Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tupakoimatta 11 kk, tupakka mielessä KOKO AJAN.
10.03.2013 |
Olen sauhutellut tupakkaa enemmän ja vähemmän 13 vuotiaasta asti, nyt olen jo yli kolmenkymmenen. Viime maaliskuun lopussa tein positiivisen raskaustestin ja tupakka jäi heti. En olisi voinut kuvitellakaan polttavani raskaana ollessani. Raskauden loppupuolella alkoi tämä tupakan himo nostaa taas päätään.. Mutta päätin, että niin kauan kuin imetän, en aio polttaa. Nyt vauva on noin kolmen kuukauden ikäinen ja ajattelen tupakkaa koko ajan. Himo on ihan hirveä. Ajattelen jotenkin hassusti niin, että raskaus suojasi minua polttamiselta - en vain voinut tehdä sitä puolustuskyvyttömälle vauvalle joka ei itse voi valita ottaako noita myrkkyjä vastaan. Nyt ajattelen samoin - en voi juottaa vauvalle mitään tupakkamaitoa, en vain pysty siihen. Totta kai laitan oman himoni tuohon h****tin myrkkyyn toiselle sijalle. Nyt siis imetys suojaa minua polttamiselta. Olen myös tupakoitsijan lapsi ja on ihan hirveää kuunnella alkavan keuhkoahtaumataudin korinaa oman vanhempani taholta. En halua koskaan omien lasteni joutuvan kokemaan samaa. Vituttaa, että pitikin joskus aikanaan aloittaa koko polttaminen. Tämä himo on ihan hirveä vastustettava ja aion nyt pysyä päätöksessäni, en aio enää koskaan polttaa yhtään tupakkaa. Mutta... kertokaa mulle millä tästä saakelin himosta pääsee eroon?! Joudunko loppuelämäni kärsimään tästä? Miltä tuntuisikaan laittaa tupakka huulille ja tuntea sen rentoutumisen leviävän ........ Allekirjoitan välittömästi vetoomuksen, jos joku keksii tehdä lakialoitteen tupakanmyynnin kieltämisestä kokonaan. Voi kun omat lapseni tajuaisivat koskaan olla kokeilematta.
En usko nikotiiniriippuvuuteen, vaan tämä riippuvuus on paljon monitasoisempaa ja syvempää. Tähän liittyy niin paljon kaikkea muutakin, tunteita, muistoja ja niin edelleen. Jos jolla kulla on yhtään eteen päin potkivaa ajatusta, niin antaa tulla.
Kommentit (23)
En lukenut muiden vastauksia, mutta älä tee sitä virhettä että aloittaisit uudelleen!
Minä tein, kolmesti! Nyt olen neljännen raskauden myötä ollut 3 v ilman ja onnellinen tuosta päätöksestä. Ajattele että lapsesi joutuu haistelemaan pahanhajuista äitiä.
Lohduttaudu että ajan myötä se himo vähenee.
Poltin 26 v ja aloitin 14 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tupakka on varmaan vielä viinanpiruakin pahempi vastustaja. Itse olen ollut on-off-polttaja - satoin polttaa 3 vuotta putkeen, sitten vaan lopetin ykskaks keskellä päivää eikä mitään ongelmia! Olin pari vuotta ilman, mieli ei tehnyt tippaakaan. Sitten yhdessä tilanteessa otin tarjotun tupakan vastaan, maistui paskalta mutta kuinkas sitten kävikään -> askin ostoon ja sillä tiellä ollaan edelleen parin kuukauden taukoa lukuun ottamatta.
Koitan itsekin pyristellä nyt eroon. Korvausvalmisteisiin en usko, koska aiemminkin olen onnistunut ilman niitä. Vaan on se vaikeaa, pääkopassa pitää tavallaan naksahtaa ja mittari täyttyä, sitten se onnistuu...
Vinkkinä: hommaa säästöpossu ja laita sinne vaikka joka toinen päivä askin summa (tai kuinka paljon sitten olet poltellut ennen), ehkä se motivoi?
Ja tsemppiä!
Alue: Aihe vapaa
Hei 18, tuota mietin myös. Kesäilta, ei kiire minnekään, lapset nukkuu, kavereiden kanssa jossain istumassa, kaikilla lasi sidukkaa ... Muut polttaa. Ole siinä sitten sanomassa että en kyllä polta :) Täytyy koettaa pysyä vaan vahvana, noiden mielikuvien avulla. Onhan se ihan järjetöntä myrkyttää itseään sisältäpäin ja samalla läheisiään.Tuo on kyllä pirullinen aine tuo tupakka. Siihen kun liittyy juuri kaikkia muistoja, nuoruuden hienoimmat hetket, kun on päässyt kotoa itsenäistymään, reissaamaan, tupakka on liittynyt niihin kaikkiin. Tai vaikeisiin paikkoihin, sydänsuruihin, aina on itsensä löytänyt tupakalta. Opiskeluvaiheessa kaikkien tylsien töiden keskellä tupakka antoi ah niin ihanan hengähdystauon lukemiseen tai kirjoittamiseen. 4 minuuttia täysin omaa aikaa.
Aina tätä palstaa mollataan, mutta kuinka ihania immeisiä täällä onkaan ja ihan totta vieköön ootte antaneet ajattelun aihetta.
ap