Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Elämä hajoaa käsiin...

Vierailija
11.03.2013 |

Siis miten tähän on tultu? Syitä on varmasti monia, mutta silti en vaan voi käsittää :(

vuosi sitten kaikki oli hyvin. Sitten syksyllä sairastui mies työuupumukseen ja siitä johtuen firma rupes yskimään. Mies palasi, yhä sairaana, töihin joulukuussa kun tajusi että kaikki kaatuu jollei hän ole mukana arjessa...

nyt tilanne on se että vaikka kuinka paiskitaan töitä, niin se ei riitä. Kulutimme miehen poissaolon aikana liikaa firman säästöjä ja varakassa on tällä hetkellä olematon. Oma kassamme alkaa myös olla tyhjä ja lyhennysvapaat loppuvat pian, eikä firmasta juuri nyt voi nostaa palkkaa itselle kun työntekijöillekkin on vaan pakko maksaa... Lama on nyt ainakin hetkellisesti iskenyt meihin kovaa...

 

pahinta tässä tilanteessa on kuitenkin se että minulta alkaa usko huomiseen olla lopussa ja pelkään että miten meille käy jos kaikki menee?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
11.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

PK-yrittäjien arki on todella raadollista. Kaikki on ok siihen saakka kun menee hyvin, mutta alamäkeen kun joutuu niin jarruja ei ole ja tuleehan se pohja sitten jossakin vaiheessa vastaan.

Toivottavasti teillä ei ole firman ja omat rahat sekaisin, niin että jos firma kaatuu niin koti edes säilyy. Vaikea tietenkin neuvoa mitä tuossa voi tehdä. Ainoastaan voidaan yrittää tsempata. Monesta suosta on ihmiset selvinneet. Rikkaudet voi nyt vähäksi aikaa unohtaa, mutta pitäkää edes rakkaudesta kiinni.

Vierailija
2/8 |
11.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitettavasti meiltä menee myös koti jos firma menee :(

sidottiin koti juuri loppuvuonna firmaan kun tarvitsimme pankilta apua ja luotettiin vielä tulevaan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
11.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma tarina 90-luvun laman ajalta.

Isäni oli myös yksityisyrittäjä, jolla rahat ei vaan riittäneet. Perheessä siis isäni ja minä Töitä painoi vuorokauden ympäri, että saatiin pidettyä katto pään päällä ja että velat eivät kaatuneet takaajien niskaan. Sairastui vakavasti. Isovanhemmat ja ystävät koittivat selittää, että raha on vain rahaa ja asunto myyntiin ja vuokralle asumaan, firma jäihin ja saikulle. 

Isä ei kuitenkaan taipunut vaan jatkoi sitkeästi loppuun asti... omaansa nimittäin. Kaksi viikkoa sen jälkeen kun aloitin lukion, tuli kotiin eräs ilta ja löysin hänet kuolleena. 

Tämä kaikessa raadollisuudessaan on todellakin opettanut minulle, että terveys ja perhe menee kaiken edelle. Rahaa saa lisää vaikka kopiokoneessa, mutta elämää ei. Ihmiset selviävät yhdessä ihan mistä vaan!

Teille tsemppiä ja istukaa joskus alas miettimään, mitä se oikeasti muuttaisi, jos esim sen kodin myisi ja aloittaisi uudelleen jossain muualla? Elämä ei todellakaan kaadu siihen. 

Vierailija
4/8 |
11.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää myös osata lopettaa ajoissa.

(Ja yrityksen vuoksikaan ei saa koskaan menettää omia luottotietojaan.)

Vierailija
5/8 |
12.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää on nyt kilpajuoksua ajan kanssa... Firma on myynnissä ja koska sillä on muutama hyvä tilikausi takana ja hyvät tulevaisuuden odotukset jos siihen on varaa panostaa, pitäisi sen mennä kaupaksikin kohtalaisen nopeasti. Tässä vaiheessa eli ole järkevää vain lopettaa firmaa, mutta en ole varmaa jaksammeko / pystymmekö pitämään sen kasassa niin kauan että se on myyty.

tässä nyt tavallaan leikitään upporikasta tai rutiköyhää ja se pelottaa ihan pirusti :(

Vierailija
6/8 |
12.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tsemppiä.

 

Mies

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
12.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tsemppiä, pahimillaan aloitatte kaiken alusta.

Vierailija
8/8 |
12.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Häntä pystyyn! Kuvittele se tilanne, että kaikki menee pahimman mahdollisen skenaarion mukaan. Mutta mitä sitten? Onko se nyt lopulta niin kauheaa? Te jäätte henkiin erittäin opettavaa kokemusta rikkaampana ja mahdollisesti yhteisen taistelun voimistamina.

Kun mä aloittelin omalla alallani yrittäjänä, vanhat konkarit neuvoi, että ei se ole tekijä eikä mikään, joka ei yhtä reipasta konkurssia ole käynyt läpi :)