöhään, mutta kouluun lähdetään joka aamu klo 7.45. ja siellä näköjään on myös pysytty.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 09:28"]
Huomaa kyllä vastauksista, että joillakin on ns. helppoja lapsia. Kuvittelevat olevansa hyviä kasvattajia ja oikeutettuja haukkumaan.
Voimia.
[/quote]
Ei ole olemassa helppoja lapsia, on vain vanhempia, jotka joko ovat lapselle olemassa tai sitten ei. Helppo lapsi on sellainen, jota kuullaan ja kuunnellaan ja jonka tarpeisiin vastataan. Hyväksyntä ja vahva itsetunto johtavat siihen, että lapsi oppii kohtelemaan muita samoin, jopa vanhempiaan.
[/quote]
Miksi saman perheen samoin kasvatetut lapset on monesti täysin erilaisia? Ja risukasastakin kasvaa kunnon kansalaisia ja hyvistä perheistä narkkeja. Katsele nyt hyvä ihminen ympärillesi.
on myös nuoria, joille vanhemmat ei voi oikeen mitään. mä olin ihan kauhee nuori, vaikka mulla on tosi upeat vanhemmat. sisko ja veli oli pyhimyksiä mun rinnalla. onneks omista lapsista kukaan ei vielä ole osoittautunut samanlaiseksi kuin minä silloin olin. 3 teiniä jo aikuistumassa, 2 tulossa teini-ikään. kauhulla odotan, mitä nuorimmaiset keksii.
EHkä ap:tä lohduttaa ajatus, että tuo on varmaan nyt pahimmillaan ja tie on siis helpompaa kohti. Seiskaluokan uudelleenkäyminen voisi antaa nuorelle tilaa aikuistua ja ottaa kiinni sen, mitä koulussa on jäänyt oppimatta. Kasvaminen vaikuttaa myös käytöksen asiallistumiseen, myös vanhempia kohtaan jos vanhemmat ovat edes jotensakin asiallisia.
Mulla itselläni on aika helppo lapsi/nuori (nyt 15), vaikka sillä on diagnosointu adhd ja pari muuta pitkäaikaissairautta, mutta nämä jälkimmäiset tekevät hänet usein niin väsyneeksi, että poissaoloja on paljon ja niinäkin päivinä kun on koulussa, alisuoriutuu pahasti väsymyksen ja kipujen takia, sillä vaikka onkin sammunut sänkyynsä jo kymmeneltä, seuravana aamuna ei ole ollenkaan helppo päästä toimintakykyisenä ylös kun tulehdukset ja vastaavat vievät voimia. Sanon että hän on helppo sillä yleensä hän on vastuuntuntoinen ja ihmisiä kunnioittava, mutta seuraahan tuosta hirveää turhautumista kun kaikkensa yrittää ja silti ei pysty edes omaan parhaaseensa - ja kyllä se turhautuminen usein näkyy käyttäytymisessä ja tunnelmassa ja nuoren mielialassa. Eikä tämän lapsen itsetunto ole vahva eikä vahvistu, vaikka kuinka koitettaisiin olla läsnä ja kuulla ja kuunnella. Kas, kun maailmaa on muutakin kuin me. Tämän takia en itse ikinä mene jeesustelemaan muille vanhemmuudesta, vaikka mielestäni olenkin siinä haltsannut aika hyvin monia poikkeuksellisenkin haastavia osa-alueita.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 09:28"]
Huomaa kyllä vastauksista, että joillakin on ns. helppoja lapsia. Kuvittelevat olevansa hyviä kasvattajia ja oikeutettuja haukkumaan.
Voimia.
[/quote]
Ei ole olemassa helppoja lapsia, on vain vanhempia, jotka joko ovat lapselle olemassa tai sitten ei. Helppo lapsi on sellainen, jota kuullaan ja kuunnellaan ja jonka tarpeisiin vastataan. Hyväksyntä ja vahva itsetunto johtavat siihen, että lapsi oppii kohtelemaan muita samoin, jopa vanhempiaan.
[/quote]
ei se kyllä ihan noinkaan mene