Lue keskustelun säännöt.
Olenko sekoamassa?
11.03.2013 |
Täällä väsynyt ja ahdistunut odottaja joka pelkää sekoamista sekä vauva-arkea. Pelkään olevani tulossa hulluksi, taas. Samainen pelko on siis entuudestaan minulle tuttua kun sairastuin paniikkihäiriöön vuosia aikaisemmin. Oireena tällä hetkellä on:
-pakonomainen ajattelu päivän asioista. Saatan siis muistaa nukkumaan mennessä työasioita (lähinnä keskusteluja) ja samaisella hetkellä kun muistan esimerkiksi työkaverini alkaa ajatuksissa pyörimään hänen esittämät asiat. Ikäänkuin työasiat jäisi päähän pyörimään. Mua ahdistaa se, että muistan hyvin miltä jokainen kuulostaa ja ajattelen sitten "hänen äänellään". Sitten kun tää alkaa niin sitä on vaikea lopettaa/päästä eroon koska ahdistun asiasta välittömästi ja alan pelkäämään, että sekoan tai että tämä olisi merkki sekoamisesta. Tätä on hankala selittää niin, että en kuulosta aivan hullulta?
-Kesken esim. suihkussa olemisen tai muun ei aivotoimintaa vaativan asian yhteydessä saattaa mieleen tulla hyvin voimaakkaasti jokin sana (ei siis mikään merkityksellinen, tai käsky tai muu vastaava). Esim. autossa kun vaivuin ajatuksiini niin mieleen tuli "nukutaanko". Säikähdin tuota ajatusta, koska se oli jotenkin tavallista ajattelua voimakkaampi.
Olenko siis menettämässä järkeni? Aiheuttaako stressi ja ahdistus tälläistä panikointia/pakkoajattelua. Pelkään ihan hulluna, että alan kuulemaan ääniä ja sekoan? Muutoin pystyn elämään ihan suht. normaalia elämää. Käymään töissä ja ulkoilemaan. Nämä ihme kohtaukset ja ahdistukset vain aiheuttavat nyt huolta omasta psyykkisestä voinnista.
Löytyisikö täältä ketään muuta sekoamisen pelkoista?
Kommentit (3)
Rakas ystävä..
Tuo juuri on ahdistusta. Joskus kun itse kävin samoja asioita läpi, niin terapeutti sanoi, että ne jotka pelkää sekoavansa, eivä sekoa.
Onko sulla jotain lääkitystä tai hoitosuhdetta johonkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on heikot omat rajat. Sen sijaan että keskittyisit muihin ja muiden ajatuksiin, sinun tulee keskittyä itseesi.
Oikea osoite näiden asioiden puimiseen on varmaan psykologi tai vastaava. Kannattaa käydä ammatti-ihmisen juttusilla, heillä on ihmisen psyykestä tietoa paremmin kuin tämän palstan keittöpsykologeilla. Sieltä sitten osataan neuvoa eteenpäin jos on tarvetta. Kannattaa ehdottomasti hoitaa tämä asia alta pois ennen vauva-arkea koska silloin hajoaa pää monelta sellaiseltakin jolla ei ole ollut tällaisia juttuja elämässään. Väsymys, unenpuute, hormonit ym voivat yllättää todella, joten itsesi ja vauvan turvallisuutta ja hyvinvointia ajatellen varaa heti aika pyskologille tai psykiatrille (enkä tarkoita että olisit hullu vaan että alan ammattilainen voi paremmin kertoa sinulle onko aihetta huoleen ja saat tarvittaessa apua).